Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Avesta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Avesta—Avioero
758
Avesta, muinaispersialaisten ja nyk.
parsilais-ten (ks. t.) uskonnon, Zoroasterin opin
peruskirja. Ensimäinen kirjaanpano, joka on
myö-häisintään 5:uneltä vuosisadalta e. Kr., joutui
seuraavien historiallisten mullistusten aikana
suureksi osaksi hukkaan. Kotimaiset
sassanidi-ruhtinaat toimittivat paljoa myöhemmin tähteet
kerätyiksi sekä tulkituiksi silloiselle
kansankielelle, mutta tästäkin kokoelmasta on vain
neljäsosa säilynyt meidän päiviimme. Tärkeintä
säilyneestä on uhrikirja Jasna („uhrit"), joka
m. m. sisältää gäthä nimiset, erityisen pyhinä
pidetyt, varmaankin jo Zoroasterin ajoilta
johtuvat hymnit; tämä ynnä papillisia
puhdistusmeno-ohjeita sisältävä Vendëdäd
(demonien-vastainen laki) sekä uhrilitania Vispëred
muodostavat varsinaisen Avesta n. N. s.
K h o r d a-A v e s t a („lyhyt A.") on sekä
maallikoille että papeille tarkoitettu hartauskirja,
joka sisältää otteita yllämainitusta sekä lisäksi
huutoja (jushtj erityisten jumalien puoleen.
A. A".
Avesta /«-/, pieni kaupunki Ruotsissa, Taalain
maakunnassa, Dal-joen varrella, n. 2,500 as.
17:nnellä ja 18:nnella vuosis. oli A:ssa suuri
kuparitehdas, johon Falun kaivoksesta saatu
malmi vietiin puhdistettavaksi. 1644 ja 1831
välillä lyötiin A:ssa kaikki Ruotsin kupariraha.
Nykyään on kuparitehdas lakkautettu.
Kaupungissa ou nyt suuri rautatehdas ja sahalaitos.
Avestan kieli, muinainen itä-iraanilainen
kieli, länsi-iraanilaisen muinaispersian sisarkieli.
A:n kielellä Avesta (ks. t.) on kirjoitettu, ks.
Iraanilaiset kielet.
Aveyron [averö’]. 1. Tarnin oik. lisäjoki
Etelä-Ranskassa, 240 km pitkä. — 2.
Departementti Etelä-Ranskassa, käsittäen itäosan ent.
Guiennen maakuntaa, 8,771 km5, 377,299 as.
(1906). Se on Oevennien ja Auvergnen ylängön
välissä, joten näitten vuorten rinteet täyttävät
sen, ja se onkin Ranskan vuorisimpia
departementteja. Sen korkeimman osan muodostavat
Aubrac-vuoret, joiden rinteet ovat laajoja
ruohokenttiä. Toisin paikoin on suuria ylätasankoja,
tunnetut nimellä Causses, jotka ovat autiot ja
hedelmättömät. A:n lävitse virtaavat joet Lot
ja Tarn muodostaen syviä laaksoja.
Pääelinkeino on karjan-, erityisesti lampaanhoito.
Täällä valmistetaan lampaanmaidosta tunnettua
Roquefort-juustoa. Kivihiiltä, rautaa, lyijyä
y. m. metalleja on, jonka tähden teollisuus viime
aikoina on kehittynyt. Pääkaupunki: Rodez.
Avianus [-ä’-]t room. runoilija, eli luultavasti
4 vuosis:lla j. Kr., kirjoitti elegiseen
runomittaan eläinsatukokoelman. Lähteenä hän näkyy
etupäässä käyttäneen Babrioksen
satukokoelmaa. O. E. T.
Aviatsioni (lat. avis = lintu), ilmapurjehdus
(ks. t.).
Avicebron ks. Ibn G a b i r o 1.
Avicenna
e’n-J (Ibn Sinä, 980-1037),
arab. lääkäri ja filosofi, synt. Bukharan [-läheisyydessä, eli levotonta, monivaiheista elämää,
oli m. m. useiden itämaisten ruhtinaiden hoveissa
henkilääkärinä, sillä välin paossa ja
hengenvaarassa, kuoli Hamadanissa Persiassa. A. on
kirjoittanut lukuisia ja laajoja teoksia,
pääasiassa arabiaksi, mutta myöskin sekä
tieteellisiä tutkimuksia että runoelmia persian kielellä.
Hänen lääketieteellistä teostansa „Känön", joka
nojautui Galenoksen teoksiin, käytettiin useita
vuosisatoja Euroopassakin peruskirjana
lääketieteellisessä opetuksessa. Hänen filosofiset
teoksensa ovat ensimäisiä systemaattisia
Aristoteleen filosofian esityksiä; nekin käännettiin
latinaksi ja niitä käytettiin paljon ja kauan.
A. Gr.
Aviditeetti (lat.). A:lla tarkoitetaan kemiassa
happojen suhteellista voimakkuutta emäksiin
nähden. Mitä suurempi jonkun hapon a. on, sitä
suuremman määrän emästä se saattaa
neutrali-seerata eli tehdä tehottomaksi. Happojen a.
riippuu niitten dissosiatsionimäärästä; mitä
enemmän ioneihin dissosioitunut happo on, sitä
suurempi on yleensä sen a. Suuri a. on esim.
suola- ja typpihapolla, pieni a. boori- ja
hiilihapolla. (TV. li.)
Avienus [-?-], Rufius Festus, room.
runoilija 4:nnen vuosis. lopulta j. Kr. Käänsi
kreikasta mukailemalla Aratoksen Phainomena
(P h æ n o m e n a), Dionysioksen
Maailmanku-vauksen (Descriptio orbis terrsejy. m.
(julkaissut A. Holder, Innsbruck 1887).
K. J.yH.
Avignon
injö’J, Etelä-Ranskan [-departementin Vauclusen pääkaupunki, Rhönen
varrella, lähellä Durancen suuta, 48,312 as. (1906).
Arkkipiispanistuin, museo, jossa suuri kirjasto
ja paljon käsikirjoituksia. — Sitä ympäröi vielä
keskiajalla rakennettu muuri. Paljon
keskiaikaisia rakennuksia, kuten kirkkoja,
katedraaleja, paavien entinen linnamainen palatsi y. m.
Suuria silkkikutomoja, korutavarain, paperin ja
kemiallisten tuotteiden valmistusta. — A. oli
roomalaisten A v e n i o, jolta ajalta on paljon
raunioita. V. 1309-77 A. oli paavien asuinpaikkana
(paavien babylonianvankeus). V. 1797 A.
liitettiin Ranskaan. — Petrarcan Laura oli
kotoisin A:sta.
Aviisi (ransk. avis), tiedonanto; sanomalehti.
Aviisoalus, sanankuljettaja-alus
sotalaivastossa. F. W. L.
Avio ks. Avioliitto.
Avioehto, avioliittoon aikovain sopimus
varallisuussuhteistaan tulevassa avioliitossa.
Avioehto, jota ei saa tehdä muusta kuin puolisojen
naimaosasta ja vaimojen yksityisen omaisuuden
hallinnosta, on, ollakseen pätevä, tehtävä
kirjallisesti ennen vihkimistä. Avioelitokirja on oleva
kahden todistajan vahvistama ja tulee siihen
sitä paitsi papin, joka on toimittanut
vihkimisen, kirjoittaa todistus siitä, että avioehto on
tehty ennen vihkimistä. Alaikäisen naisen
puolesta tekee naittaja avioehdon, mutta tulee
hänen siihen ottaa neidon suostumus ja
allekirjoitus. Määrätyn ajan kuluessa vihkimisestä, tahi,
jos avioehto on tehty ulkomailla ja avioehdon
tekijät sittemmin muuttavat Suomeen, maahan
tulemisesta, on avioehtokirja annettava
oikeuteen erityiseen avioehtopöytäkirjaan otettavaksi
(huhtik. 15 p:nä 1889 annettu laki
aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista, 3 luku), vrt.
Aviovarallisuusoikeus. O. K:nen.
Avioero, laillisesti solmitun avioliiton
purkautuminen muutoin kuin kuoleman kautta.
Vaikka avioliitto solmitaankin elinajaksi,
voidaan se kuitenkin, paitsi niissä tapauksissa,
jolloin se alusta alkaen on ollut mitätön, purkaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
