Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Babylonia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
785
Babyl
onia
78(5
Nabü-naid (555-539). Harrastaen
muinaistie-dettä enemmän kuin hallintoa, jonka hän jätti
poikansa Bel-sar-usurin (Be Isa sarin)
toimeksi, ja laiminlyöden tavanmukaiset
uskonnolliset menot hän veti puoleensa mahtavan
papiston vihan. Papiston kavaluuden kautta
onnistui Kyyroksen saada Babylon käsiinsä
539 e. Kr. ja B:u itsenäisyys oli ainaiseksi
loppunut.
B:n asukkaat olivat seemiläisiä, mutta
heidän suonissaan oli paljon muukalaista verta:
sumerilaista, kassiittilaista ja elamilaista.
Sotaisiin assyrialaisiin verrattuina babylonialaiset
näkyvät enemmän harrastaneen rauhan toimia,
kauppaa, tiedettä, taidetta ja kirjallisuutta.
Kuningasten sotatoimia tuskin mainitaan
heidän laatimissaan kirjoituksissa. Mutta tämä
ehkä riippuu siitä, että historian
kirjoittaminen B:ssa oli papiston tehtävä, joka
luonnollisesti suosi rauhantoimia. Joka tapauksessa
babylonialaisten sivistys oli korkein, minkä
muinaisaika loi. Se hallitsi koko Etu-Aasiaa ja
levitti vaikutuksensa kauas sen rajojen
ulkopuolelle.
Valtion luonne oli
teokraattis-monark-kinen. Maan varsinainen omistaja ja hallitsija
oli sen jumala ja jumalan sijainen oli kuningas.
On todisteita siitäkin, että kuningasta
jumaloitiin. Hallintoa hoitivat kuninkaan asettamat ja
hänelle tilinvelvolliset lukuisat virkamiehet.
Verotus oli tarkoin järjestetty. Verovapautta
nauttivat temppelit ja yksityiset henkilötkin
kuninkaallisen vapauskirjan nojalla.
Kirjoitettuja lakeja näkyy olleen jo sumerilaisilla.
Oikeustoimi oli monipuolisesti kehittynyt jo
3:nnella vuosituhannella. Vanhin meille
melkein kokonaisena säilynyt lakikokoelma on
Hammurabin toimittama. Sen seikkaperäiset
ja tyystin harkitut lakipykälät vahvistavat
ikivanhoja oikeustapoja ja antavat siten
aavistuksen valtioelämän ja sivistyksen suuresta
iästä. Tuomarit olivat kuninkaan asettamia ja
toimivat „vanhimpain" lautakunnan avustamina.
Todistajia kuulusteltiin ja juhlallista valaa
käytettiin. Paikallistuomioistuimen päätöksestä
saattoi vedota korkeampaan oikeuteen,
kuninkaaseenkin voi vedota tuomiosta.
Babylonialaisesta sotalaitoksesta
tiedetään hyvin vähän. Hammurabin aikana näkyy
olleen voimassa asevelvollisuus, josta muutamat
yhteiskuntaluokat kuitenkin olivat vapaita.
Assyriassa olivat ensin palkkajoukot
käytännössä ja niitä Nebukadnesar II:kin käytti.
Yhteiskuntaoloista antavat varsin
selvän kuvan lukemattomat kirjeet, väli-, velka- ja
kauppakirjat, jotka koskevat taloja, orjia,
karjaa, viljaa, hedelmiä y. m., sekä muut asiakirjat,
jotka koskevat oikeudenkäyttöä, testamentteja,
perintöä, naimista, lapseksi ottamista ja jos
jotakin. Orjia oli sekä muualta tuotuja että
kotimaisia. Niiden asema tuskin oli pahempi
kuin vapaasukuisen lapsen taikka vaimon.
Moni-vaimoisuus tosin oli tavallinen, mutta lain
mukaan miehellä saattoi olla ainoastaan yksi
pää-vaimo. Erityisissä tapauksissa, esim. jos vaimo
oli hedelmätön, oli miehellä oikeus ottaa
väli-vaimo. Päävaimo saattoi itse antaa miehelleen
jalkavaimon j. n. e. Avioero oli miehen
puolelta helppo panna toimeen; kuitenkin oli hänen
maksettava vaimolleen korvaus. Nainen oli
yleensä oikeudellisessa suhteessa jokseenkin
tasa-arvoinen miehen kanssa. Aviovaimokin saattoi
harjoittaa omissa nimissään kauppaa, esiintyä
oikeudessa ja käydä käräjiä y. m. Lasten
kasvatusta ei laiminlyöty. Kouluja näkyy olleen
olemassa ja ammattiopetusta annettiin orjillekin.
Lapseksi ottaminen oli tavallista. Yleisestä
si-veydentilasta puuttuu varmoja tietoja. Sekä
kultillista että tavallista prostitutsionia
harjoitettiin, mutta Herodotoksen väite, että B:ssa
vallitsi yleinen prostitutsioni, ei liene oikea.
Siveellisyysrikoksia mainitaan
nuolenpääkirjoituksissa monenmoisia, mutta kuvin niitä ei ole
tavattu esitettyinä.
Elinkeinoista olivat maanviljelys,
karjanhoito, teollisuus ja kauppa tärkeimmät.
Suuri osa maata oli temppelien ja valtion
hallussa. Useat meillä käytetyt viljelyskasvit ovat
todistettavasti Babyloniasta kotoisin.
Babylonian teollisuustuotteet, nahkatavarat,
kutoma-tuotteet ja kiviveistokset olivat vielä
roomalaisajalla itämailla suuressa arvossa pidetyt. Hyvin
monipuolisesti kehittynyt oli saviteollisuus.
Savesta valmistettiin tiiliä, kirjoitustauluja ja
kaikenlaisia talouskaluja, ruukkuja, vateja,
juoma- ja keittoastioita sekä vesijohtotorvia,
ruumisarkkuja ja taideteoksia. Babylonialaiset
olivat hyvin aikaisin keksineet taidon varustaa
saviesineitä kirjavalla ja pitävällä lasituksella.
Metalleja tuotiin enimmäkseen ulkomailta.
Kultaesineitä on Babyloniasta löydetty
verrattain vähän, eivätkä ne vedä vertoja esim.
Egyptistä löydetyille kultateollisuuden tuotteille.
Kauniimpia B:sta löydettyjä hopeaesineitä on
Lagasin ruhtinaan Entemenan Ningirsu
jumalalle pyhittämä maljakko, joka löytyi Tellohista.
Ennenkuin varsinainen pronssi tuli käytäntöön,
näkyy olleen tapana karaista kuparia
sekoittamalla siihen antimonia. Pronssia käytettiin
B:ssa ainakin jo 3:nnen vuosituhannen alussa.
Rauta näkyy vasta 9:nnellä vuosis. tulleen
yleiseen käytäntöön. Ei ainoastaan kultaa ja
hopeata vaan harvemmin myös pronssia
käytettiin kaupassa arvonmäärääjänä painon mukaan,
sillä varsinaista rahaa ei ollut.
Kaupankäyntiin oli B:n asema erinomaisen suotuisa.
Välimeren rantamaitten, Egyptin, Arabian ja
Intian aarteita tuotiin Babyloniin sekä maitse
että meritietä. Laajasta kauppaliikkeestä on
todisteita ainakin 3:nnelta vuosituhannelta.
Kauppatoimen erinomaisesta kehityksestä
antavat useat määräykset Hammurabin laissa selvän
todistuksen, samoin kuin lukemattomat
kauppakirjat ja taulut, jotka koskevat yhtiöitä, jakoa,
lainaa, korkoa, takausta, panttia, kuittaamista,
valtuuttamista y. m.
Vanhimmat B:sta löydetyt kirjalliset
muistomerkit lienevät 5:nneltä vuosituhannelta ja ovat
sumerinkielisiä. Niissä, samoin kuin
myöhemmissä seemiläisissä kirjoituksissa, käytetään n. s.
nuolenpääkirjoitusta (ks. t.). Tähän
saakka ou jo löydetty noin 300,000
nuolenpää-kirjoitustaulua, jotka käsittävät kaikenmoisia
aineita, historiaa, tieteitä, uskontoa, kauppaa,
magiaa, astrologiaa y. m. taikka ovat varsinaista
kaunokirjallisuutta. Babylonialaisen
kaunokirjallisuuden ulkonainen tuntomerkki on
jonkinmoinen rytmi ja värssyjäkö. Sen tärkeim
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
