Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Babylonia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
787
Babyl onia
78(5
mät tuotteet ovat lukuisat psalmit, hymnit ja
rukoukset sekä myytit luomisesta, Belistä ja
I.abbusta, Züsta 1. myrskylinnusta, Nergalista
ja Ereskigalista, Istarin retkestä tuonelaan,
Adapasta ja Etanasta sekä suuri kertomaruno
Gilgamesista, jossa vedenpaisumustani on osana
y. m. — Hyvin kuuluisa oli muinaisuudessa
„kaldealaisten viisaus" eli tiede. Itse asiassa
babylonialaiset kehittivät muutamia luonnontieteitä
hämmästyttävän pitkälle. Koska
babylonialaiset uskoivat, että jumalallinen kaikkivalta
ilmestyy taivaankappaleissa, tähdissä, niin he
koettivat tutkimalla tähtitaivasta oppia
tuntemaan maailmanjärjestystä ja omaa kohtaloansa.
Astrologia ja astronomia kulkivat
käsikädessä. Korkeimmilleen kehittyi tähtitiede
uusbabylonialaisen vallan ajalla. Tähtitorneja
oli useassa kaupungissa. Niistä tutkittiin
tähtien nousua ja laskua, kiertotähtien ratoja ja
suhdetta aurinkoon, kuun ja
auringonpimennyksiä y. m. Viimeksi mainittuja ilmiöitä osasivat
babylonialaiset ennustaa hyvinkin tarkkaan.
Eläinradan näkyvät babylonialaiset tunteneen
jo 3:iinella vuosituhannella; sen tähtien
nykyiset nimet ovat ainakin osaksi babylonialaisten
antamat. Matematiikan alalta on meille
säilynyt luettelo muutamien lukujen neliöistä ja
kuutioista y. m. Babylonialaiset käyttivät
kymmenlukujärjestelmän ohella n. s.
seksagesi-maalijärjestelmää, jonka perusluvut ovat 60.
360 ja 3,600. Tähtitieteellisten perustelmien
mukaan babylonialaiset jakoivat ajan ja
määräsivät mitat ja painot.
Taiteista ovat rakennustaide ja
kuvanveisto huomattavimmat. Suuret palatsit ja
temppelit rakennettiin keinotekoiselle alustalle, jonka
tehtävä oli suojella rakennusta vedentulvilta.
Muurien sisäosat tehtiin päivänpaisteessa
kuivatuista tiilistä, ulko-osat poltetuista tiilistä.
Seinät koristeltiin lasitetuista tiilistä tehdyillä
korkokuvilla. Vaikka assyrialaisilla olisi ollut
kiviä käytettävinään, hekin, jäljitellen
babylonialaista rakennustaidetta, parhaasta päästä
käyttivät tiiliä, mutta koristivat sisäseiniä
kuvallisilla kivilevyillä. Pilareja käytettiin jo
Gudean ajalla, mutta niillä oli parhaasta päästä
ainoastaan koristuksellinen tehtävä. Osaksi ne
olivat metallilla peitettyjä palmupuun runkoja.
Palatsien huoneet olivat pitkähköitä koridorin
tapaisia ja sijoitetut avonaisen pihan ympärille.
Seinät olivat suunnattoman vahvat. Valaistusta
saatiin luultavasti ainoastaan ovista. Katto
näkyy olleen kupera. Temppelien huomattavin
osa oli korkea 3- tai 7-kerroksinen torni, jonka
huipulla oli jumalan kammio. Kerrosten
ulkoseinät olivat peitetyt erivärisillä lasitetuilla
tiilillä. Kukin kerros oli pyhitetty yhdelle
pla-neetin jumalalle. Linnoitustaide oli ikivanha
ja hyvin pitkälle kehittynyt. Kanavien ja
vesijohtojen rakentamisessa olivat babylonialaiset
hyvin taitavat.
Kuvanveistotaide oli jo 5:nnellä
vuosituhannella ihmeteltävän kehittynyt ja näkyy
3:nnella vuosituhannella olleen parhaimmassa
kukoistuksessaan. Tekoaineina käytettiin savea,
basalttia, dioriittia, hiekkakiveä, norsunluuta ja
metalleja, joita, samoin kuin kiveäkin, oli pakko
tuoda maahan ulkoa. Esityksessä harrastettiin
voimaa, arvokkuutta ja luonnonmukaisuutta.
Realismissa mentiin usein, varsinkin Assyrian
taiteessa, liiallisuuteen ja vaivuttiin kankeaan
sovinnaisuuteen.
U s k o n u o 11 a oli erittäin tärkeä sija sekä
julkisessa että yksityisessä elämässä. Se ei ollut
puhtaasti seemiläinen, siinä kuu oli paljon
sumerilaisia aineksia. Useat jumalat olivat B:n
alkuasukkailta perityt, toiset olivat
naapurikansoilta lainatut. Jumalia oli suuri joukko,
jos kohta babylonialaisilta ei puuttunut ajatus,
että heidän monet jumalansa olivat yhden ainoan
jumalallisen voiman edustajia. Teologien
opettaman järjestelmän mukaan oli jumalien
etunenässä kolme suurta jumalaa, Anu, Enlil 1. Bel
ja Ea, jotka vastaavat maailmankaikkiudeu
kolmea osaa, taivasta, maata ja merta. Toisen
kolminaisuuden muodostivat Sin, Samas ja Istar,
kuun, auringon ja Venus-tähdeu jumalat.
Sittenkuin valtiollinen ylivalta oli keskittynyt
Babyloniin, sai tämän kaupungin paikallisjumala
Marduk entistä suuremman merkityksen ja Bel
jumalan sekä nimi että ominaisuudet siirrettiin
hänelle. Muitten jumalien joukossa huomataan
kirjoitustaidon ja opin jumala Nabü (Nebo),
sodan ja ruton jumala Nergal, jumalien
lähettiläs Xu-ku, tuleu jumala Gibil y. m. Kullakin
jumalalla oli puoliso. Jumalattarista etevin oli
lstar, rakkauden ja sodan jumalatar, jumalien
äiti, Anun tytär ja Samasin sisar. Jumalien
ohella oli suuri joukko henkiä ja lukemattomia
demoneja, jotka personoitsivat tauteja ja
tuhoa-tuottavia luonnonilmiöitä. — Kullakin
jumalalla oli temppeli, jumalaukuvineeu,
alttareineen ja pappeiueen. Pappeja oli monta
luokkaa; 6är«-papit jakelivat oraakkeleja,
usipu-papit lausuivat loihtusanoja ja lepyttivät
jumalia, zamniäru-papit pitivät huolta laulusta j. n. e.
Uhrit olivat joko verisiä taikka käsittivät
kaikenmoisia hedelmiä ja juomia. Luettelot
uhreista ja päivittäisistä rukouksista osoittavat
että kuukauden 7:s, 14:s, 21:nen, 28:s ja 19:s
päivä olivat „pahoja" päiviä. Erityinen
juhlapäivä oli myös täysikuunpäivä (sapattuj, jolloin
jumalien sydän oli lepytettävä. Vuotuisista
juhlista mainittakoon uudenvuodenjuhla
kevätpäiväntasauksen tienoilla, jota vietettiin
komeilla näytelmillä ja juhlasaatolla Mardukin
kunniaksi.
Babylonialaisen sivistyksen vaikutusta
Etu-Aasiassa ja Egyptissä tuskin voidaan arvostella
liian suureksi. Sitä kesti vielä kauan
babylonialaisen vallan hävittyäkin. Eri teitä, muun
muassa arabialaisten ja juutalaisten välityksellä,
se levisi Eurooppaankin, jossa vielä meidän
päivinämme huomataan babylonialaisen kulttuurin
jälkiä, tähtitieteen, ajanlaskun, taikauskon,
astrologian, kansantarun y. m. aloilla.
[Yleisiä esityksiä: Kaulen, „Assyrien und
Babylonien" (1809), "Bezold, „Ninive und
Babylon" (1903), Holma, „Muinaisimmasta
Babyloniasta" (Ilistor. aikakliusk. 1908). Kaivauksista:
Loftus, „Travels and researches in Chaldea"
(1857), Oppert, „Expedition scientifique en
Mésopotamie" (1859), de Sarzec, „Découvertes
en Chaldée" (1891-93), Hilpreeht, „Die
Ausgrabungen in Assyrien und Babylonien" (1904),
Peters, „Nippur" (1898) y. m. Historiaa:
Ilom-mel, „Gesch. Babyloniens u. Assyriens" (18851,
Tiele, „Babylonisch-assyrische Geselliclite" (1886j,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
