Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bahytti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
809
Bahytti
i—Baieri
810
Bahytti (ransk. bahnt), naispäähine, joka
kiinnitetään leuan alta nauhoilla.
Bai [ba’i], T o ra m a s o (1650-1714),
kapellimestari Rooman Pietarin kirkossa, m. m.
sepittänyt 5-äänisen Misereren, joka pääsiäisviikolla
esitetään Sikstuksen kappelissa, vuorottain
Alleg-rin säveltämän kanssa. (I. K.)
Baieri (Bayern), kuningaskunta
Etelä-Saksassa; sen muodostavat varsinainen B. ja Pfalz.
Varsinainen B. rajoittuu Badeniin,
Württem-bergiin ja Hesseniin lännessä, Itävaltaan etelässä
ja idässä, Preussiin, Thüringeniin ja Saksiin
pohjoisessa. Pfalz sijaitsee Badenin, Elsassin,
Hessenin ja Preussin välissä. Yhteensä 75,870
km2, 6,524,372 as. (86 km3:llä). Maan eteläosan
täyttävät pohjoiset kalkkialpit, muodostaen
ihanan alueen korkeine vuorineen, syvine
laaksoi-neen, vuolaine virtoineen ja syvine järvineen.
Leeh-joen länsipuolella kohoavat Algaun alpit
(Hochvogel 2,600 m), Lech- ja Inn-jokien välillä
Baierin alpit (Zugspitze, Saksan korkein huippu
2,964 m), kaakkoiskulmassa Berchtesgadenin alpit
(Watzmann 2,714 m). Alppien juurilla, niitten
pohjoispuolella on suuria metsiä, niittyjä ja
suomaita, sekä monta suurta järveä. Täällä ovat
laaksot loivemmat ja vuoret matalammat kuin
alppiseuduissa. Maa, joka täällä on
svaabilais-baierilaista ylätasankoa (keskikorkeus 5-600 m),
viettää tasaisesti Tonavan laaksoon päin.
Ylätasankoa peittävät irtonaiset maalajit, hiekka,
kalkkisora, vierinkivet y. m. Leveissä laaksoissa
maa on pelto- tahi suomaata; tasangot laaksojen
välissä ovat kangasmaata. — Maa Tonavan
pohj.-puolella kuuluu Keski-Euroopan
harju-(moreeni-) alueeseen. Sen kautta kulkee useita,
tavall. metsääkasvavia harjuja, suunnassa etel.
—pohj. Kauimpana idässä, Böömin rajalla,
on Böhmerwald (Arber 1,500 m), joka
pohjoisessa yhtyy Fichtelgebirgen vuorisolmuun
(Schneeberg 1,100 m) ja Frankenwaldiin
Thü-ringeniä kohti. Lännessä kohoavat Frankenin
Jura, Frankenhöhe, Steigerwald (Mainin
eteläpuolella) ja Hassberge (Mainin pohj.-puolella)
ja uloinna luoteessa Hohe-Röhn (Preussia
vastaan) ja Spessart (Hessenin puolella).
Böhmer-waldin ja Frankenin Juran välissä sijaitsee
Ylä-Pfalz; Frankenin Juran länsipuolella Franken:
Keski-Fr. etelässä, Ylä- ja Ala-Fr. Mainin
laaksossa. Rheinpfalz on Reinin länsipuolella.
Itäosa kuuluu Reinin laaksoon ja on hedelmällistä
tasankoa; sitä rajoittavat lännessä Hardt-vuoren
jyrkät seinämät; lännessä on Hinterpfalz 1.
Pfalzin vuorimaa ja tämän sekä Hardtin välissä
Kaiserslauternin notko. — Suurin osa B:a
kuuluu Tonavan jokialueeseen: etelästä virtaavat
Tonavaan Iller, Wertach, Lech (Iller- ja
Lech-jokien välissä on Svaabi), Isar (Ammer- ja
Würm-järvestä tulevine lähdejokineen) ja Inn
Chiem-järvestä tulevine Amm-lisäjokineen sekä
Salzach (König-järvestä). Maa Isarin ja Innin
välissä on varsinainen B. (Ylä- ja Ala-B.).
Pohjoisesta laskevat Tonavaan Altmühl
(Ala-Fran-kenista) ja Nab (Ylä-Pfalzista). Pohjoisosa
maata kuuluu Mainin jokialueeseen, nim. Ylä-,
Ala- ja osa Keski-Frankenia. Eteläiset lisäjoet
ovat Tauber ja Regnitz, pohjoiset frankkil.
Saale ja Rodaeh. Pfalz kuuluu Reinin
jokialueeseen. — Ilmasto. Lämpimimmät ovat
Reinin ja Mainin laaksot; alppiseudut ja ylä-
tasangot ovat kylmimmät (Münchenin
keskilämpö + 7,4°), sademäärä on suurin etelässä ja
idässä. — Elinkeinot: n. 90 % on tuottavaa
maata, tästä 40,2 % peltoa ja puutarhamaata,
17,1% niittyä, 3,5% laitumia ja 32,5% metsiä.
Viljellään tavallisia viljalajeja (2,7 milj. tonnia),
heiniä (6,2 milj. tonnia), perunoita, humaloita,
viiniä (815,000 hl), hedelmiä ja vihanneksia
(Reinin ja Mainin laaksoissa), turnipseja,
hamppua, sokerijuurikkaita, tupakkaa y. m. V. 1904
pidettiin n. 400,000 hevosta, 3,s’ milj.
nautaeläintä, 680,000 lammasta ja 1,86 milj. sikaa;
siipikarjan- ja mehiläishoito yleinen. — Tonavan
eteläpuolella, Böhmerwaldissa ja Spessartissa on
paljon metsiä, 7a on valtion hallussa, */a
yksityisten, vuotuinen tuotanto 85 milj. mk. Saadaan
kivihiiliä (1,2 milj. tonnia), rautaa (170,000
tonnia), vuorisuolaa, kivipainosliusketta y. m.
Useita terveyslähteitä (Kissingen y. m.). —
Teollisuus on suuri monessa Svaabiu,
Keski-Frankenin, Pfalzin y. m. kaupungissa. Se
tuottaa terästavaroita, olutta (17 milj. hl, varsinkin
Münchenissä, Nürnbergissä, Erlangenissa,
Kulm-bachissa), kutomatavaroita, lasia, koneita,
puutavaroita, paperia, leikkikaluja (Nürnbergissä,
Fürthissä), lyijykyniä, kemiallisia aineita y. m.
Suurimmat teollisuuskaupungit ovat Nürnberg,
Fürth, Munchen ja Augsburg. — Kauppa on
suuri ja sitä edistävät purjehdukselle kelpaavat
joet, kanavat (Ludvigin kanava Tonavan ja
Mainin välillä), tiet sekä rautatiet (6,576 km,
pääasiallisesti valtion). Tärkeimmät
kauppakaupungit ovat Nürnberg, München, Augsburg, Hof,
Bamberg ja Regensburg. — Väestöstä on
71 % katolilaisia (etelässä ja idässä), 28%
protestantteja (Franken, Pfalz). N. 46% elää
maanviljelyksestä 32 % teollisuudesta
(vuori-työstä) , 10 % harjoittaa kauppaa. B:ssa
puhutaan kolmea murretta: frankin saksaa (Franken
ja Pfalz), baierin saksaa (Ylä-Pfalz, Ylä- ja
Ala-B.) ja svaabin saksaa (Svaabissa Leeh-joen
itäpuolella). Tiheimmin asutut ovat Pfalz ja
Keski-Franken, harvimmin Ylä-Pfalz ja Ala-B.
B:ssa on 3 yliopistoa (Münchenissä,
Erlangenissa, Würzburgissa), teknillinen korkeakoulu,
taideakatemia (Münchenissä), useita oppi- ja
ammattikouluja sekä rikkaita taidekokoelmia,
esim. Münchenissä ja Nürnbergissä.
B. kuuluu Saksan valtioliittoon. Valtio
muoto toukok. 26 päivältä 1818 on perustus
laillinen monarkkia. Lainsäädäntövalta on
kahteen kamariin jaetuilla valtiopäivillä („Kammer
der Reichsräte" ja „Kammer der Abgeordneten",
s. o. valtioneuvoston ja edusmiesten kamarit).
Maa jaetaan 8 hallinto-alueeseen: Rheinpfalz,
Ylä-Pfalz, Ylä-, Keski- ja Ala-Franken, Ylä- ja
Ala-B. sekä Svaabi. Valtion kulunkiarvio
säädetään kahdelle vuodelle kerrallaan; se nousi v.
1908-09 n. 6S3 milj. mk:aan, yleinen valtionvelka
(etupäässä rautateistä) n. 351 milj. mk. — B:n
sotajoukko on itsenäinen osa Saksan valtakunnan
armeijaa. IV. S-m. (K. R. B.)
Historia: B:n vanhimmat tunnetut
asukkaat olivat kelttiläistä alkuperää.
Kansainvaellusten aikana asettuivat maahan Böömistä
tulleet bajuvaarit, joista Baierin nimi on
muodostunut. B:n herttuat joutuivat riippuviksi
frankeista. B. kuului Kaarle Suuren valtakuntaan.
Karolingien aikana se kukoisti, mutta sai paljon
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
