Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bahytti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
811
Baierin alpit—Bain
812
kärsiä unkarilaisten hävityksistä. Saksan
keisarin lääninherruuden alaisina hallitsivat B:a
vv. 1070-1180 Weißt herttuoina.
Viimemainittuna vuonna Fredrik Barbarossa antoi B:n
lää-nityksenä pfalzkreivi Otto von Wittelsbacliille,
josta tuli nykyisen hallitsijasuvun kantaisä.
Oton poika sai lisäksi Rheinpfalzin.
Myöhemmin Wittelsbachin suku jakaantui kahteen
haaraan, baierilaiseen ja pfalzilaiseen, joista
jälkimäisellä oli vaaliruhtinaan arvo.
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana oli B:n herttua
Maksi-milian Itävallan uskollinen liittolainen.
West-falin rauhassa Maksimilian sai pitää keisarilta
sodan aikana saamansa Ylä-Pfalzin ynnä
vaaliruhtinaan arvon. Rheinpfalzista tehtiin
kahdeksas vaalirulitinaskunta. Espanjan
perintö-sodan aikana B. oli Ludvik XIV:n puolella. Se
sai tappioista huolimatta sodan loputtua pitää
alueensa. Itävallan perintösodassa (1740-45)
R:n vaaliruhtinas Karl Albrecht esiintyi
perintö-vaatimuksellaan Itävaltaan. V. 1742 hän
kruunattiin Frankfurtissa Saksan keisariksi. Sodassa
Karl Albrecht joutui tappiolle ja hänen
kuoltuaan (1745) hänen poikansa teki rauhan
Itävallan kanssa. Kun v. 1777 Wittelsbachin suvun
baierilainen haara sammui, peri Pfalzin
vaaliruhtinas Karl Theodor B:n. Siten B. ja
Rheinpfalz jälleen yhdistettiin. Napoleonin sodat
vaikuttivat suuresti B:n historiaan. Lunevillen
rauhassa (1801) oli B:n luovutettava Ranskalle
Rheinpfalz, mutta sai v. 1S03 korvaukseksi
Wiirz-burgin, Bambergin, Augsburgin ja Freisingin
hiippakunnat y. m. Siitä lähtien B. liittyi
Napoleoniin, josta B:n sisällisiin oloihin nähden m. m.
oli seurauksena uskonnonvapauden säätäminen,
jesuiittain karkoittaminen, luostarien
lakkauttaminen. V. 1805 B. otti Napoleonin puolella
osaa sotaan liittoutuneita vastaan ja sai palkaksi
Tyrolin, Passaun, Eichstädtin, osan Svaabia
y. m. V. 1806 vaaliruhtinas Maksimilian otti
kuninkaanarvon. B. liittyi Reininliittoon ja
sitoutui asettamaan sotajoukkoja Napoleonin
sotiin. Vähän ennen Leipzigin taistelua B.
kuitenkin lyöttäytyi Napoleonin vihollisiin. Wienin
kongressissa tuli B:n luopua Itävallalta
saamistaan alueista, mutta sai takaisin Ranskalle
luovuttamansa Rheinpfalzin. V. 1818 B. sai
vapaamielisen hallitusmuodon kaksikamarisine
valtio-piiivineen. Ludvik I (1825-48) hallitsi
ajoittain vapaamielisesti, mutta herätti
tyytymättömyyttä m. m. sen kautta, että hän tahtoi
kohottaa rakastajattarensa Lola Montezin
aatelis-säätyyn. Ilän luopui vallankumousvuonna 1848
hallituksesta. Sen jälkeen hallitsivat hänen
poikansa Maksimilian II (1848-64) ja tämän poika
Ludvik II 1864-86). V. 1866 B. asettui
Itävallan puolelle, mutta kun Bismarck tahtoi B:n
ystävyyttä Ranskaa vastaan, sai se tappiosta
huolimatta kohtuullisen rauhan. V. 1870 B. otti
osaa sotaan Ranskaa vastaan. Sen sotajoukot
kunnostautuivat suuresti ja myötävaikuttivat
siten voittoon. Kansallinen innostus B:ssa sai
voiton vastenmielisyydestä Preussia kohtaan.
B. liittyi sentiihden 21 p. tammik. 1871 osana
Saksan keisarikuntaan. B. on kuitenkin
säilyttänyt enemmän itsenäisyyttä kuin Saksan muut
valtiot. Useimmat B:n edustajat Saksan
valtiopäivillä kuuluvat katoliseen keskuspuolueeseen.
B:n sisällise88ä hallinnossa on katolismielisillä
myöskin vaikuttava asema. V. 1906 säädettiin
yleinen äänioikeus ja välittömät vaalit. V:sta
1886 on mielenvikainen Otto, Ludvik ll:n veli,
kuninkaana, mutta hallitusta hoitaa hänen
setänsä prinssi Luitpold. K. R. B.
Baierin alpit, pohjoisen Tyrolin
kalkkialppei-hin kuuluva, Baierin alueella sijaitseva
alppi-ryhmä Lech- ja Salzach-jokien välissä, ks.
B a i e r i. W. S-m.
Baikal (tat. Boi-ku’l - „rikas järvi", mong.
D a 1 a i-n o r = „pyhä meri"), sisäjärvi
Etelä-Siperiassa, 476 m yi. merenp., 34,180 km1, 640
km pitkä ja 30-S0 km leveä. Suurin syvyys n.
1,600 m. Tasakorkuiset vuoret ympäröivät sen
rantoja. Siihen laskee kolme aluksilla
kuljettavaa jokea: Ylä-Angara, Barguzin ja Selenga:
siitä virtaa Suuri-Angara 1. Ylä-Tunguska, joka
laskee Jenisei-jokeen. B:n rannat ovat harvaan
asutut. Keväisin ja syksyisin raivoaa kovia
myrskyjä ja järven pinnan peittää jää
joulukuusta toukokuuhun. Muina kuukausina
suuret höyrylautat välittävät liikettä; ne kulkevat
silloin Listvinitsnoesta Mysovajaan. Ennenkuin
etelärannikkoa pitkin kulkeva rautatie oli
valmis (1904), veivät lautat rautatievaunut järven
yli; ven.-japanilaisen sodan aikana kuljetettiin
junia jäitsekin. Talvisin on järvellä rekiliike.
B. on kalarikas; etenkin saadaan lohia syksyisin.
W. S-m.
Bailén [ba-ilefn], kaupunki Espanjan
Andalusiassa, lähellä Guadalquivir-jokea; sen
ympä-rystössä kasvatetaan kauneimmat
andalusialaiset hevoset. B:ssa tapahtui ransk. kenraalin
Dupont’in antautuminen 1808.
Bailey [heili], John, skotl. maanviljelijä,
rakensi 18:nnen vuosis. lopulla ensimäisen
matemaattisten perusteiden mukaisen auran.
Bailli [baji’J (ransk.) merkitsee yleensä
hoitajaa. Ranskassa oli bailli niminen virkamies
alkuaan sotajoukon johtaja, kuninkaall. tilusten
hoitaja ja piirikunnan tuomari, myöhemmin
vain alempi tuomari. Englannissa oli Wilhelm
I:n ajoista saakka bailiff kreivikunnan esimies;
nykyään tarkoittaa sama nimitys tavallisesti
oikeudenpalvelijaa. „Ballivi conventuales"
nimitettiin Johanniittain ritarikunnan kapitulin
jäseniä. — Ballei (saks.), hengellisten
ritarikuntain (Tcmppeliherrain. Saksan ritarien ja
Johanniittain) aluepiirien nimitys. G. R.
Bailly [baji’J, Jean Sylvain (1730-93),
ransk. politikko ja tiedemies, julkaisi ennen
vallankumousta tähtitieteen historiaa käsitteleviä
teoksia, mutta joutui vallankumouksen aljettua
politiikan pyörteisiin. V. 1789 hänet valittiin
siiätykokouksen jäseneksi ja, sittenkuin tämä oli
julistautunut kansalliskokoukseksi, tämän
puheenjohtajaksi. Bastiljin valloituksen jälkeen
heinäk. 1789 hän tuli Pariisin maireksi
(pormestariksi), joutui sittemmin jakobiinien
vihoihin ja luopui marrask. 1791; tuomittiin
kuolemaan ja mestattiin hirmuvallan aikana. Hänen
muistelmansa julkaistiin 1804 nimellä
„Mémoi-res d’un tSmoin de la révolution". J. F.
Bain [hein], Alexander (1818-1903),
skottilainen sielutieteilijä ja filosofi, synt.
Aberdeenissa, oli lyhyen aikaa (1845-46) „matematiikan
ja luonnonfilosofian" professorina Glasgow’ssa,
oleskeli seuraavina v:ina enimmäkseen Lontoossa
erilaisissa kirjallisissa ja tieteellisissä toimissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
