Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Basenki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
883
oli sivulaivoja korkeampi ja sen yläosan seiniin
oli tehty ikkunat. Runkohuoneesta johti
muutamat portaat matalan aitauksen erottamaan
osaan kirkkoa, kuoriin, joka väliin muodosti
poikkilaivan, johon tultiin runkohuoneen
laivoista puoliympyräkaarien välitse.
Riemukaareksi nimitetään kuoriin päin aukenevaa
päälaivan puoliympyräkaarta, jota usein
koristivat mosaiikit. Kuorissa oli usein pyhimyksen
haudalle asetettu alttari, sen takana
piispanistuin ja mosaiikkikuvien kaunistama komero,
a p s i d i, kuorin molemmin puolin oli ambon,
puhujaistuin. R. E. E. (L. E.)
Basilika [-a’], bysanttilaisen keisarin Basilius
Makedonialaisen aloittama, hänen poikansa Leo
Filosofin aikana 887 valmistunut bysantt.
valtakunnan lakikirja, joka oli Justinianuksen
laki-teoksen mukailu.
Basiliski (Basiliscus americanus),
Leguani-sisilisko Keski-Ameriikasta. Pituus 1 m, väri
vihreä, selässä
ja pyrstössä
tummia
poikkijuovia.
Niskassa 3-
kulmainen
iholiuska,
pitkin selkää ja
litteätä
pyrstöä ohut
sar-veisruotojen
tukema
kalojen selkäevää
muistuttava
harja.
Vaaraton kasvinsyöjä, liikkuu
enimmäkseen
puissa. — B. on myös erään tarunomaisen
eläimen nimityksenä. Jo Plinius selitti sen
suunnattoman suureksi käärmeeksi, joka katseellaan
surmaa, ja jonka kauhistuttava ääni karkoittaa
kaikki maan elävät.
Basilius Suuri (kreik. Basi’leios) (n.
329-379), kreik. kirkkoisä. B. oli kristittyjen
vanhempain lapsi; Ateenassa hän syvälti perehtyi
klassilliseen filosofiaan ja kirjallisuuteen ja
toimi sen jälkeen kotikaupungissaan
Kappado-kian Cæsareassa retoriikan (puhetaidon)
opettajana, siksi kunnes, omistaen askeettisen
elä-mänihanteen, jakoi omaisuutensa köyhille ja
järjesti luoonnonihanalle seudulle Iris-joen rannalle
munkkiyhdyskunnan, jonka säännöt („Pyhän
Basiliuksen sääntö") ovat tulleet esikuvaksi
useimmille itämaisille luostareille. Tlän liitti
munkkilaisuuden ohjelmaan teologiset
tutkimukset, sekä, 370 tultuaan kotikaupunkinsa
piispaksi, käytännöllisen rakkaudentoiminnan.
Kuuluisaksi tuli hänen suuri hospitaalinsa Cæsarean
ulkopuolella. Jumaluusopissa hän oli alkujaan
lähtenyt Origeneesta ja homoiusiaanisesta
puolueesta, mutta hänestä tuli pian yksi nikealaisen
oikeaoppisuuden pylväitä, ja pelkäämättä hän
vastusti areiolaisten keisarien ponnistuksia saada
areiolaisuus tunnustetuksi. Hän on yksi
„kolmesta suuresta kappadokialaisesta". J. G.
Basilius (Basileios), kreikkalaisia
keisareita. 1. B. I Makedonialainen, kreikkalainen
keisari 867-886, talonpojan poika, kohosi vihdoin
884
ylikamarilierraksi ja keisari Mikael III:n
kanssahallitsijaksi, jonka hän sittemmin raivasi
tieltään. B. hallitsi viisaasti ja voimakkaasti
ja sai rappeutuneen valtakunnan uudestaan
voimistumaan; julkaisi Basilika nimisen
lakikokoelman, joka on kreikankielinen muodostus
Justinianuksen lakikokoelmasta. Hänestä
polveutuu n. s. makedonialainen hallitsijasuku
(vuoteen 1056). — 2. B. II Bulgaroktonos
(976-1025), valtakunnan suurimpia keisareita,
voitti peljätyt bulgaarit ja laajensi valtakunnan
alueen jälleen Tonavaan saakka. Kuoli
lapsettomana 1025. G. R.
Basilius
si’-J, Valentinus, saks. [-benedik-tiinimunkin salanimi. Hän eli 1400-luvun toisella
puoliskolla ja oli kuuluisa alkemista. Omisti
tavallista suuremmat käytännölliset tiedot
kemiassa ja laajensi tietoa antimonista ja muista
sen aikuisista alkuaineista. Valmisti
ensimäi-senä lyijysokeria ja näyttää olleen suolahapon
keksijä.
Basilli (lat. baci’llus = pieni sauva),
sauvan-muotoinen bakteeri (ks. Bakteerit).
Basipetaalinen (lat. basis = pohja, ja petere =
pyrkiä), tyvihakuinen. Kasviosat
kehittyvät basipetaalisesti, kun rangalla ylemmät
kasviosat muodostuvat aikaisemmin, alemmat
myöhemmin. Tällä tavalla syntyvät
perunakasvin ja ruusun lehtien lehdykät.
Basis (lat.), perustus, pohja; asema, kanta.
Basis-kone, laitos, millä mitataan
vaakasuoria perusviivoja maan mittauksessa.
Tarkimmat, astemittauksissa käytetyt, tekevät noin
2 mm virheen 3 à 4 km matkalla.
Maanmittauksessa käytettyjen ketjujen virhe on noin 1 à 2 m
kilometriltä. V". V. K.
Basket ball [basket bol] ks. K o p p a p a 1 1 o.
Baskilaiset (bask. euscaldunac, lat. v a
s-e o n e s, esp. vascongados, vrt. myös ransk.
g a s e o n s), Länsi-Pyreneitten molemmin puolin,
Ranskassa ja Espanjassa, Biskajan lahden
perukan rannikkomaissa asuva kansa (n. 585,000),
jonka alkuperästä tätä nykyä ei tiedetä muuta
kuin että se on erään ikivanhan, eurooppalaiseen
„alkuväestöön" kuuluneen kansanrodun
jäännöstä ja että se tiettävästi ei ole sukua
millekään nykyään elävälle kansalle. Mainittu rotu,
iberialainen, levisi muinaisuudessa yli koko
Py-reneitten-niemimaan ja eteläisen Gallian,
esihistoriallisena aikana mahdollisesti vielä paljoa
kauemmaskin pohjoiseen päin. Baskilaiset ovat
osanneet läpi vuosisatojen sitkeästi säilyttää
kansallisen omintakeisuutensa, vieläpä
valtiolliset erioikeutensa ja itsehallintonsakin
(karolingien aikana baskilaisilla oli vielä omat
herttuansa), varsinkin Espanjassa, jossa he
kuitenkin menettivät viimeisetkin erivapautensa
sittenkuin karlistalaiskapina, johon he ottivat osaa,
oli tullut kukistetuksi v. 1876 (baskilaisalue oli
mainitun kapinan paras pesäpaikka, baskilaiset
kun nim. pitivät Don Carlosta erioikeuksiensa
suojelijana). Ranskassa baskilaisten
itsehallinto-oikeudet hävitettiin jo v. 1789. —
Ulkomuodoltaan baskilaiset ovat keskikokoa, solakoita,
ranskalaisia ja espanjalaisia naapureitaan
vaaleampia, väkevämpiä ja notkeampia; hiusten ja
silmien väri osaksi tumma osaksi vaalea;
perus-tyyppi lyhytkalloinen. — Kaikki yritykset etsiä
baskin kielelle sukulaisia muiden nyk. elä-
Basilika—Baskilaiset
Basiliski.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
