Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baškiirit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
885
Baskiirit—Basses-Alpes
886
vien kielten joukosta (m. m.
suomalais-ugrilai-sista) ovat epäonnistuneet. Vilh. Thomsenin
mielipiteen mukaan baskin kieli „epäilemättä on
muutoin hävinneen kielikunnan viimeinen
jäännös". Sanavartalot yksitavuisia; jyrkkä ero
nomini- ja verbivartaloiden välillä;
muotorakenne suffigeeraava ja rikasmuotoinen, vars.
verbissä; sanavarastossa herättävät huomiota
toiselta puolen pitkien yhdyssanojen runsaus,
toiselta puolen sellaisia käsitteitä kuin esim.
„puuta" ja „eläintä" ilmaisevien sanojen puute,
vaikka kyllä on eri puita ja eri eläimiä
ilmaisevia sanoja; lukujärjestelmässä 20 on
perusluku (vigesimaalinen järjestelmä) ; paljo
lainasanoja keltistä sekä romaanilaisista
naapurikielistä. [J. Vinson, „Les Basques et la pays
basque", Par. 1882; Prinssi Louis Lucien
Bonaparte, „Langue basque et langues finnoise s",
Lond. 1862; van Eys, „Essai de grammaire de la
langue basque", Amsterd. 1867, „Dictionnaire
basque-franjais", Par. 1873, „Grammaire
eompa-rée des dialectes basques", Par. 1879; LThlenbeck,
„Beiträge zu einer vergl. Lautlehre der bask.
Dialekte" Amsterd. 1903; Schuchardt,
„Baskische Studien", I„ Wien 1893; Gerland, „Die
Basken und die Iberer" (Gröberin „Grundriss d.
ro-man, Philologie" teoksen I:ssä, Strassb. 1888) ;
Michel, „Le Pays Basque, sa population, sa
langue, ses mærs, sa littérature et sa musique",
Par. 1857; „Le Romancero du Pays Basque",
Par. 1883; „Essai d’une bibliographie de la
langue basque"; Par. 1891 ja 1898.] y. TV".
Baskiirit (myös: baskurtit), Uralin ja
Volgan välissä, Permin, Vjatkan, Ufån,
Oren-burgin ja Samaran kuvernementeissä asuva
turkkilais-tataarilainen kansa (noin 3/, milj.).
Vakinaisesti kylissä asuvien baskiirien
elinkeinona on karjanhoito, maanviljelys ja
mehiläishoito ; paimentolais-baskiirit taas elävät
karjanhoidosta ja metsästyksestä. Uskonnoltaan he
ovat muhamettilaisia. Jo 10:nnen vuosis.
alkupuolella heidät mainitaan arabialaisissa lähteissä
(Ibn Fadläh) Volgan bolgaarien naapureina;
näitä he usein ahdistelivat, kunnes he samoin
kuin bolgaaritkin 13:nnen vuosisadan
keskivaiheilla joutuivat voittoisien tataarien
vallanalaisuuteen. Tataarilaisvallan kukistuttua
baskiirit joutuivat Venäjän vallan alle, ja saivat
varsinaiseksi alueekseen Kama- ja Belaja-jokien
välisen maan (baskirskaja zemlja), jonka
pääkaupungiksi v. 1573 perustettiin Ufa, suojaksi
sotaisia kirgiisejä vastaan. Baskiirit ovat usein
(esim. vv. 1672-6, 1707-8, 1735-41) nousseet
kapinaan venäläisherruutta vastaan. V. 1798-1874
he muodostivat n. s. baskiirilais-sotajoukon
(säännöttömän ratsujoukon) pääosan ja olivat
veroista vapaat. Nykyään he jo (v:sta lbi4
alkaen) suorittavat asevelvollisuutensa samoin
kuin muutkin Venäjän alamaiset, ja ovat
veroamaksavia kruununtalonpoikia. [vrt. Ujfalvy,
„Über Baschkiren" (Russ. Revue 1877, 11 v.) ;
Nikolskij, „Baskiirit" (venäjäksi Pietarissa
1899).] y. TV.
Baskirtsev
i’-J, Maria Konstant [-i-novna (1860-84), venäl. naismaalari ja
kirjailijatar, on maalannut realistisia tauluja
Pariisissa; hänen kuolemansa jälkeen julkaistu
laaja „Päiväkirja" herätti aikanaan suurta
huomiota.
Baskuntsak, suolajärvi Astrakaanin
kuverne-mentissa Venäjällä, 124 km3; kaakkoisen
Venäjän tuottavin suolansaantipaikka. TV. S-m.
Baskylisalpa !. kaksoissalpa, sellainen
oven tai ikkunan sulkujärjestelmä, että, samalla
kuin lukko toisesta oven tai ikkunapuoliskosta
kiinnittyy toiseen, samalla sekä ylhäällä että
alhaalla reekelit painuvat kynnykseen ja
ylä-kamaraan.
Baslyk (tat., = „päähine") ks. Paslikka.
Basra (Basso ra), Aasianpuoleisen Turkin
kaupunki B:n vilajeetissa. Sat-el-Arab-joen
länsipuolella, 90 km sen suulta, 18-30,000 as.
Verrattain vilkas kauppa; villan, viljan,
taatelien, seesamin v. m. vientiä. Laivaliike
Tigris-jokea pitkin Bagdadiin. L’sean Persian-lahden
laivalinjan asemapaikka. — 15 km lounaaseen
ovat vanhan B:n rauniot. Tämä perustettiin
v. 636 j. Kr.: se saavutti suurimman
kukoistuksen Abbasidien (ks. t.) aikana. „Tuhat ja
yksi yötä" saduissa B. on, Bagdadin jälkeen,
satutapahtumain tärkeimpänä näyttämönä.
W. S-m.
Basrelief [baralie’f] (ransk.) ks.
Korkokuva.
Bassano
å’-J (oik. da Ponte), Jacopo
da (1510-92), it. taidemaalari, opiskeli [-Venetsiassa, maalannut Tizianin vaikutuksen alaisena.
Näennäisesti uskonnollisissa tauluissaan hän
kuvasi kansan- ja eläinten elämää, on tunnettu
myöskin muotokuvistaan, jotka ovat maalatut
Tintoretton tapaan. Hänen poikansa, joista
tunnetuimmat ovat Francesco (1547-91),
Leandro (1560-1623), työskentelivät isänsä
työhuoneessa ja monistivat hänen teoksiaan
tehdasmaisesti. Leandro on huomattava etevänä
muotokuvamaalarina.
Basse (lapp.; sama kuin suomen pyhä) esiintyy
norjanlapissa yleensä vain merkityksessä „pyhä",
m. m. sellaisissa paikannimissä kuin Bassejavrre
= Pyhäjärvi, Bassevarre = Pyhävaara
(Pyhätunturi). Inarinlapissa sama sana. pasè, merkitsee
„pyhää" ja „taikaa", ruotsinlapissa taas
(muodossa passe) „pyhää" ja „vanhaa uhripaikkaa".
Fr. Å.
Bassermann, Ernst (s. 1854), saks.
poli-tikko, opiskeli lakitiedettä, asettui asianajajaksi
Mannheimiin, valittiin ensi kerran 1893
edustajaksi valtiopäiville ja saavutti pian johtavan
aseman kansallisvapaamielisessä puolueessa; on
esiintynyt pääasiallisesti taloudellisissa ja
so-siaali-poliittisissa kysymyksissä.
Bassermann, Friedrich Daniel
(1811-55), saks. politikko, synt. Mannheimissa, jonne
perusti kustannusliikkeen asettuen sen avulla
kannattamaan vapaamielistä vastustuspuoluetta.
Tuli 1841 edustajaksi Badenin valtiopäiville ja
1848 Badenin hallituksen „luottamusmiehenä"
jäseneksi Frankfurtin liittopäiville ja sen
jälkeen edustajaksi kansalliskokoukseen, jonka
vaikuttavimpia jäseniä hän oli. Gagernin
valtakunnan ministeriössä B. oli sisäasiain
alavaltio-sihteerinä; kannatti Saksan yhteyden
aikaansaamiseksi liittymistä Preussiin, mutta pettyi
näissä toiveissaan. Joutuneena oman puolueensa
epäluulon alaiseksi hän sairastui hermotautiin
ja surmasi itsensä 1855. O. il-e.
Basses-Alpes [basa’lpj („Ala-alpit"),
departementti Kaakkois-Ranskassa, Italian rajalla,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
