Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Baškiirit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
887
6,988 km!, 113,126 as. (1906). Itäosa on
vuorista, lännessä on Durance-joen laakso.
Peru-nain- ja vehnänviljelystä; etelässä myös viiniä
ja etelänhedelmiä; lampaanhoitoa. Pääkaupunki
D i g n e.
Basses-Pyrénées [baspirenë’] („Alapyreneit"),
Lounais-Ranskan departementti Biskajan lahden
rannalla ja Espanjan rajalla, 7,712 km’-’, 425,817
as. (1906), joista n. 115,000 baskilaisia.
Pääkaupunki Pau, tärkein satama B a y o n n e.
B.-P. on mäkistä maata Pyreneitten
pohjoisrinteellä. Pääjoki on Adour. Maanviljelystä
(maissia, vehnää, viiniä, hedelmiä) ja
karjanhoitoa (lampaita, muuleja, sikoja), metsänhoitoa,
vuorityötäi ja teollisuutta (rautaa, paperia ja
kankaita) harjoitetaan. Kivennäislähteitä.
Siirtolaisuus jokseenkin suuri.
Basse-terre [bästea], 1. Englannin S:t
Christophin saaren pääkaupunki Länsi-Intiassa, n.
10,000 as. Avoin satama, jota 3 linnoitusta
suojelee. Suolan, sokerin, inkiväärin y. m.
vienti-paikka. — 2. fbastä’r] Ranskan
Guadeloupe-saaren pääkaupunki, n. 8,000 as. Avoin satama,
linnoituksia. W. S-m.
Bassewitz, Henning Friedrich von
(1680-1749), diplomaatti, holsteinilainen
sala-neuvos. B. siirtyi Mecklenburgista Holsteinin
palvelukseen; tuli Kaarle Xll:n kuoltua herttua
Kaarle Fredrikin uskotuksi neuvonantajaksi;
toimi 1720-luvulla innokkaasti sekä
Tukholmassa että Pietarissa herttuansa asioissa ja oli
n. s. holsteinilaisen puolueen johtajia. Hänen
ylimielinen ja varomaton esiintymisensä oli
suurelta osalta syynä siihen, että mainitun puolueen
puuhilla ei ollut menestystä. Puolueen hajottua
B. palasi herttuansa mukana 1727 Holsteiniin,
jossa muutamia vuosia myöhemmin joutui
epäsuosioon.
Bassi, Charles (1772-1840), it. arkkitehti;
siirtyi Ruotsista Suomeen 1802 johtaaksensa
uuden akatemiatalon rakentamista Turussa; tuli
1810 yleisten rakennusten ensimäiseksi
intendentiksi maassamme; erosi tästä toimesta 1824.
[Kasimir Lönnbohm-Leino, „Charles Bassi,
Suomen rakennushallituksen ensimäineu
intendentti", Aika 1907.] K. R. IS.
Bassin-salmi, Austraalian etelärannikon ja
Tasmanian välillä, n. 200 km leveä, saarinen
salmi; lännessä Hunter- ja King-, idässä
Kent-ja Flinders-saaret. Salmella vallitsee vilkas
iiike; sen pohjalla kulkee Viktorian ja
Tasmanian välinen sähkölennätinkaapeli. 1797 sen
keksi Bass, josta se on saanut nimensä.
W. S-m.
Basso (it. „matala"), a) syvä miesääni; b)
matalinta ääntä esittävät orkesterisoittimet; c)
pianolla ja uruilla (harmonilla) koko matalampi
sävelalue. 1. K.
Basso continuo /-»’-/ (it.), „jatkuva basso",
ks. Pohjabasso.
Bassoklaavi, osoittaa „pie-
nen" f:n aseman nuottiviivaston 4;nnellä
viivalla, käytetään kosketinsoittimien vasenta
kättä sekä useita matalaiiänisiä soittimia
varten. I. K.
Bassompierre [basöpiä’r], Francois de
(1579-1646), ransk. soturi ja valtiomies, Henrik
IV:u suosikki, korotettiin 1622 marsalkaksi,
888
otti osaa hugenottien kukistamiseen ja kävi
lähettiläänä ulkomaisissa hoveissa. Kun
Richelieu syytti häntä yhteydestä leskikuningattaren
puoluelaisten kanssa, suljettiin hänet 1631
Bas-tiljiin, josta vasta 12 vuoden kuluttua,
Riehe-lieun kuoltua, pääsi vapaaksi. Jätti jälkeensä
memoareja („Journal de ma vie"), joita
kuitenkin on varovaisuudella käyttäminen. K. G.
Basso ostinato [-ä’-] (it.), „itsepintainen
basso", bassosoittimien esittämä säkeen tahi
säe-parin pituinen melodinen aihe, jonka yhäti
uudistuessa ylemmät äänet jatkavat vaihtelevaa
kulkuansa. 1. K.
Bassora-kumi (b a s r a k u m i) ks.
Tragant t i.
Bassoriini, vedessä paisuva, mutta siihen
liukenematon kasvilima; on pääaineksena
bas-sora- ja traganttikumissa.
Bast, egypt. jumalatar, jota palveltiin
Bubas-tiksessa (ks. Bubastis). Hänen pyhä
eläimensä oli kissa, jonka tähden hänet kuvataan
kissanpäiseksi. K. T-t.
Bastardi (muin. ransk. bastard, fils de bast,
keski-engl. baste = laiton avioliitto), sekasikiö;
avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, varsinkin
kun äiti on alhaista ja isä ylhäistä sukua. —
Eläint. ja kasvit, ks. Sekasikiö.
Bastardivekseli ks. Vekseli.
Bastholm, saari, lähellä Barösundia (it. p.).
Sen pohjoisella niemellä on B:n
kahdeksankulmainen johtoloisto Porkkala-Barösundin
purjeh-dusväylän varrella. K. S.
Bastholm, Kristian (1740-1819), tansk.
pappi, etevä saarnamies, aikansa ratsionalistisen
suunnan tyypillinen edustaja. Hänen kirjansa
„Gejstlige talekunst" (1775) käännettiin
saksaksi ja ruotsiksi ja sitä käytettiin Itävallan
pappisseminaareissa. Suomessa suositti Porthan
puhetaidon luennoissaan papeiksi aikoville B:n
teoksia, jotka näyttävät meilläkin jonkun
verran levinneen. (J. G.)
Bastian, Adolf (1826-1905), saks.
kansatieteilijä ja -psykologi, synt. Bremenissä, lähti
v. 1851 laivalääkärinä Austraaliaan, tutki sen
jälkeen 8-vuotisella retkellä laajoja Austraalian,
Etelä- ja Pokjois-Ameriikan, itäisen ja eteläisen
Aasian sekä Afrikan osia. Jo 1861 hän taas
lähti 5-vuotiselle tutkimusmatkalle, jolloin
oleskeli kauan Taka-Intiassa. ja on myöhemmin
vielä tehnyt monta pitkää tutkimusmatkaa, m. m.
Keski-Aasiaan. Hän on aikakauskirjan
„Zeit|schrift für Ethnologie" perustajia (1869),
samoin seuran, jonka päämääränä on Afrikan
sisäosien tutkiminen; tuli Berliinin yliopiston
dosentiksi ja ylimiiär. professoriksi sekä 1886
Berliiniin perustetun kansatieteellisen museon
johtajaksi, joka laitos hänen johdollaan on
kohonnut erittäin eteväksi ja rikkaaksi, nänen
lukuisat teoksensa ovat huomattavasti
vaikuttaneet kansatieteen ja etnologian perustamiseen
ja niiden suunnan määräämiseen; niitä on m. m.:
„Der Mensch in der Geschichte; zur Begründung
einer psychologischen Weltanschauung" (3 os.,
1860) ; „Die Völker des östlichen Asien" (6 os.,
1S66-71) ; ..Das Beständige in den Menschenrassen
und die Spiehveite ihrer Veränderlichkeit"(1868) ;
„Die Rechtsverhältnisse bei verschiedenen
Völkern der Erde" (1872) ; „Die Vorstellungen von
der Seele" (1875) ; „Die Kulturländer des alten
Basses-Pyrénées—Bastian
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
