Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Béarn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
909
Béarn —Beauharnais
910
and consequenses". B:n tauti, neurastenia,
heikkohermoisuus.
Béarn [beä’r 1. bea’rn], entinen
Lounais-Rans-kan maakunta, läntisten Pyreneitten juurella,
muodostaa nyk. suurimman osan
Ala-Pyreneit-ten departementtia; n. 4,400 km3. Pääkaupunki:
Pau. Siellä harjoitetaan karjanhoitoa, viinin- ja
maissinviljelystä; rautakaivoksia, nahkatehtaita.
Asukkaat ovat baskilaisia (ks. t.). —V:sta 1589
B. kuuluu Ranskalle. (K. R. B.)
Beata
ä’-J (lat., fern.), onnellinen, autuas.
B. v i r g o, pyhä neitsyt.
Beatifikatsioni (lat. beü’tus = autuas, ja f [-a-eere = tehdä), autuaaksijulistaminen, katolisen
kirkon toimitus, joka on alempi aste
kanonisat-sionia eli pyhimykseksi julistamista. Turussa
vietettiin 1514 piispa Hemmingin
autuuttamis-juhlaa suurella loistolla. Keskiajan
loppupuolelta asti beatifikatsioni kuuluu paavin
etuoikeuksiin. J. G.
Beati possidentes
ä’- -e’n-J (lat. [-sananparsi), .,onnellisia ovat omistajat".
Beatrice [-i’tse] ks. Dante.
Beattie [biti], James (1735-1803),
skottilainen filosofi ja runoilija, oli v:sta 1760
moraalifilosofian professorina Aberdeenissa. Kannatti
filosofina Th. Reidin perustamaa „terveen järjen
filosofiaa" eli „skottilaista oppikuntaa" ja
vastusti kiivaasti Humea; pääteos „Essay on the
nature and immutability of truth" (1770).
A. Gr.
Beauchet [bose’], L u d o v i c (s. 1855), ransk.
lainoppinut, siviilioikeuden professori Nancyn
lakitieteellisessä tiedekunnassa. Kirjoittanut
useita arvokkaita, m. m. avioliiton oikeudellista
puolta koskevia tutkimuksia. Hänen suuriu
teoksensa on „Histoire de la propriété foneière en
Suëde" (1904). Sitäpaitsi hän on ranskaksi
kääntänyt ja selityksillä varustanut useita
ruotsalaisia lakiteoksia (esim. „Loi de Vestrogothie",
„Loi d’Upland").
Beaufort [boufotj, Henry (1377-1447),
Lincolnin ja Winchesterin piispa, valtiokansleri ja
kardinaali, Englannin Henrik IV:n velipuoli,
otti osaa Konstanzin kirkolliskokoukseen, jossa
edisti Martin V:n paaviksi tuloa. Henrik V:n
kuoltua B. tuli Henrik VI:n holhoojaksi. Kun
paavi oli käskenyt B:ia kokoomaan varoja
hus-silaisia vastaan tehtävää ristiretkeä varten,
käytti hän kertyneet varat sotaan Jeanne
d’Arcia vastaan ja oli esimiehenä siinä
tuomioistuimessa, joka tuomitsi hänet kuolemaan
(1431). (G. R.)
Beaufortin asteikko. V. 1805 ehdotti engl.
amiraali Beaufort, että tuulen voimaa merellä
arvosteltaisiin laivan kulkunopeuden ja eri
tuulissa tarpeellisen purjepinnan suuruuden
mukaan. Kun nämät seikat kuitenkin niin
suuressa määrässä riippuvat jokaisen yksityisen
laivan rakenteesta, niin on mahdotonta rakentaa
varmaa tuulenvoima-asteikkoa näille perusteille.
Merimiehet ovat sittenkin ammattinsa tähden
usein pakoitetut arvostelemaan tuulta ja
kokemuksensa nojalla he muodostavat tavallisesti
itselleen asteikon (0-12). Vertaamalla
tottuneit-ten merimiesten arvostelua tuulen voimasta
mannermaalla niihin vaikutuksiin, mitkä tuuli
aikaansaa, on muodostettu seuraava asteikko,
joka samaten kuin Beaufortin alkuperäinen
asteikko käsittää 12 tuulen astetta ja kantaa
hänen nimeänsä.
0 = tyyni: savu nousee suoraan tahi melkein
suoraan ylös, ei lehtikään liikahda.
2 = heikko tuuli: tunnolla havaittava, heiluttaa
lippua tahi keveitä lehtiä.
4 = kohtalainen tuuli: ojentaa lipun, heiluttaa
lehtiä ja pienempiä oksia.
6 = kovanlainen tuuli: heiluttaa suurempia oksia.
5 = kova tuuli: heiluttaa suuria oksia ja
pienempiä puita, vastustaa käyntiä ulkona.
10 = myrsky: huojuttelee puita ja taittaa oksia.
12 = hirmumyrsky: repii huoneitten kattoja,
katkoo puita tahi tempoo niitä ylös juurineen.
Asteita 1, 3 ... 11 käytetään silloin kun on
vaikeata ratkaista, olisiko edellinen tahi
seuraava parillinen asteluku oikeampi. — Tärkeätä
on tietää, mitä tuulennopeutta B:n eri asteet
vastaavat. Kun tämä asteikko perustuu
arvosteluun, ei vertaus sen ja tuulennopeutta suoraan
mittaavien koneitten (anemometrien) välillä ole
aivan helppo. Eri tutkijat ovatkin tulleet
toisistaan poikkeaviin tuloksiin. Jättämällä
huomioon ottamatta enimmiten poikkeavat arvot,
voimme todenmukaisimpina pitää seuraavia
raja-arvoja:
2 B vastaa 2 à 4 metriä sekunnissa
4 B 6 à 8
6 B „ 10 ä 12
8 B „ 14 à 16
10 B „ 20 à 25 „
12 B „ enemmän kuin 30 m sek.
Suurempaa tuulenvoimaa kuin 10 B ei
meidän seuduillamme juuri milloinkaan tavata.
G. M r.
Beauharnais [boarnë’], ransk. suku, kotoisin
Orléanais’sta. 1. Alexandre, vicomte
d e B. (1760-94), ransk. soturi, otti osaa
Poh-jois-Ameriikan vapaussotaan, valittiin 1789
säätykokoukseen (kansalliskokoukseen), jossa
esiintyi uudistusten kannattajana. V. 1793 B.
011 Reinin armeijan ylipäällikkönä, mutta
luopui tästä toimesta pian. Seuraavana vuonna
hän joutui syytteeseen osallisuudestaan Mainzin
antautumiseen ja mestattiin; oli naimisissa
Jo-séphine Tascher de la Pagerien kanssa, josta
sittemmin tuli Napoleon Bonaparten puoliso.
2. Eugène de B. (1781-1824), Leuchten
bergin herttua, Eichstättin ruhtinas, Italian
varakuningas, edellisen
poika. Sittenkuin
hänen äitinsä Joséphine
leskeksi jäätyään oli
mennyt naimisiin
Napoleon Bonaparten
kanssa, Eugène
kohosi nopeasti
ar-voasteissa. V. 1804
hänet korotettiin
Ranskan prinssiksi
ja 1805 Italian
varakuninkaaksi. Tässä
Napoleonin luomassa
kuningaskunnassa
Eugëne esiintyi
hyvin toimeliaana
hal-litusmiehenä. Ala-maistensa vastenmielisyydestä huolimatta hänen onnistui luoda
Eugène de Beauharnais.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
