Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Béarn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
911
Beaulieu—Beau vois
912
suuri 80,000 mieheen nouseva armeija, joka
kunnostautui Itävallan, Espanjan ja Venäjän
sota-retkillä. Samalla Ranskan vallankumouksen
aatteet pantiin toimeen, hallinto järjestettiin,
lainkäyttö tehtiin yhdenmukaiseksi, opetuslaitosta
parannettiin j. n. e. Itävallan sodassa 1809,
Venäjän retkellä 1812, Saksassa ja Italiassa 1813-14
Eugène osoittautui taitavaksi sotapäälliköksi
tehden suuria palveluksia Napoleonille ja pysyen
loppuun asti hänelle uskollisena. Napoleonin
kukistuttua hän pakeni appi-isänsä Baierin
kuninkaan turviin, joka antoi hänelle
Leuchtenbergin herttuan ja Eichstättin ruhtinaan
arvonimet. Eugène oli avomielinen,
lämminsydäminen, vaatimaton mies, ja näiden
ominaisuuksiensa tähden yleisesti suosittu. Hänen
nuorempi poikansa Maximilien Eugène Joseph
Napoléon meni naimisiin keisari Nikolai I:n
tyttären Marian kanssa. Heidän jälkeläisillänsä
on nimenä Romanovskij. Eugènen vanhin tytär
Joséphine oli naimisissa Ruotsin kuninkaan
Oskar I:n kanssa. J. F.
Beaulieu [boliö’], Marie Désiré
(1791-1863), ransk. musiikkitieteilijä ja säveltäjä.
Perusti Niortissa musiikkiseuran „Association
musicale de l’Ouest”, joka toimeenpanee
vuosittain suuria musikaalisia juhlia, kulloinkin eri
seuduilla maata. Säveltänyt pari oopperaa.
Beaumarchais [bomarsë’], Pierre
Augustin Caron de (1732-99), ransk.
kirjailija, kirjavan elämän
kokenut sekkailija,
purevakielinen huvinäytelmäin kirjoittaja, jonka
kirjoituksilla tuli olemaan
merkitystä yhtenä
Ranskan vallankumouksen ensi
oireista. Tavallisesta
kellosepästä hän pääsi
kuninkaalliseksi
kellosepäksi ja Ludvik XV:n
tytärten soitonopettajaksi,
osti itselleen aatelisarvon
sekä antautui
pörssikeinotteluihin, jotka joksikin
ajaksi tekivät hänestä
miljoonamiehen, samalla
kuin hänen eloisan vilkas
luonteensa teki hänestä
ajaksi Pariisin salonkien sankarin.
Sekauduttuaan eräästä perintöasiasta oikeudenkäyntiin,
jossa hänet tuomittiin tuomarin
lahjomisyrityksestä, hän kirjoitti puhdistuksekseen 1774-75
„Mémoires”, jotka tulisella kaunopuheisuudellaan
ja terävällä satiirillaan tekivät tekijästään
eurooppalaisen kuuluisuuden, samalla kuin niiden
välittömänä seurauksena oli, että häntä vastaan
langetettu tuomio kumottiin. Näistä muistelmista
Goethe on saanut aiheen Clavigoonsa.
Maineensa huipulle B. sentään kohosi „Le barbier
de Séville” („Sevillan parturi”, esitetty ensi
kert. 1775) ja „Le mariage de Figaro” („Figaron
häät”, esit. 1784) huvinäytelmien kirjoittajana.
Niitä pidetään Molièren jälkeisen
huvinäytelmäkirjallisuuden helminä, ja ovatkin ne
mestarillisen, taitehikkaan sommittelunsa, pirteän
luonteenkuvauksensa, säihkyvän, sattuvan
sukkeluutensa ja välittömän, luontevan iloisuutensa
vuoksi säilyneet yhä vieläkin teatterien
ohjelmistoissa. Näihin puhtaasti taiteellisiin ansioihin
liittyi niiden ilmestymisaikoina vielä niiden
poliittinen tilapäämerkitys, ne kun, varsinkin
„Figaron häät”, olivat satiirillaan tähdätyt olevia
oloja, erikoisesti perinnäistä aateliutta vastaan.
Vaikea olikin saada lupa niiden esittämiseen.
„Figaron häät” esim. saivat odottaa 7 vuotta
esitystään. Libretoiksi ne on muovailtu
Rossin’in oopperaan „Sevillan parturi” ja Mozartin
„Figaron häät”. — B:n muut teokset ovat
vähemmänarvoisia. Loppuiällään B. harjoitti
yhä uhkarohkeita keinotteluja, jotka päättyivät
hänen täydelliseen vararikkoonsa. — B:n kootut
teokset: „Oeuvres complètes” 1876; „Théâtre”
1869-75. [Loménie, „B. et son temps I II”
(1855-58), Lintilhac, „B. et ses oeuvres” (1888).]
V. K-i.
Beau monde [bömö’d] (ransk.), oik. „kaunis
maailma”, sitten: hienot, ylhäiset seurapiirit.
Beaumont [boumont], Francis (1584-1616)
ja Fletcher, John (1579-1625), engl. draam.
kirjailijoita, Shakespearen nuorempia aikalaisia,
jotka yhteistyössä kirjoittivat Shakespearen
esikuvan mukaan kyhättyjä näytelmäkappaleita.
Ulkoisen, pinnallisen eheärakenteisuutensa vuoksi
ne saavuttivat aikalaisten puolelta
suurempaakin tunnustusta kuin Sh:n. Heidän
näytelmiensä ansiopuoliin kuuluu eloisa mielikuvitus,
hieno ja runsas sanarikkaus, sekä mieltä
kiinnittävä juoni, kun taas sommittelu on löyhempää,
ja luonteenkuvaus hämärää ja sekaantuvaa.
Yleensä ovat huvittavat kohdat heidän
kappaleissaan onnistuneemmat kuin pateettiset ja
traagilliset. Näytelmistä mainittakoon „The
maids tragedy”, „Philaster”, „A king and no
king”. B:n kuoleman jälkeen Fl. oli
yhteistyössä muiden kirjailijain kanssa. V. K-i.
Beaune [bön], kaupunki
Itä-Ranskassa Côte-d’Orin departementissa, n.
14,000 as.
Viinikauppaa (Burgundin viinejä) ; kuuluisa
hospitaali ja
vanha kirkko.
Beau sexe [bo
se’ks] (ransk.),
kaunis
sukupuoli, s. o.
naiset.
Beauvais
[bovö’],
kaupunki Pohj.-Ranskassa, Oisen departementissa,
20,300 as. (1901). Gobeliinitehdas vuodelta 1664.
Piispanistuin, monta keskiaikaista rakennusta.
B. oli muinoin belgialaisten bellovaakkien
pääkaupunki. Nykyään vietetään vuosittain juhlaa
naisten kunniaksi, jotka v. 1472 Jeanne Hachetten
johdolla puolustivat kaupunkia burgundilaisia
vastaan. W. S-m.
Beauvois [bovua’], Eugène (s. 1835), ransk.
historiantutkija ja muinaistieteilijä,
Corberonissa Côte-d’Orissa. B. on harrastanut
pohjoismaiden ja Pohjois-Ameriikan historiaa. Myöskin
suomalaista kirjallisuutta B. on tarkkaan
seurannut ja tehnyt siitä selkoa ranskalaiselle ylei-
Reaumarchais.
 |
| Beaune’n hospitaali. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
