- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 1. A-Confort /
959-960

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bengtskär ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

959

Bennigsen—Bentley

960

1850. Sen jälkeen uudestaan l:sen ja
myöhemmin 2:sen kamarin presidenttinä. 1881-84
Saksan valtiopäivien jäsen. A". R. B.

Bennigsen, Rudolf von (1824-1902), saks.
valtiomies. Ilarjoitettuaan lainopillisia opintoja
B. meni Hannoverin valtion palvelukseen.
V. 1855 hänet valittiin toisen kamarin jäseneksi;
kun hän valtion virkamiehenä ei saanut
hallituksen suostumusta ruveta edustajaksi, hän erosi
virastaan. V. 1856 hänet valittiin uudelleen
kamariin, jossa pian esiintyi vapaamielisen
vas-tustuspuolueen johtajana. Samaan aikaan hän
innokkaasti otti osaa Saksan yhdistämistä
tarkoittaviin pyrintöihin, oli mukana perustamassa
„Kansallisyhdistystä" ja valittiin sen
puheenjohtajaksi (vuoteen 1S67). V. 1866 hän turhaan
koetti pidättää Hannoveria yhtymästä
Itävaltaan. Kun Hannover oli liitetty Preussiin, B.
valittiin Preussin maapäiville, Pohjois-Saksau
liiton ja sittemmin Saksan valtakunnan
valtiopäiville, ollen useampaan kertaan Preussin
edus-tajakamarin varapuheenjohtajana ja 1873-79
puheenjohtajana. Ilän oli kansallisvapaamielisen
puolueen johtajia ja sai puolueensa toimimaan
yhdessä Bismarckin kanssa. Sittemmin hän
vastusti Bismarckin tulli- ja sosiaalipolitiikkaa,
mutta kun hänen välittävä politiikkansa ei
saanut kannatusta, hän luopui
edustajatoimis-taan v. 1883. Vv. 1887-98 hän jälleen oli
valtiopäivien jäsenenä ja 1888-98 Hannoverin
ylipresi-denttinä. [A. Kiepert, „Rudolf v. Bennigsen".]

J. F.

Bennäs ks. P ä n n ä i n e n.

Benoit [banna’], Peter Léonard L é
o-pold (1834-1901), flaamilainen säveltäjä ja
rau-siikkikirjailija; tuli v. 1867 Antverpenin
kouser-vatorin johtajaksi; sävelsi oopperoita,
orato-reja y. m.; kirjoitti useita teoksia kansallisen
säveltaiteen herättämiseksi ja kehittämiseksi.

7. K.

Benoit de Sainte More [banuä’ da sätmö’r],
muinaisransk. 12:nnella vuosis. elänyt kirjailija,
kirjoittanut keskiaikana laajalle levinneen „Le
roman de Troie", joka käsittelee Trojan sotaa
perin mielivaltaisessa keskiaikaisessa asussa.
Laaja runopukuinen „Chronique des ducs de
Normandie", jonka kertomus ulottuu vuoteen
1135, lienee myös hänen tekemänsä. V. K-i.

Bentham [benpam], Georg (1800-84), engl.
kasvitieteilijä, oli aikansa etevimpiii
kasvintun-tijoita; 1863-74 „Linnean Societyn"
puheenjohtajana. Tärkein hänen teoksistaan on yhdessä
Sir Joseph Hookerin kanssa 1862-83
julkaisemansa „Genera Plantarum", joka sisältää
seikkaperäisiä selityksiä siemenkasvien suvuista.

Bentham [benpam], Jeremy (1748-1832),
engl. oikeusoppinut, „utilitarismin"
(hyödyllisyys-filosofian) kuvaavin edustaja.
Asianajaja-toimi tuntui B:sta vastenmieliseltä ja hilu asetti
elämäntehtäväkseen vaikuttaa kirjailijana
järjenmukaisen lainsäädännön aikaansaamiseksi.
Pontevasti ja johdonmukaisesti hän panee
lainsäädännön ainoaksi perusohjeeksi sen, että on
hankittava „suurinta mahdollista onnea suurimmalle
mahdolliselle luvulle"; sitä periaatetta
sovitettaessa „jokainen on laskettava yhdeksi, ei
kukaan enemmäksi kuin yksi". Ihminen ei
voikaan hänen mielestään pyrkiä mihinkään
muuhun loppumäärään kuin onnellisuuteen, lähinnä

omaan onneensa; sillä ainoat liikkeellepanevat
voimat, jotka vaikuttavat ihmisen tahtoon, ovat
mielihyvä ja
mielipaha. Syvinnii siis
ihmisen kaikki
pyrkimykset ovat
itsekkyyttä. Mutta
yhteiskunnan pitää
järjestää olot niin,
että ihmiset
huomaavat itselleen
edullisimmaksi
edistää yleisonneakin.
Periaatteitaan B.
esitti teoksissaan
„A fragment on
governinent"(1776),
„Introductiou to the
principles of moral

and legislation"
(1789) y. m. sekä myöskin laajoissa
käsikirjoituksissa, joita hän ei itse toimittanut painosta, vaan
jätti oppilailleen viimeisteltäviksi; huomattavat
ovat varsinkin E. Dumout’in toimittamat „Traité
de la législation civile et pénale" (1802) ja
„Théorie des peines et des récompenses" (1S11).
Sitä paitsi B. erikoisten lainsäädäntökysymysten
johdosta julkaisi tilapääkirjoituksia (esim.
..Koron vapauden puolustus", 1787), joissa hän
ankarasti vastustaa „taikauskoista"
kunnioitusta kaikenlaisia vanhoja „ennakkoluuloja"
kohtaan, jotka hänen mielestään estävät
inhimillistä onnellisuutta, vaatii oikeusjärjestelmän
ja oikeudenkäynnin tekemistä
yksinkertaisemmaksi j. n. e. B:n teokset ynnä elämäkerran
julkaisi J. Bowriug ll:ssa osassa 1843. [L.
Stephen, „The english utilitarians" I, 1900.]

A. Or.

Benthos (kreik., „syvänne"), yhteisnimitys
merenpohjalla elävälle, kiinnikasvaneelle tai
ryömivälle eläin- ja kasvimaailmalle. K. M. L.

Bentinck, engl. aatelissuku, kotoisin
Pfal-zista. 1. Johann Wilhelm (W i 11 i a m
B. (1649-1709), Portlandin earli, Wilhelm III:n
Oranialaisen uskottu ystävä ja neuvonantaja,
joka 1688 seurasi häntä Englantiin ja jota
paljon käytettiin valtiotoimissa. — 2. William
Cavendish B. (1774-1839), Portlandin
herttua, valtiomies. Oli 1811-15 englantilaisen
sotajoukon päällikkönä ja Ferdinand IV:n
ministerinä Sisilian saarella, jolle maalle hän toimitti
vapaan valtiomuodon. Suosi Italian
yhdistymis-aatetta. Oli Itä-Intian kenraalikuvernöörinä
1828-35, jolloin hän piti hyvää huolta asukasten
eduista, kielsi leskien polttamistavan, määräsi
englanninkielen viralliseksi kieleksi ja „vuodatti
itämaiseen despotismiin brittiläisen vapauden
hengen". O. R.

Bentley
HJ, Richard (1662-1742), mainio
engl. klassillinen filologi ja kriitikko, [-Cambridgen yliopistossa (v:sta 1716) jumaluusopin
professorina; hänen pääteoksensa on hänen kuuluisa
Horatius-julkaisunsa (Cambr. 1711; uusia
painoksia esim. Amsterd. 1728, Lpz. 1826, Berl.
1869-70), hyvin huomattavia ovat myös hänen
Terentius-, Phaedrus- ja Manilius-julkaisunsa
(Cambr. 1726; Lond. 1739) sekä varsinkin hänen
tutkimuksensa Phalariksen väärennetyistä
kirjeistä (Lond. 1797 ja 1799). [Mähly, „Richard

Jeremy Bentham.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:47:29 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/1/0532.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free