Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Berghamn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
981
Berghamn—Bergman
982
henä valtiopäivillä 1867 ja 1877-78. Vista 1S64
B. oli oikeusraatimiehenä Helsingissä. V. K-i.
Berghamn, saari ja luotsiasema Houtskärissä.
Berghaus. 1. Heinrich B. (1797-1884),
saks. maantieteilijä, „Physikalischer Atlas"
nimisen kartastou tekijä (1838-1848) ; tuottelias
maant. kirjailija. — 2. Hermann B.
(1828-90), saks. kartantekijä, edellisen veljenpoika,
toimi Gothassa Justus Perthesin kartografisessa
laitoksessa. B. on valmistanut useita eteviä
karttateoksia, m. m. „Chart of the World"
nimisen maailmankartan sekä uuden painoksen
Heinr. B:n „Physik. Atlas"-teosta (1886-92).
Bergholm. 1. Florentin Wilhelm B.
(1811-76), Suomen yliopiston voimistelulaitoksen
yliopettaja. Voimistelun opettaja Helsingin
ylemm. alkeiskoulussa 1842. Ensim. aliopettaja
yliopistossa 1848, miekkailunopettaja 1853 sekä
yliopettaja (ja miekkailunopettaja) 1854. Hoiti
erinäisiä muita voimistelunopettajanvirkoja
Helsingissä, antoi m. m. vv. 1864-73
kasvatusopillisen voimistelun opetusta Normaalikoulun
opet-tajakokelaille. Erosi 1874. B. oli „Lingin
systeemin" kannattajia maassamme. -Iskm-,
2. Karl Axel B. (s. 1841), sukutieteilijä;
fil. kandidaatti 1S64, tuli historian ja ruotsin
kielen lehtoriksi Mikkelin lyseoon 1878, Porvoon
lyseoon 1885; toimittanut teoksen „Sukukirja
Suomen aatelittomia sukuja" (1892-1901).
3. Vilhelm Ludvig B. (s. 1847), F. W.
B:n poika, sairasvoimistelija, harjoitettuaan
anatomisia ja fysiologisia opintoja yliopistossa ja
opiskeltuaan voimistelua Tukholmassa
vaikuttanut voimistelunopettajana 1872-98 ruotsalaisessa
reaalilyseossa Helsingissä ja yliopiston
miekkai-lunopettajana 1872-95. Tämän ohessa B. on
tarmokkaasti harrastanut voimistelunopetuksen
kohottamista, varsinkin käteisen sairasvoimistelun
käytäntöön ottamista ja kehittämistä muiden
lääkityshoitotapojen tasalle ja on
voimistelunopettajille ja lääketieteen ylioppilaille aiotuilla
valtionavustamilla opetuskursseillaan (1887-99)
luonut varman pohjan mekanoterapian
vastaiselle kehitykselle Suomessa. A. B-n.
Berghäll, Helsingin kaupunginosa, suom.
Kallio, ks. Helsinki.
Bergiuksen laitos, Bergianska stifte
1-s e n, testamenttilahjoitus, jonka P. J. Bergius
v. 1784 teki Ruotsin tiedeakatemialle. Siihen
kuului, paitsi suurempaa rahasummaa,
etupäässä kasvitieteellisiä teoksia sisältävä
kirjasto, herbario sekä isohko maatila, Bergielund,
Karlbergsallé-puistokujan varrella Tukholmassa.
Tänne perustettiin v. 1791 „Bergiuksen
puutarha", jonka testamentin tekijän toivomuksen
mukaan piti olla „puutarhakouluna
valtakunnassa", mutta sen ohessa myös
luonnontieteellisenä, varsinkin kasvitieteellisenä laitoksena.
Melkein 400-vuotisen olemassaolon jälkeen
myytiin vanha Bergielund ja puutarha muutettiin
sijaan ostetun, Brunnsvikin rannalla sijaitsevan
Haga-Frescati tilan alueelle. Vasta muuton
jälkeen saatettiin Bergiuksen puutarhasta tehdä
todellinen kasvitieteellinen puutarha.
Eergius. 1. Bengt (1723-84), ruots.
virkamies ja historiantutkija (keräilijä), 1758 ylim.
asessori. Palveli antikviteettivirastossa,
sittemmin pankkikomisariuksena, oli ahkera
historiallisten käsikirjoitusten kerääjä; hänen kokoel-
mansa joutuivat hänen kuoltuansa Ruotsin
Tiedeakatemialle. Julkaisi „Nytt förråd af äldre och
nyare handlingar, rörande Nordiska Historien"
(1753-54) y. m. — 2. Peter Jonas (1730-90),
ruots. lääkäri ja hist. kirjailija, edellisen veli,
luonnontiedon professori 1761, collegium
rnedi-cumin asessori 1766, julkaissut m. m.
ansiokkaat teokset ,,Om Stockholm för 200 år sedän och
Stockholm nu för tidén i anseende tili handel
och vetenskaper" (1758) ja „Materia medica"
(1778). Testamentillaan hän lahjoitti
Tiedeakatemialle kirjastonsa, kasvikokoelmansa ja
Tukholman ulkopuolella olevan kartanonsa, jossa oli
ylläpidettävä puutarliurikoulu, sittemmin n. s.
Bergiuksen puutarha („Bergianska
trädgår-den"). vrt. Bergiuksen laitos. (K. G.)
Bergius, Nicolaus, ruots. pappismies.
Oltuaan v:sta 1687 pappina Tukholman
ranskal.-luterilaisessa seurakunnassa, hän siirtyi 1700
M arvan kirkkoherraksi ja Inkerinmaan
superin-tendentiksi ja sieltä samana vuonna Liivinmaan
kenraalisuperintendentiksi; kuoli 1706. Hänellä
oli syvät tiedot teologiassa, slaavilaisessa ja
venäläisessä historiassa (josta kirjoitti
keskeneräiseksi jääneen teoksen „Exercitatio
historico-theo-logica de statu ecclesise et religionis
moscovi-ticæ") ja uusissa kielissä. Kirkon miehenä hän
oli kiivas puhdasoppisuuden puolustaja. Suurta
huomiota herätti hänen romantillinen
rakkauden-seikkailunsa kreivintyttären Kristina Juliana
Oxenstjeman (k. 1701) kanssa. Tämän kanssa
hän meni avioliittoon, jota aluksi pidettiin
salassa ; puolustaakseen vaimonsa kunniaa B. 1704
julkaisi hänen elämäkertansa. J. G.
Bergk, Theodor (1812-81), saks. filologi,
professori Marburgissa, Freiburgissa ja Haliessa
1842-69. Julkaisi teoksen „Poëtæ lyrici græci",
(5:s painos tekijän kuoleman jälkeen 1900), jonka
ohella hän toimitti muitakin kreikkalaisia
tekstijulkaisuja sekä sepitti kreikkalaista
kirjallisuutta käsittävän teoksen „Geschichte der
griech. Litteratur", (4 osaa, 1872-87). E. R-n.
Bergklint, Olof (1733-1805), ruots. pedagogi,
pappi, runoilija ja estetikko. Estetikkona
Boi-leaun oppilas; sepitti runoilijana ajan
rans-kalais-englantilaiseen malliin
mieteperäis-lyyril-lisiä runoja, kuten „Ode öfver motgiing", „Den
blinde", „Ode öfver lifvet", joissa hän
kaunopuheisesti kuvaa ja ylistää luontoa. Hän oli
J. G. Oxenstiernan kotiopettajana, ja tuntuu
hänen vaikutuksensa tässä myöhemmin niin
suuren maineen saavuttaneessa runoilijassa. B:n
„Vittra arbeten" julkaistiin 1S37. V. K-i.
Bergkvara, vanha kartano ja linna
Vären-dissä Ruotsissa; aikoinaan Trolle-suvun oma;
sittemmin vapaaherrakuntana annettu Kaarle
IX:n aviottomalle pojalle Karl Gyllenhjelmille,
nykyään Ruotsin suurimpia ja parhaimmassa
kunnossa olevia maatiloja.
Bergman, Johan (s. 1864), ruots.
klassillinen filologi ja arkeologi, v:sta 1901 antiikkisen
kulttuurihistorian v. t. opettaja Tukholman
korkeakoulussa, on julkaissut useita latinaista
runoilijaa Prudentiusta käsitteleviä
tutkimuksia sekä joukon muinaistiedettä ja vanhan ajan
historiaa koskevia yleistajuisia esityksiä, kuten
,,På klassisk mark"(1896), „Pompeji" (1900) y. m.
sekä käännöksiä latinasta. On Ruotsin
huoma-tuimpia raittiusliikkeen kannattajia. E. R-n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
