Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bergström ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
987
Berkeley—Berliini
988
forniassa Pohj.-Ameriikassa San
Franciscon-lah-den rannalla, 13,214 as. (1900). Suuri yliopisto
kirjastoineen. Kuuluisa tähtitieteellinen Liekin
observatori sijaitsee 75 km etelään olevalla lit.
Hamiltonilla.
Berkeley [baakli 1. bäkli], George
(1684-1753), engl. filosofi, synt. Kilkennyn
kreivikunnassa Irlannissa,
vaikutti v:sta 1707
vähän aikaa
opettajana Dublinin
yliopistossa, oleskeli
sitten Lontoon
kirjailijapiireissä ja
matkoilla Euroopan
mannermaalla, nimitettiin 1721 Irlannin
käskynhaltijan,
Graf-tonin herttuan
hovisaarnaajaksi, 1724
Derryn „dean’iksi"
(piirirovastiksi). B.
innostui aatteeseen
ruveta
lähetyssaarnaajaksi sekä
Ameriikan siirtolaisten, alkuasukkaiden ja neekerien
kasvattajaksi, joiden keskuuteen toivoi voivansa
perustaa ihanneyhteiskunnan, ja lähti 1728
Rhode Islandiin, missä vaikutti pari vuotta,
mutta palasi 1731 Eurooppaan, koska ei saanut
Euroopasta luvattua rahallista kannatusta ja oli
jo kuluttanut suuren osan omaa omaisuuttaan.
Oli 1734-52 Cloynen piispana, kuoli Oxfordissa.
B:n nuoruudenteos „An essay towards a new
theory of vision" (1709) on erittäin
terävä-järkinen sielutieteellinen tutkimus, jossa hän
osoittaa mihin näköaistimuksien omituisuuksiin
käsityksemme ulottuvaisuudesta sekä nähtyjen
esineiden etäisyydestä ja suuruudesta perustuu.
Hänen ajatuksensa pitävät pääasiassa aivan yhtä
nykyaikaisen tieteen tuloksien kanssa. Toisessa
teoksessaan „A treatise concerning the prineiples
of human knowledge" (1710) B„ lähtien Locken
kokemusperäisestä filosofisesta peruskannasta,
päättyy immaterialismiin 1. aineettomuusoppiin.
Aineellisten kappaleiden „ominaisuudet" (väri,
maku, haju j. n. e.) ovat todenteossa ainoastaan
aistimuksia tajuavien olentojen tajunnassa;
„aineelliset kappaleet" ovat sentähden vain
mieli-kuvaryhmiä hengissä. Ei ole olemassa
maailmassa mitään muuta kuin henget ja niiden
mielikuvat. Aineellisen maailman esse (olla) on =
percipi (että se havaitaan). Se äärellisten
henkiolentojen ulkopuolella oleva syy, joka niihin
vaikuttaa ja saa niihin syntymään järjestyksellisen
maailmankuvan, ei voi B:n mielestä olla muuta
kuin itsekin henkinen, se on sentähden ääretön
henki, Jumala. Samoja aatteita B. myöhemmin
esittelee teoksissa „Three dialogues between
Hylas And Philonous" (1713), „Alciphron or the
minute philosopher" (1732) y. m. — B:n filosofia
on hyvin merkillinen siitä teräväjärkisyydestä,
jolla hän osoittaa miten jyrkästä
kokemuskan-nasta lähtien saattaa johdonmukaisesti johtua
täydelliseen idealismiin. [B., „Works", julk.
A. C. Fraser. 3 os. 1871; Fraser, „Life and
letters of G. B.", 1871.] A. Gr.
Berkovets, venäl. paiuomitta = 10 puutaa =
163,8 kg.
Berlepsch, Hans Hermann von (s. 1843),
vapaaherra, preussil. valtiomies ja
sosiaalipoli-tikko. B. palveli Preussin hallinnossa vuoteen
1877, jolloin tuli Schwarzburg-Sondershausenin
ruhtinaan ministeriksi. V. 1884 hän tuli
hallitus-presidentiksi Düsseldorfliin, jossa virassa
ollessaan tuli tunnetuksi innokkaasta toiminnastaan
sikäläisen lukuisan teollisuustyöväestön aseman
parantamiseksi; antoi m. m. määräyksiä
sunnun-tailevosta ja lasten työstä ja koetti myöskin
persoonallisesti vaikuttaa työnantajiin;
nimitettiin 1889 Reininmaakuntain ylipresidentiksi,
mutta kutsuttiin jo seur. vuonna (1890)
Bis-marekin erottua kauppa- ja
teollisuusministeriksi; oli s. v. Berliinissä pidetyn
kansainvälisen työväensuojeluskonferenssin puheenjohtajana.
Pääasiallisesti hänen toimestaan saatiin aikaan
Saksan työväensuojeluslaki, kauppakamarit ja
uusi sunnuntailepoa koskeva laki; kun hänen
sosiaalipoliittisia suunnitelmiaan ruvettiin
minis-teristössä vastustamaan, niin hän luopui 1896.
B:n johdolla perustettiin 1901 „Gesellschaft fdr
sociale Reform". On kirjoittanut; „Sociale
Entwicklungen im ersten Jahrzehnt nach Aufhebung
des Socialistengesetzs" (1901) ja „Warum
betreiben wir sociale Reform" (1903). J. V.
Berlichingen, Götz von (1480-1562),
kuuluisa saks. ritari. Linnastaan, Neckarin
varrella olevasta Hornbergista hän ryösteli
kauppa-miehiä vanhan tavan mukaan ja julistettiin
kahdesti valtakunnan kiroukseen. Talonpoikaissotien
aikana talonpojat pakoittivat hänet
johtajakseen, mutta yhtäkkiä hän heidät hylkäsi ja
sulkeutui linnaansa. Sitten hän (1542) otti osaa
Kaarle V:n turkkilaisia ja samoin Ranskaa
vastaan (1544) tekemään retkeen. Hän kuoli
Horn-bergissa 1562. Menetettyään taistelussa oikean
kätensä hän teetti itselleen rautaisen
keinotekoisen käden ja sai siitä tunnetun liikanimensä
„rautakäsi". Hän on itse kirjoittanut
elämäkertansa, jonka pohjalla Goethe on sepittänyt
„Götz von B." nimisen näytelmänsä.
Berliini, Saksan keisarikunnan ja Preussin
kuningaskunnan pääkaupunki, sijaitsee
Spree-joen kummallakin puolen, n. 52"30’ pohj. lev. ja
13°24’ itäistä pit. Kaupungin alue 63,49 km",
2,040,148 as. (1905). B. on kolmas järjestyksessä
Euroopan suurkaupungeista; se on 19:nnellä
vuosis. kasvanut suunnattomasti; v. 1820 n.
200,000, v. 1S50 lähes milj., v. 1890 yli 1’/,
milj. as. B:n ympärillä sijaitsee joukko
itsenäisiä kaupunkikuntia, jotka kokonaan ovat
kasvaneet yhteen B:n kanssa (tärkein niistä on
Charlottenburg). Kaikki nämät kaupungit
yhdessä B:n kanssa muodostavat n. s.
„Suur-Berliinin", 2,993,000 as. (1905). Varsinaisen B:n
asukkaista on n. 1,7 milj. protestantteja, n. 224,000
katolisia ja n. 100,000 juutalaisia. Vaikkakin
juutalaisia on suhteellisesti vähän, n. 5 %, on
heidän taloudellinen vaikutusvaltansa siellä
suuri, he kun omistavat kaupungin suurimmat
kaupat, pankit ja sanomalehdet.
B. on säännöllisesti ja yksitoikkoisesti
rakennettu. Kadut ovat leveät, hyvin lasketut ja
erinomaisen siistit ja leikkaavat toisiaan
suorissa kulmissa. Puistokatuja, kuten Pariisissa,
on vähän. Rakennukset ovat enimmäkseen
suuria, 5-6 kerroksisia tiilikivirakennuksia;
ainoastaan julkiset ja hienoimmat yksityisten raken-
George Berkeley.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
