Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bergström ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
985
Bergström
—Berkeley
986
tain, m. m. perustuslakivaliokunnan, sekä
hallituksen asettamain komiteain jäsenenä; oli
mukana perustamassa „kansanpuoluetta" (1S95) ja
siirtyi sen mukana 1900 vapaamieliseen
kokoomuspuolueeseen, joka v:n 1905 vaalien johdosta
pääsi toisen kamarin suurimmaksi puolueeksi.
B. on tämän puolueen huomattavimpia miehiä.
1905-06 Län oli neuvottelevana valtioneuvoksena
Staaffin ministeristössä; nimitettiin 1907
Ruotsin pääkonsuliksi Helsinkiin.
Bergström, Otto Wilhelm (s. 1850),
suku-tieteilijä, julkaissut yhdessä F. U. Wrangelin
kanssa „Svenska adelns ättartaflor ifrån år
1857" (1894-1900).
Bergström. Per Axel (1823-93), ruots.
laki- ja valtiomies, tuli hovioikeuden asessoriksi
1853, valittiin 1867 valtiopäiväin toiseen
kamariin ; laati tämän kamarin työjärjestyksen.
Valtiopäivämiehenä B. osoittautui
työkykyiseksi, mutta hyvin vanhoilliseksi. V. 1870-75
hän oli ministeristön jäsenenä ja
siviilideparte-mentin päällikkönä harrastaen varsinkin
rautateiden, erittäinkin Ruotsin ja Norjan välisten
yhdysratojen rakennuttamista. V. 1S7Ö B.
nimitettiin örebrou läänin maaherraksi ollen samalla
toisen kamarin jäsenenä v:teen 1878. Oltuaan
sen jälkeen muutamia vuosia syrjässä
valtiollisesta elämästä hän v. 1881 valittiin ensimäiseen
kamariin, jossa heti lakivaliokunnan
puheenjohtajana saavutti vaikutusvaltaisen aseman;
tuli 1888 oikeusministeriksi, mutta luopui jo
samana vuonna. B. oli myöskin usean
hallituksen asettaman komitean jäsenenä ja
puheenjohtajana, esim. ruots. puheenjohtajana
ruotsalais-norjalais-tanskalais-vekselilaki- ja
merilakikomi-teoissa.
Bergsøe
söj, Vilhelm (s. 1835), tansk.
kirjailija, alkuaan luonnontieteilijä, joka 1864
valmistui tohtoriksi väitöskirjalla eräästä
miekkakalan loiseläimestä. Sairastuttuaan [-silmätautiin, joka ajaksi teki hänet täysin sokeaksi,
hän antautui kirjailemaan ja julkaisi 1866 „Fra
Piazza del Popolo", jonka kirjavat, romanttiset
kuvaukset sekä Italiasta että senaikuisesta
Kööpenhaminasta tulivat hyvin suosituiksi. Muista
hänen lukuisista kertomuksistaan mainittakoon
„Fra den gamle fabrik", sekä runokokoelma
„I ny og næ". V. K-i.
Bergvall, Anders Johan ks.
Wasastjerna.
Bergö, saarikyliä Bergössä, Finströmissä,
Riittisissä ja Värdössä. Hiittisten Bergössä eli
Susiluodossa on Osakeyhtiö Granitin kivilouhimo.
Bergö. 1. Kunta, Vaasani., Korsliolman
khlak.,
Maalahti-Petolahti-Bergö-Sulva-Pirtti-kylän nimismiesp.; saaristokunta, sijaitseva
pääasiallisesti B:llä 1. Susiluodolla, Vaasasta
B:n kirkolle n. 30 km. 35,3 km!, josta viljeltyä
maata 524 ha (1901); 3 "/„ manttaalia,
talon-savuja 77, torpans. 14; 156 ruokakuntaa, joista
joku ainoa suomenkielinen; 54 hevosta, 265
nautaa, 381 lammasta (1907). — Sivistyslait.
1 kansak. — 2. Seurakunta, Maalaliden
kappeli (Keis. k. "/u 1848) ; kirkko puinen (1802).
K. S.
Beri-beri (singal.; = „suuri heikkous")
Aust-raaliassa, Intiassa, Brasiliassa, Kongossa,
Japanissa (kak-ké) y. m. ilmenevä kulkutauti, jonka
tunnustimena on lihasten halvaantuminen, tun-
nottomuus, yleinen voimain väheneminen j. n. e.
(= Neuritis multiplex epidemica). Taudin
aiheuttanevat muutamien mikrobien vaikutukset
hermostoon. M. O-B.
Bering, Vitus Jonassen (1681-1741),
tanskalaissyntyinen merimies ja löytöretkeilijä,
astui 1703 Venäjän palvelukseen, kunnostautui
sodissa Ruotsia vastaan, teki 1725-30 ensimäisen
retkensä Kamtsatkaan ja osoitti, että oli
olemassa koillisväylä, sekä kartoitti Aasian
rannikon Kamtsatkasta Itäniemeen. Ameriikan
rantaa hän ei matkallaan löytänyt, vaikka kahdesti
purjehti läpi sen salmen, jolla on hänen nimensä.
Palattuaan tältä ensimäiseltä löytöretkeltään B.
ehdotti kartoitettavaksi Aasian koko
pohjoisrannan Arkangelista Beringin-salmen kautta
sekä Ameriikan länsirannan Kaliforniasta
pohjoiseen. Monien vastusten jälkeen lähti tässä
tarkoituksessa „suuri pohjoismainen retkikunta"
liikkeelle v. 1734; Siperian rannikkoa tutkittiin
ja suuria osia siitä sekä Kuriilit ja Japani
kartoitettiin, Alaska ja Aleutit löydettiin.
Retkikunnan yrittäessä pitkin Ameriikan rannikkoa
saavuttaa Beringin-salmea, tuli kuitenkin tuho.
Myrsky ajoi laivan autiolle saarelle
(Beringin-saari) ; täällä B„ jonka terveys rasituksesta oli
murtunut, kuoli. — Asui jonkun aikaa
Viipurissa, josta oli nainut kauppiaantyttären
Kristina Pülsen. (K. R. B.)
Beringin-meri, Tyynen valtameren pohjoisin
osa, Aasian ja Pohj.-Ameriikan välillä, Aleutien
pohj.-puolella, 2 ’/« milj. km:. Koillisessa se on
matala ja saarista rikas, luonaisosa jopa 4,000 m
syvä. Pohjoisessa Beringin-salmi sen yhdistää
Pohj .-Jäämereen. B:ssä on paljon hylkeitä
(monta eri lajia), jonka tähden englantilaiset
(kanadalaiset), ameriikkalaiset ja venäläiset
ovat vaatineet itselleen yksinoikeuden täällä
harjoittaa hylkeenpyyntiä. Erimielisyydet
Englannin ja Yhdysvaltain välillä ovat kumminkin
Pariisin sovinto-oikeudessa v. 1893 ratkaistut,
siihen suuntaan, että B:n-meri tavanmukaisten
rannikkorajojen ulkopuolella on avoinna
kaikkien valtakuntien pyydystäjille. Tähän
sopimukseen ovat erinäiset muut valtiot yhtyneet.
Jotteivät hylkeet täällä kuolisi sukupuuttoon,
on määrätty rauhoitusaika sekä
rauhoitusalueita. B:n-meren löysi kasakka l!eznev 1648
100 v. myöhemmin julkaisi Bering, jonka nimeä
se kantaa, siitä selonteon. TT. S-m. (K. R. B.)
Beringin-salmi yhdistää Beringin-meren
Pohj.-Jäämereen. Kapein kohta on n. 80 km,
levein 92 km, suurin syvyys 90 m. Talvisin se on
täynnä ajojäitä, eikä kesäisinkään ole niistä aina
vapaa. Keskellä salmea kohoaa 3 kalliosaarta,
Diomedes-saaret. Salmen läpi purjehti ensi
kerran kasakka Deznev (1348), sitten Bering
(1728) ja Cook (1778), joka viimemainittu
osoitti, että se erotti Ameriikan ja Aasian
toisistaan. S-m.
Bériot /-t’ö’7, Charles Auguste de
(1802-70), belg. viulunsoittaja, uudemman ajan
etevim-piä; säveltänyt loistavia, mutta pintapuolisia
taiturisävellyksiä, joita vieläkin paljon
esitetään. B:n oppilaita oli Vieuxtemps. I. K.
Berkeley [baakli 1. bäkli], 1. Kaupunki
Englannissa, Gloucestershiressä n. 6,000 as.
Tunnettu gloucester-juustostaan. Kuuluisan lääkärin
Jennerin syntymäpaikka. — 2. Kaupunki Kali-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
