Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Berlokki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
993
Berlokki—Bern
994
eri kielten opetusta syntyperäiset, tieteellisen
valmistuksen saaneet opettajat. Opetustapa on
levinnyt laajalti Euroopassakin. O. M-e.
Berlokki (ransk. breloque), kellonperissä
riippuva koriste.
Bermudaheinä ks. Cynodon daetylon.
Bermudas [-Ü’-] 1. S o m e r s-s a a r e t,
saariryhmä Altantin valtameressä, n. 300 pientä
korallikalkki-saarta ja luotoa ; näistä 15 asuttua ;
yhteensä 50 km2, 19,588 as. (1906) (n. 6,400
valkoista, muut neekerejä ja mulatteja), 391 km2:llä.
Saaret sijaitsevat n. 32° pohj. lev. ja
muodostavat maailman pohjoisimman koralliriutan ;
lämpömäärä 7—33°; eri saaret ovat paikoittain niin
lähellä toisiaan, että niitä ou silloilla voitu
toisiinsa yhdistää. Niitten keskellä sijaitsevan
laguunin syvyys on 9-11 m ja se muodostaa,
vaikeasta sisäänpääsystä huolimatta, hyvän sataman.
Maanlaatu on hedelmällistä punaista kalkkisavea ;
hedelmäin ja vihanneksien viljelystä harjoitetaan.
Pääkaupunki Hamilton, 2,200 as., on lujasti
linnoitettu englantilainen sotalaivaston-asema.
Laivatelakoita. Vilkasta liikettä Lontoon ja
New Yorkin kanssa. Vienti oli v. 1902 129,000
punnan arvoinen. Saaria hallitsee Englannin
kuninkaan nimittämä kuvernööri, lainsäädäntö
on kuvernöörin asettaman raadin ja kansan
valitseman eduskunnan tehtävänä. V. 1502 espanj.
Juan Bermudez löysi B.-saaret, mutta v. 1609
amiraali Somers, joka niiden luona kärsi
haaksirikon, teki ne asutuiksi ja otti ne Englannin
hal-tuuu (1612). W. S-m.
Bern. 1. Sveitsin kanttoni; suuruutensa
puolesta toinen järjestyksessä, 6,845 km2, 620,205
as. (1907) 1. 91 km2:llä, n. 85,9 % protestantteja
ja 13,7 % katolilaisia, äidinkieleen nähden
483,566 saksalaista, 97,661 ranskalaista. Sen
läpi juoksee Aar-joki, Kander-, Simme-,
Saane-ja Emme-lisäjokineen, siinä ovat Brieuzin-,
Thunin- ja Bielin-järvet. — Kanttonin keskiosan
täyttää n. s. Sveitsin ylätasanko, joka yhdistää
toisiinsa varsinaiset Alpit ja Jura-vuoret.
Luontonsa ja elinkeinojensa puolesta B. jaetaan
kolmeen osaan: a) Berner Oberland Bernin
alppien (ks. t.) pohj. rinne Thunin kaupunkiin
asti pohjoisessa; suurenmoinen alppimaa, joka
on matkailijaliikenteen keskuksia.
Mainittavim-mat paikat ovat Interlaken, Grindehvald,
Lauterbrunnen, Märren, Meiringen y. m. Asukkaat
ovat taitavia puunleikkaajia. Tärkeätä
karjanhoitoa edistää suuri ruohonrunsaus rehevillä
alppilaitumilla ja -niityillä, b) Bernin
ylätasanko (sanan laajemmassa merkityksessä)
käsittää maan Thunista Jura-vuoriin. Laaksot
ovat täällä leveät ja niitä erottavat toisistaan
loivat vuorenharjut. Pääelinkeinot ovat
maanviljelys ja karjanhoito, c) Bernin
Jura-vuoret, kauttonin „uusi osa" (liitettiin 1814
B:iin). Tämän osan täyttävät Jura-vuorten pitkät
harjut korkealla olevine, pitkine laaksoineen.
Tärkeä on täällä kellojen valmistus. — B:n
hallitusmuoto on täydellisesti kansanvaltainen
(v:lta 1846, tarkistettu v. 1893). Ylin valta on
suurella raadilla, joksi eduskuntaa sanotaan;
toimeenpanovalta on 9-jäsenisellä
hallintoneuvostolla. Saksa ja ranska ovat kumpikin virallisia
kieliä.
2. Samannimisen kanttonin ja liittotasavallan
pääkaupunki, 74,651 as. (1908). Kaupunki
si-32. Painettu >«/609.
jaitsee Aar-joen varrella, ylängöllä; tärkeä
rautatien risteyskohta. B. on Sveitsin
kauneimpia kaupunkeja, suorine, leveine katuineen,
puistoineen ja kävelypaikkoineen. Tärkeimmät
rakennukset ovat 1857, 1890 ja 1900 rakennettu
Liittoneuvoston talo BernissiL
liittoneuvoston palatsi, yliopisto, goottilainen
tuomiokirkko, bist, museo, karhunhauta ja uudet,
joen yli vievät sillat (30-40 m). B:ssä
harjoitetaan puuvilla-, silkki- ja metalliteollisuutta,
sekä pidetään markkinat joka viikko. B:ssä
sijaitsee useita kansainvälisiä toimistoja, m. m.
kansainvälisen sähkölennätinlaitoksen ja
posti-yhdistyksen toimistot. W. S-m.
B:n kaupunki perustettiin v. 1191. Se kuului
alussa ympäristöineen Saksan valtakuntaan.
Yhteys oli
kuitenkin hyvin
höllä ja
taisteluissa m.
m. Itävaltaa
vastaan sekä
ostolla B.
laajensi aluettaan. 14:n-nellä vuosis.
li. teki liiton [-metsäkantto-nien-]
{+metsäkantto-
nien+} kanssa.
16:nnella
vuosis. B:n
alue käsitti
kolmannen
osan koko
Sveitsiä.
Uskonpuhdistuksen jälkeen B. tuli [-protestanttiseksi.-]
{+protestantti-
seksi.+} B:n
[-hallitusmuoto,-]
{+hallitus-
muoto,+} joka
alussa oli kansanvaltainen, kehittyi yhä
ylimys-valtaisemmaksi. Ylimystö, n. s. patriisit, pitivät
hallituksen käsissään. Ranskan
vallankumoussodassa Waud, Aargau ja Oberland erotettiin
B:stä, johon olivat kuuluneet, molemmat
ensin-mainitut ainaiseksi. Napoleonin kukistuttua
vanha patriisihallitus, joka v:sta 1798 oli ollut
kumottuna, palautettiin, mutta 1831 se lopullisesti
kukistettiin. Sen jälkeen B:llä on ollut
kansanvaltainen hallitusmuoto, jota v. 1846 ja 1893 on
tarkistettu. V. 1848 B. tuli Sveitsin
liittotasavallan pääkaupungiksi. A". R. B.
Katu Bernissä. Simsonin kaivo.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
