Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Berlokki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
995
Bern—Berndtson
996
Bern, Veronan kaupungin nimi vanhoissa
saks. ja ruots. tarinoissa; Dietrich von Bern on
niissä itägoottien kuningas Teodorik Suuri.
Bernadotte [-do’t], Jean Baptiste Jules
ks. Kaarle XIV Juhana.
Bernadotte [do’t7, Oskar Karl August
(s. 1859), ruots. prinssi, kuningas Oskar II:n
toinen poika. 1888 B. meni naimisiin hovineiti
Ebba Henrietta Munckin (s. 1858)
kanssa. Perustuslain mukaisesti hän silloin
luopui perintöoikeuksistaan sekä kunink. korkeuden
ja Gotlannin herttuan arvonimistä, saaden
arvonimen prinssi B.
Bernard [bemä’r], Claude (1813-78), ransk.
lääkäri, yksi kaikkien aikojen suurimpia
fysiologeja. Tuli 1854 Sorbonnen yliopiston
kokeellisen fysiologian professoriksi, nimitettiin 1855
Collège de Francen fysiologian professoriksi ja
siirtyi 1868 samanlaiseen virkaan Muséum
d’his-toire naturellessa. — Hänen keksimiänsä ovat
m. m. verisuonia supistavat ja laajentavat
hermot, glykogeeniu ja sokerin muodostuminen
maksassa, hainianesteen vaikutus ruuansulatuksessa.
B:n teoksista mainittakoon: „Legons de
Physiologie expérimentale" (1855-6) ; „Legons sur la
Physiologie et la pathologie du systöme nerveux"
(1858) ; „Legons sur les propriétés physiologiques
et les altérations pathologiques des liquides de
1’organisme" (1859) ; „Introduction ä, l’étude de
médecine expérimentale" (1865) ; „Legons sur les
propriétés des tissus vivants" (1866) ; „Kapport
sur les progrès et la marche de la physiologie
en France" (1867) ; „Legons sur les anesthésiques
et 1’asphyxie" (1875) ; „Legons sur la chaleur
anirual" (1876) ; „Legons sur la diabète et la
glycogénöse aniinale" (1877) ; „Lecons sur les
phénomènes de la vie commuus aux animaux et
aux végétaux" (1877-8) ; „La science
expérimentale" (1878) ; „Legons sur la physiologie
opéra-toire" (1879) ; „Legons de pathologie
expérimentale" (1880).
Bernard [bemä’r], Sarah (oik. Rosine) ks.
Bernhardt.
Bernard [bemä’r], Tristan (s. 1866), ransk.
kirjailija, on saavuttanut maineensa
huvinäytelmillä „L’anglais tel qu’on le parle", „Les pieds
nickelés"; „L’alTaire Mathieu", sekä hauskoilla
„Contes de Pantruche et d’ailleurs".
Romaaneissaan „Mémoires d’un jeune homme rangé" ja
„Un mari pacifique" hän on säälimätön
havain-tojentekijä, mutta samalla notkea, hieno
humoristi. V. K-i.
Bernard de Ventadour [bemä’r do vätadü’r],
ransk. runoilija, trubaduuri 12:nnen-vuosis.
jälkipuoliskolta, tunnettu tunteen vienoudesta ja
sanonnan sujuvuudesta; ylisti Ventadourin
kreivin puolisoa ja Rikhard Leijonamielen äitiä,
Englannin Eleonoraa; eli lopuksi Toulousessa,
Raimund V:n hovissa, kuoli luostarissa.
Bernardino
i’-J (Sau B.), alppisola [-Sveitsin Graubilndenin kanttonissa 2,063 m yi.
merenp.; sen läpi käy tie Taka-Reinlaaksosta
Me-soccoii laakson kautta Bellinzonaan, Tessin
kant-toniin.
Bernays, Michael (1834-97), saks.
kirjallis-historioitsija, miinchenil. professori.
Kirjallis-historioitsijana W. Schererin oppilas, joka
etupäässä pani painoa filologisille näkökohdille.
Kirjoitti „über Kritik u. Geschichte d. Goe-
theschen Textes", „Zur Entstehungsgeschichte d.
Schlegelschen Shakespeare". Jälkeenjääneenä
teoksena on ilmestynyt „Schriften zur Kritik u.
Literaturgeschichte". V. K-i.
Bernburg, kaupunki Anhaltin
herttuakun-nassa Saksassa, Saale-joen varrella, 35,000 as.
Kemiallisia-, rauta-, sokeri-, paperi-,
väkiviina-y. m. tehtaita. Vanha linna. S-m.
Berndes (Berends, Berendes),
suom.-ruots. aatelissuku, kotoisin Brandenburgista.
Ensimäinen B. saapui Ruotsiin 1554. 1. J a a
k-k ’ m a B. (k. 1623), nimitettiin 1611 Viipurin
ja 1614 Kaprion käskynhaltijaksi sekä 1618
kamarineuvokseksi, 1619 hän määrättiin
toimikuntaan, joka lähetettiin Suomeen tarkastamaan
ja järjestämään veronkantoa, hallintoa y. m.
Toimikunnassa B. kuului osastoon, joka tutki
oloja Kyminkartanon. Viipurin ja Savonlinnan
läänissä. V. 1622 B. tuli Riian käskynhaltijaksi
ja Savon tuomariksi. B. oli toisissa naimisissa
Henrikki Wreden lesken Gertrud Ungern von
Sternbergin kanssa. Tämä kohteli hyvin
sääli-mättömästi Elimäellä läänitystalonpoikiaan eikä
B. itse näy olleen aivan syytön tässä kohden.
Hänen poikansa olivat: 2. J u h a n a B.
(1603-52), virkamies; käytyään oppia ulkomailla hän
siirtyi virkauralle ja kohosi 1632
kamarineuvokseksi. V. 1641 hän tuli Taalain ja
Kuparivuori-seudun maaherraksi ja sinne asetetun
vuorihallituksen varaesimieheksi. Hän sai siellä
vuori-työn paljon edistymään, vaskenvalmistuksen
kahdenkertaiseksikin. V. 1651 B. nimitettiin
valta-neuvokseksi, kauppakollegion ensimäiseksi
esimieheksi ja kaikkien vuorikaivosten
ylivalvo-jaksi. Samalla hän tuli kamarikollegion
presidentiksi sekä 1652, vähän ennen kuolemaansa,
Tukholman ylikäskynhaltijaksi. — 3. Fabian
B. (1610-78), sotilas, edellisen velipuoli. B. otti
urhoollisesti osaa 30-vuotiseen sotaan ollen
alempana päällikkönä. Suuremman maineen hän
saavutti Kaarle X:n sodissa Puolassa ja
Tanskassa ollen suomalaisten rakuunain päällikkönä.
Kaarle X:n kulkiessa 1658 Vähän-Beltin yli
B. johti ruotsalaisten vasenta siipeä. Hän
korotettiin 1654 vapaaherraksi ja 1657 ratsuväen
kenraalimajuriksi, näneen loppui Berndes-suku.
K. K. M.
Berndtson. 1. Fredrik B. (1820-81),
ruots.-suom. kirjailija ja sanomalehtimies, synt.
Falunissa, mutta ylioppilaaksi tultuaan siirtynyt
Suomeen, jossa oli sanomalehtimiehenä,
dosenttina, sekä kenraalikuvernöörin kanslian
toimistopäällikkönä. B. kirjoitti novelleja, runoja, sekä
näytelmäkappaleita, kuten 1808 vuoden
tapauksia käsittelevän ,,Ur lifvets strid". Paitsi sitä B.
oli ahkera ruotsintaja. Hänen
sanomalehtimiehenä kirjoittamansa teatteriarvostelut ovat
ju-laistut nimellä „Dramatiska studier och
kri-tiker". V. K-i.
2. Gunnar Fredrik B. (1854-95), suom.
taidemaalari, edellisen poika, synt. Helsingissä.
Opiskeli jo koululaisena taideyhdistyksen
piirustuskoulussa sekä E. J. Löfgrenin ja saksalaisen
muotokuvamaalarin B. Reinholdin johdolla.
Tultuaan ylioppilaaksi 1872 B. harjoitti opinnoita
polyteknikossa, kunnes v. 1876 lopullisesti
antautui taitelijaksi, matkusti Pariisiin ja opiskeli
École des Beaux-Arts’issa J. L. Gérömes’in
johdolla. Nautittuaan valtion kannatusta vv. 1876-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
