Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Biliaarinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10«
ja oli jäsenenä folketingetissä, missä hän
vastusti vasemmistoa. 1880-84 B. oli Tanskan
lähettiläänä Yhdysvalloissa ja tuli 1886 Holbackin
amtin amtmanniksi. On julkaissut valtiollisia
kirjoituksia, matkakuvauksia y. m. G. R.
Billet [bijè’] (ransk.), lyhyt kirje, lippu,
piletti ; b. d’a m o u r, b. d o u x, rakkauskirje;
b. de banque, maksu-osoitus, seteli.
Billing, Axel Gottfrid Leonard (s.
1841), ruots. piispa, teol. dosentti Lundissa 1867,
käytännöll. teologian professori 1878, Vesteråsin
piispa 1884, Lundin piispa v:sta 1898.
Edustajana valtiopäiväin ensi kamarissa vista 1888 ja
kaikissa kirkolliskokouksissa jälkeen v:n 1878.
Hänen laajat tietonsa, loistavat puhelahjansa,
käytännöllinen älykkäisyytensä ja omaperäinen,
voimakas persoonallisuutensa ovat tehneet
hänestä miehen, joka on Ruotsin julkisen elämän
huomatuimpia ja vaikutusvaltaisimpia. Sekä
valtiollisissa että kirkollisissa kysymyksissä hän
on edustanut sellaista vanhoillista suuntaa, joka
soveliaana pitämällään hetkellä ottaa
toteuttaakseen välttämättömät uudistukset saadakseen ne
ratkaistuksi mahdollisimman edullisesti. B. on
myös ollut tuottelias kirjailija kirkollisissa ja
teologisissa kysymyksissä („Kateketikens
be-grepp" 1873, „Om den sköna Herrens gudstjänst",
5:s pain. 1894 y. m.). J. G.
Billing, Hermann (s. 1867), saks.
arkkitehti, Karlsruhen teknillisen korkeakoulun
professori. B. on Saksan etevimpiä arkkitehtejä,
rakentanut Mannheimin taidehallin ja lukuisia
yksityistaloja varsinkin Karlsruhessa. Hänen
kilpailuluonnoksensa Frankfurt am Mainin
juhla-hallia ja Leipzigin asemarakennusta varten
herättivät suurta huomiota. Isot päätymuodot,
melkein aina käytetyt pilasterit ja kapeille
pystysuorille pinnoille annettu kovera muoto ovat
tunnusomaisia hänen usein barokkia
muistuttavalle arkkitehtuurilleen. E. S-m.
Billingen, n. 300 m korkea, geologisesti
omituinen pengervuori Länsi-Göötanmaalla,
Ruotsissa.
Billings, John Shaw (s. 1838), amer.
lääkäri ja kirjastomies, on toiminut
sotilaslääkä-rinä ja „surgeon general officen" kirjaston,
maailman suurimman lääketieteellisen kirjaston,
ylikirjastonhoitajana. Hänen julkaisuistaan ovat
erityisesti mainittavat: „Index medicus"
(yhdessä R. Fletcherin kanssa, 1879-95; uusi sarja
v:sta 1903), joka on erinomaisen täydellinen,
vasta ilmestyneen lääketieteellisen
kirjallisuuden luettelo, ja „Index-catalogue of the library
of the surgeon general’s Office" (v:sta 1880).
Billiton, saari Alankomaiden Itä-Intiassa,
Bankan ja Borneon välillä, 4,594 km1, 43,387 as.
(1900) ; tinakaivoksia. Saago-ryynien, ryytien,
kumin, kallisarvoisten puulajien y. m. vientiä.
Tärkein kaupunki on länsirannalla sijaitseva
Padang.
Billnäs ks. Pinjainen.
Bill of rights [bil av raits] ks. B i 11.
Billon [bijö’J, ala-arvoinen hopearaha (joka
sisältää enemmän kuparia kuin hopeata), pieni
vaihtoraha, pronssiraha, kulunut raha.
Billroth [-röt], Christian Albert
Theodor (1829-94), saks. lääkäri; opiskeltuaan
kirurgiaa Wienissä, Pariisissa ja Berliinissä B.
tuli kirurgian professoriksi Zilrichiin ja v. 1867
1044
Wieniin, jossa toimi kuolemaansa saakka;
taitava ja nerokas operaattori, jonka ansioksi moni
edistysaskel erittäinkin sotakirurgian alalla on
luettava; usea operatsionikeino on hänen
keksimänsä. Hänen runsaista julkaisuistaan
mainittakoon „Allgemeine chirurgische Pathologie und
Therapie", eritt. ansiokas teos, jota
Suomessakin on paljon käytetty kirurgian perustavana
oppikirjana. M. O-B.
Billungit, kuuluisa saksilainen suku, jonka
jäsenillä isästä poikaan 961-1106 oli itäisen
Saksin herttuallinen arvo. Ensimäinen heitä oli
keisari Otto I:n asetoveri Hermann
Bil-1 u n g, kuoli 973 ; viimeinen oli Magnus, kuoli
1106.
Bilma, keidas itäisessä Saharassa, Tripolista
Tsad-järvelle vievän karavaanitien varrella,
kuuluu Kauar nimiseen keidasryhmään;
suolakaivoksia. Ranskan vaikutuspiiriin kuuluva.
Bilmark, Johan (1728-1801), suom.
professori, kotoisin Ruotsista, Skaran kaupungista.
Daniel Jusleniuksen vaikutuksesta hän suoritti
ylioppilastutkinnon Turussa, jossa ensin opiskeli
matematiikkaa ja sitten historiaa sekä
nimitettiin 1763 käytännöllisen filosofian ja historian
professoriksi. Hänen suurta uutteruuttaan
todistavat hänen julkaisemansa väitöskirjat, 232
luvultaan; niissä hän käsitteli siveys- ja
lainopillisia ja varsinkin Ruotsin, Suomen tai
Venäjän historiaa koskevia kysymyksiä.
Lagerbrin-gin ja Porthanin vaikutuksesta kriitillinen
katsantotapa pääsi hänen myöhemmissä teoksissaan
yhä enemmän vallalle. B:n „Turun akatemian
historia" (1770-76) ja „Muistutukset Paavali
Juustenin Piispain kronikkaan" johtivat
Porthanin käsittelemään samaa aihetta. B. oli 1770
osallisena Aurora-seuran perustamisessa.
Suurella säästäväisyydellä kokoamastaan melkoisesta
omaisuudesta hän lahjoitti suurimman osan
yliopistolle. Yliopiston hänen haudallensa
pystyttämä patsas on ensimäinen Suomessa yleisillä
, varoilla hankittu muistomerkki.
Bimana (lat. bis = kahdesti, ja manus = käsi),
kaksikätiset, imettäväislahko, jonka eräät
luonnontieteilijät (Cuvier, Owen y. m.) asettivat
kädellisten ryhmän alalahkoksi lukeakseen
siihen vain ihmisen.
Bimetallismi (lat. bis = kahdesti, ja meta’llum
= metalli), kaksimetallikanta (ks. t.).
Binchois [bäsua’], Gilles (1400-60),
alankoni. kuoronsäveltäjä, vanhimpia niistä, joiden
sävellykset vielä nykyäänkin ansaitsevat
laulamista; enin osa hänen sävellyksiään on vain
käsikirjoituksena. 1. K.
Bindesbøll. 1. Mikael Gottlieb
Birck-n e r B. (1800-56), tansk. arkkitehti, sai
ammattikasvatuksensa lukuisilla ulkomaanmatkoillaan,
jolloin häneen vaikutti se rakennustaiteen suunta,
joka entistä enemmän pyrki noudattamaan
kreikkalaisen taiteen henkeä sekä käyttämään
runsaammin värejä arkkitehtuurissa. B:n pääteos
on „Thorvaldsenin museo" Kööpenhaminassa.
Hautapatsaiden ja huonekalujen piirustuksissa
B. osoittaa vahvasti koristeellista tajua. —
2. Thorvald B. (1846-1908), tansk.
arkkitehti ja taiteilija, edellisen poika. B. on
pääasiallisesti työskennellyt koristeellisen taiteen
alalla, jonka nykyiseen korkeaan kehitykseen
Tanskassa hänkin on myötävaikuttanut. Muu-
Billet—Bindesboll
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
