Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Binding ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1045
Bind in g—Biografia
1046
tamia värikkäitä rakennuksiakin hän on
rakentanut. E. R-r.
Binding, Karl (s. 1841), saks.
rikoslainop-pinut, tunnettu varsinkin pääteoksestaan „Die
Normen und ihre Übertretung" (2 nid., 1872-77).
Binet
ne’J, Alfred, (s. 1857), ransk. [-sielu-tieteilijä, lääketieteen tohtori, oli Chareot’n
apulaisena ja tuli 1894 Sorbonnen fysiologisen
psykologian laboratorin johtajaksi. B. on
kokeellisen sielutieteen etevimpiä edustajia Ranskassa,
ja on ulottanut sen menettelytavat
korkeammankin sielunelämän alalle. Hänen arvokkaista
teoksistaan mainittakoon: „Études de psychologie
expérimentale" (1889) ; „Les altérations de la
personnalité" (1892) ; „Introduction à la
psychologie expérimentale" (1894) „Psychologie
des grands calculateurs et joueurs d’échecs"
(1894) ; „La fatigue intellectuelle" (yhdessä V.
Henri’n kanssa, 1898) ; ,,L’étude expérimentale
de l’intelligence" (1903) ; on julkaissut (v:sta
1895, aluksi yhdessä H. Beaunis’n kanssa)
vuosikirjaa ,,L’année psyckologique".
Bing, J u s t J o h a n (s. 1866), norj.
kirjalli-suushistorioitsija, julkaissut m. m. „Norsk
litte-raturhistorie", „Europas litteraturhistorie i det
19 aarhundrede", „Norske digte og digtere".
Bingen, kaupunki Saksassa Hessenin
suuri-lierttuakunnassa, siinä, missä Nahe-joki laskee
Reiniin, 9,950 as. (1905). Melkoinen
viiniuvil-jelys (Seharlachberger), tupakkatehtaita, vilkas
kauppa ja laivaliike. Keskellä Rein-jokea
olevassa saaressa on „Der Mäuseturm", jossa
arkkipiispa Hatton kerrotaan joutuneen rottien
saaliiksi. —- B. on kasvanut Drusuksen (lo e. Kr.)
perustaman linnan ympärille.
Binger [bdie’J, Louis Gustave (s. 1856),
ransk. Afrikan retkeilijä; suoritti nuorena
topografisia töitä Senegambiassa ja Sudanissa.
Matkallaan 1887-89 hän Senegalin varrella olevasta
Bakelista kulki ylisen Nigerin varrella olevan
Bammakon sekä Kongon kautta
Norsunluuran-nalla sijaitsevaan Grand Bassamiin. Tällä
retkellään hän kävi ennestään tuntemattomissa
seuduissa ja teki Ranskalle edullisia sopimuksia
alkuasukkaiden kanssa. B. nimitettiin ransk.
Norsunluurannan kuvernööriksi ja määrättiin
1892 engl.-ransk. rajanjärjestelykomissionin
johtajaksi.
Binokkeli (ransk. binocle < lat. bis = kahdesti,
ja oculus = silmä), sangattomat silmälasit, pieni
teatterikiikari.
Binomi (lat. bis = kahdesti, ja kreik. nomos =
laki), algebrallinen lauseke, jossa on kaksi +
tai -— merkin yhdistämää termiä 1. osaa, esim.
a + bjaa — b. — Binomiaaliteoreemi,
analyyttinen kaava, jonka avulla voidaan
määrätä jokin binomin potenssi (päättyväisenä tai
päättymättömänä) sarjana ja laskea
mimmoisella tarkkuudella tahansa jonkin luvun
mielivaltainen juuri. —
Binomiaalikoeffi-s i e n t i t, binomiaaliteoreemin sarjan
yksityisten termien tekijät. (V. V. K.)
Binue (B e n u e), joki Länsi-Afrikassa,
Nigerjoen suurin, vasenpuolinen (itäinen) lisäjoki,
1,400 km pitkä, vesimäärä vaihteleva. Se saa
alkunsa Etelä-Adamauassa ja on tärkeä
vesitie Sudanin sisäosiin. Yhtyy Niger-jokeen
Lo-kodsan luona, josta se on höyrylaivoille
pur-jehduskelpoinen Ribagoon asti. Joen varrella
sijaitsevat Garua, Jola, Bassama, Wukari ja
Loko nimiset kauppapaikat. Alisen B:n löysi
eräs retkikunta 1833, mutta ylisen vasta 1851
Barth. V. 1879 ja 1882 Flegel tutki jokea, josta
hän koetti saada saksalaisen kauppaväylän.
Yritys kuitenkin raukesi joen 1886 jouduttua erään
engl. kauppayhtiön vallan alaiseksi.
Bio... (< kreik. bios = elämä),
yhdistyksissä = eläin-, elävä.
Biobio (B i o-B i o). 1. Joki Chilessä, saa
alkunsa Andeilta, laskee Tyyneen-tnereen; 370
km pitkä, mutta purjehduskelpoinen ainoastaan
30 km matkalla suustaan. — 2. Chilen
maakunta molemmin puolin B.-jokea, 12,220 km!,
n. 109,000 as. Pääkaupunki: Los Angelos.
Maanviljelys, karjanhoito sekä puutavarakauppa ovat
tärkeimmät elinkeinot. W. S-m.
Biodynamiikka (kreik. bios = elämä, ja
dyna-mis = voima), oppi yleisestä elintoiminnasta.
Biogeeniset vuorilajit ks.
Organogeeni-set vuorilajit.
Biogeneettinen kehityslaki (kreik. bios =
elämä, ja genesis = alkuperä), Häckelin
selvit-tämä, Darwinin kehitysoppiin liittyvä teoria,
jonka mukaan ne kehitysasteet, jotka seuraavat
toisiaan yksilön kehityksessä hedelmöidystä
munasolusta täysikasvaneeseen asteeseen saakka,
kuvastavat lyhennetyssä, supistetussa muodossa
niitä lajin pitkällisiä kehitysvaiheita
(heimoke-hitystä), jotka ovat tapahtuneet geologisten
aikakausien kuluessa. Häckelin määrityksen
mukaan yksilöllinen kehitys (ontogenia) niin
muodoin on lyhyt heimokehityksen (fylogenia)
uudistus eli rekapitulatsioni. K. M. L.
Biogenia (kreik. bios = elämä, ja genesis =
alkuperä) , nimitys elimistöjen kehityksen historialle
(ontogenialle ja fylogenialle yhteisesti).
Biografi (kreik. bios = elämä, ja graphein =
kirjoittaa), elämäkerran kirjoittaja. — B.-t e a
t-teriksi nimitetään myös „elävien kuvien"
näyttämöä.
Biografia (kreikk., vrt. Biografi),
elämäkerta, kirjallinen esitys jonkun henkilön elämästä
ja toimista. Se voi joskus supistua pääasiassa
henkilön ulkonaisten elämänvaiheiden
luettelemiseen, mutta käsittää täydellisemmässä muodossa
myöskin esityksen hänen kehityksestään ja
toimintansa merkityksestä. Tämmöisenä b. on
tärkeä osa historiankirjoituksesta. B:iaa, jossa
joku henkilö kuvaa oman elämänjuoksunsa,
sanotaan auto-b:ksi, joka muuttuu m e m o a
a-riksi, kun tekijä siirtyy kuvaamaan
muistelmiaan muista henkilöistä sekä aikansa oloja
yleensä. Vanhempina aikoina, 17:nnellä ja
18:nnella vuosis., olivat ruumissaarnat (vrt.
Nekrologi) miltei ainoa meillä tavattava
elämäkerrallinen kirjallisuus. Viime ajoilta on
kirjallisuudessamme varsin huomattavia
biografisia teoksia, niinkuin Th. Reinin „Juhana
Vilhelm Snellman", W. Söderhjelmin „Joh. Ludv.
Runeberg" ja E. Aspelin-Haapkylän
taiteilijan-elämäkerrat.
B.-kokoelmat, „nimikirjat", sisältävät,
tavallisesti aakkosellisessa järjestyksessä,
elämäkerrallisia tietoja joko huomattavista henkilöistä
yleensä tai jossain maassa erikseen, taikkapa
jonkin erityisen toimialan tai piirin henkilöistä
(matrikkeleja, paimenmuistoja papeista,
sukutauluja y. m.). Ensinmainittua laatua ovat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
