Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bodmeria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1111
Boethos—Boggi
1112
lassa 1869, fil. Iis. 1875, historian dosentiksi 1877,
ylim. professoriksi Upsalaan 1889 ja
valtiotieteen professoriksi 1901. Hänen kirjallinen
toimintansa on sangen huomattava; hänen
teoksistaan ja tutkielmistaan mainittakoon m. m.
seuraavat: ,,0m svenska högadeln under konung
Sigismunds regering I" (1877), „Den franska
revolutionen, dess orsaker oeh inre historia
1789-1799" (1887), „Hertig Karls och svenska
riks-rådets samregering 1594-96" (1884-86), „Några
anmärkningar om uppkomsten och karaktären
af frihetstidens författning" (1891). B. on ollut
toisen kamarin merkkimiehiä istuntokausina
1891-1902. K. S.
Boethos [-é-], kreik. vaskenvalaja, kotoisin
Khalkedonista, eli 3-2:lla vuosis. e. Kr.; hänen
teoksistaan oli kuuluisin „hanhea kuristava
poika". E. R-n.
Boëtius ks. Boethius.
Boëtius Murenius 1. Muur (k. 1669),
Ahvenanmaan piirin rovasti. B. oli kotoisin
Vestman-lannista, mutta nähtävästi piispa Rothoviuksen
toimesta tuli 1628 Suomeen ja pääsi 1630 Turun
lukion matematiikan lehtoriksi. Hän oli sitten
1636-69 Saltvikin kirkkoherrana ja
piirinrovas-tina, jossa viimemainitussa toimessa hän sai
koko Ahvenanmaan kirkollisesti parhaiten
järjestetyksi alueeksi koko Suomessa. Siten
lukutaito tuli siellä yleiseksi, Saltvikiin perustettiin
1639 „pedagogia" ja Föglön Gloskärin saarelle
spitaalisairaala 1651. B:n tarkastuspöytäkirja
(julk. Boethius Murenius’ Acta visitatoria,
Suomen kirkkohistor. seuran toimituksia VI,
1905-08) sisältää paljon 1600-lukua koskevaa
sivistys-historiallista ainehistoa. [Väinö Perälä, „Boëtius
Murenius j. n. e." (Historiallinen aikakauskirja
1907, siv. 213-221).] K. S.
Bog, kaikille slaavilaisille kielille yhteinen
sana, merkitsee jumalaa. Se on nähtävästi
jo historiantakaisena aikana lainattu jostakin
iraanilaisesta kielestä. Kaikki muut
indoeurooppalaiset kansat, paitsi slaavilaiset, käyttävät
„jumalan" nimenä sanaa, joka alkuperäisesti on
merkinnyt „taivasta" (suom. sana on lainattu
joko iraanilaisista tai baltilaisista kielistä):
Banskr. dëvas, kreik. Zeus, lat. deus, divus,
muin.-norj.-isl. Tyr, (josta tirsdag, tisdag, meidän
tiistai) , tivar „jumalat". J. J. M.
Bogatyrj f-y’-] (ven.), tarunomainen sankari
venäläisissä kertomarunoissa (bylinoissa ks. t.).
Sana on lainattu venäjään joko mongolista tai
jostakin turkkilaisesta kielestä; alkulähde on
persian bahadur = „väkevä, sankari". J. J. M.
Bogatzky [-a’-], Karl Heinrich von
(1690-1774), saks. hartauskirjailija ja
virsirunoilija, synt. Jankowessa Sleesiassa.
Nuoruudessaan hän ihastui pietismiin ja opiskeli varsinkin
Francken ja Freylinghausenin vaikutuksen
alaisena teologiaa. Vaikkei hän huonon terveytensä
vuoksi voinut antautua papinvirkaan, vaikutti
hän paljon yksityisenä siulunpaimenena sekä
myöskin kirjailijatoimellaan. Hänen enin luettu
kirjansa on „Güldene Schatzkästlein der Kinder
Gottes" (1718; 64 pain. 1900).
BogdanovitS
ö’-J, Ippolit Fedorovit§
(1744-1802), ven. kirjailija, on kirjoittanut [-näytelmiä ja Lafontainen mukaan sommitellut
kertovan runoelman „Dusenka" („Sielu"). (Kootut
teokset 6 nid. Mosk. 1809-10.)
Bogdo, Suuri ja Pieni B„ kaksi
kalmukkien pyhää vuorta Astrakaanin kuvernementissa
Venäjällä, Volgan vasemmalla rannalla. Suuri
B. on 176 m, Pieni B. 28 m yi. merenp. Suuren
B:n koillispuolella on Baskuntsakin (ks. t.)
suola-järvi. W. S-m.
Bogdo-Lama, tibettiläinen ylimäinen
buddha-laispappi. ks. Lama.
Bogdo-ola [-a’] „pyhä vuori", vuorijono
Keski-Aasiassa, osa Tiansania, Turfanin kaupungin
pohjoispuolella. Korkein huippu n. 4,300 m yi.
merenp. Turfanin luona on laskeuma,
depressioni, 130 m merenp. alapuolella. IV. S-m.
Bogense, Tanskan satamakaupunki, pienin
Fyenin-saarella, 2,448 as. (1906). Sijaitsee
Vähän-Beltin rannalla ja harjoittaa pientä
maanvilje-lystuotteiden kauppaa. Bautatie Odenseen.
Bogesund [-Ö-], nykyinen (v:sta 1741)
U1-r i c e h a m n (ks. t.) ; B:n läheisyydessä oli
taistelu Asunden-järven jäällä tammik. 19 p. 1520,
jolloin tanskalaiset voittivat ja Sten Sture nuor.
haavoittui kuolettavasti.
Boggi 1. trukki (engl. boggie 1. truck, saks.
drehgestr.il), rautatievaunuissa ja vetureissa oleva
pieni (tav. raiteenleveyden mittainen) useim-
Boggivaunu.
min kaksiakselinen alusvaunu, jolla varsinainen
vaununrunko lepää pystyttäisen tapin varassa.
Näitä alusvaunuja eli boggeja on yksi vaunun
kummassakin päässä ja ne asettuvat vaunun
Boggivaunu.
kulkiessa kaarteessa, tapin ympäri vääntyen,
niin että akselit tulevat kaarteen säteen
suuntaan. Joskus on boggi myöskin yksiakselinen.
Boggia käytettiin jo ensimäisissä vetureissa ja
nytkin muutamissa vetureissa on joko
yksinomaan boggeja taikka ainoastaan yksi boggi
edessä. Vaunuissa on boggia ruvettu
käyttämään, jotta vaunut voitaisiin rakentaa pitkiä
ja rata siitä huolimatta jyrkillä kaarteilla
saattaisi mahdollisimman edullisesti seurata
maanpinnan vaihteluja. Kun hyvillä, usein
kaksinkertaisilla jousilla varustettu boggi sitäpaitsi
antaa vaunulle tasaisen kulun, käytetään niitä
sekä normaaliraiteisilla että erittäinkin kapea-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
