Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bonapartistit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1143
Bonettili n iioitus— Bonifacius
1144
142,934 as. (190G). B., joka
sijaitsee Sebuse-joen suulla,
öd 5 linnavarustuksen
suojaama. Sitä kaunistavat
komeat rakennukset, kuten
oi-keuspalatsi, monet kirkot ja
moskeiat. B. on Constantinen
departementin itäosan
tärkein vientikaupunki, se on
monien ratojen kautta
sisämaan yhteydessä. Täältä
tuodaan fosfaatteja ja
rautamalmia. B:stä viedään
korkkipuuta, mineraaleja, viljaa,
öljyä, viiniä y. m.
Merenkulku on suuri,
kauppalaivojen tonniluku nousi 1902
377,299:ksi. Laivayhteys
Välimeren tärkeimpien satamien
kanssa. B:ssa on akatemia,
collège, useita kouluja,
kirjasto, museo, teatteri,
sairaaloita y. m. Läheisyydessä on
korallikalastuksen pääpaikka, La Calle, 2 km
lounaaseen on vanhan foinikialaisen II i p p
o-siirtokunnan, myöh. Massinissan residenssin
Hippo Regiuksen rauniot. Keskiajan
alussa siinä oli piispanistuin (ks. Augustinus).
V. 1832 B. joutui Ranskalle. IV. s-m.
Bonettilinnoitus (ransk. bonnet = lakki).
Pienehkö maavarustus rintasuojuksen päällä.
Käytetään suojaksi tykkien sivutulta vastaan siinä
tapauksessa, että tykki on asetettu niin
korkealle, ettei sillä ammuta vallissa tehdyn
ampuma-aukon läpi, vaan rintasuojuksen yli. M. v. H.
Bonghi, Bugge ro (1828-95), it. kirjailija
ja politikko, otti osaa vuosien 1847-49
vallankumousliikkeisiin Napolissa; tuli 1859
professoriksi Paviaan, oli sittemmin vanhanajan
historian professorina Milanossa ja 1870-77 Roomassa
ja toimi samalla sanomalehtimiehenä. V. 1860
hänet valittiin parlamenttiin, oli 1874-76
opetus-asiain ministerinä toimien innokkaasti Italian
opetuslaitoksen uudistamiseksi; esiintyi
kolmi-liiton vastustajana ja rauhanasian ajajana.
Hänen teoksistaan mainittakoon: „Arnaido da
Bres-cia" (1878), „Storia di Roma" (3 nid. 1884-96)
ja „Vita di Gesü" (1890). J. F.
Bongo, neekeriheimo Afrikassa, ks. Dor.
Bon gré, mal gré [böj, ransk. lauseparsi:
„mielellään tai vastenmielisesti", hyvällä tai
pahalla.
Bonheur
nS’rf,
Marie Bosalie
(Rosa) (1S22-99),
ransk. eläinmaalari.
B. oli isänsä, [-taidemaalari R a i m o n d
B:in oppilas;
tai-teilijalahjat ilmenivät hänessä hyvin
aikaisin. Asetettuaan
1849 näytteille
taulunsa „Nivernaisilai-nen maanviljelys"
(Luxembourgin
museossa) uskottiin
hänelle tyttöjen
piirustuskoulun johto Pa- Rosa Bonheur.
Rosa Bonheurin ateljeeri.
riisissä. Hänen suuri eurooppalainen maineensa
perustuu varsinkin kuviin „Hevosmarkkinat"
(1853 Lontoossa) ja „Heinänteko Auvergnessa"
(1855). Rosa B. esittää tauluissaan yhtaikaa
sekä maisemia että eläimiä. Eläinkuvat ovat
kuitenkin aina pääasiana ja ne osoittavat
tervettä, voimakasta realismia ilman minkäänlaista
ihantelevaisuutta. Piirustuksen varmuus ja
pontevuus antavat hänen taiteelleen silmiinpistävästi
miehekkään leiman. Angelika Kauffmannin ja
rva Lebrunin ohella hän on maailman
huoma-tuimpia naistaiteilijoita. [Roge r-M i 1 ö s, „Rosa
B„ sa vie, ses æuvres" (Par. 1900).] E. R-r.
Bonhomia (< ransk. bonhomie),
hyväntahtoisuus. — Bouhomme [bono’m], kunnonmies.
Bonifacio [-fa’iso], Korsikan kaupunki saaren
etelärannikolla, 3,975 as. (1901) ; linnoitettu.
Elinkeinoina ovat kalastus, öljyn ja korkin
valmistus. Kaupungin perusti Pisan kaupungista
kotoisin oleva Bonifacius v. 830. V. 1195
rakensivat genovalaiset tänne ensimäisen
linnoituksensa saarella. TT. S-m.
Bonifacio-salmi f-fa’tso-] (Bocca di B. 1.
F r e t u m g a 1 1 i c u m), Sardinian ja Korsikan
välinen salmi, kapein kohta 11 km;
korallin-kalastusta. TV. S-m.
Bonifacius /-ä’-], 9 paavin nimi. B. I, 418-22;
roomalaisen kirkon pyhimys. — B. II, 530-32. —
B. III, 607. — B. IV, 608-15. — B. V, 619-25. —
B. VI, 896. — B. VII, aatelispuolueen vastapaavi
974: pääsi myöhemmin paaviksi surmauttamalla
edeltäjänsä 984, mutta murhattiin itse 985. —
B. VIII, 1294-1303; alkuperäinen nimi oli
Benedictus G a e t a n i. B. oli oppinut lakimies —
on m. m. julkaissut „Liber sextus" nimellä
tunnetun tärkeän kokoelman kanonista oikeutta —
ja pani alulle „riemuvuoden" (ks. t.) vieton v.
1300. Ennen kaikkea oli hänen päämääränsä
paavin rajaton yksinvalta kirkossa ja maallisten
valtioiden yli. Mutta häikäilemättömässä
vallanhimossaan hän jännitti jousen niin kireälle, että
se katkesi; hänestä alkaa keskiaikaisen
paavin-vallan aleneminen. B. oli sotakannalla miltei
kaikkien Euroopan maiden hallituksien kanssa.
Tanskan Eerik Menvedin kanssa arkkipiispa
Jens Grandin vangitsemisen johdosta syntynyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
