Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bonifatius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1145
Bonifatius—Boniteetti
1146
riita loppui kuninkaan tappioksi, mutta myös
arkkipiispan siirtymisellä Riikaan.
Seurauksiltaan tärkeimmäksi tuli taistelu Englannin ja
varsinkin Ranskan kanssa kallitsijain
oikeudesta verottaa papistoa; Englannin Edvard I
taipui, mutta Ranskan Filip IV Kauniista
(ks. t.) B. sai lannistumattoman vastustajan.
Kuninkaan verotuspäätökseen B. vastasi
ankaroilla bullilla („Clericis laicos" 1296; „Ausculta
fili" 1301) ja esitti vihdoin kuuluisassa „Z7nam
sanctam" bullassa 1302 sen opin, että paaville
kuuluu sekä hengellinen että maallinen miekka
(valta) ; edellistä hän itse välittömästi käyttää,
jälkimäistä saavat tosin ruhtinaat käyttää,
mutta vain noudattamalla paavin viittauksia.
Tätä paavivallan äärimäisintä teoriaa vastaan
Filip asetti kuningasvallan ja kansan oikeuden,
kutsui, saadakseen itselleen selkänojaa
taistelussa, koolle Ranskan ensimäiset valtiopäivät ja
vetosi yleiseen kirkolliskokoukseen paavinkin
tuomarina. Silloin B. julisti kuninkaan
pannaan, mutta joutui sitä ennen kuninkaan
puoluelaisten vangiksi. Tosin hän parin päivän perästä
pääsi vapaaksi, mutta mieliharmi vei hänet
muutamassa viikossa hautaan. Riita Ranskan
kanssa päättyi Klemens V:n aikana. — B. IX,
1389-1404, alkuperäinen nimi oli Pietari
Toma-celli. Suuren skisman paaveja; samaan aikaan
oli Avignonin paavina Klemens VII.
Rahanhimollaan, suosikkijärjestelmällään ja
kiristyksillään hän edisti paavikunnan nopeaa
rappeutumista. (J. G.)
Bonifatius (väärin Bonifacius) (n.
675-755), „saksalaisten apostoli", oikealta nimeltään
Wynfrith eli Winfrid, syntyisin jalosukuisesta
anglosaksilaisesta perheestä, sai kasvatuksensa
luostarissa ja liittyi niihin lukuisiin
lähetyssaarnaajiin, jotka näinä aikoina lähtivät
Englannista mannermaalle. Yritettyään, vaikka
huonolla menestyksellä, lähetystyötä
Friislan-nissa 717, hän matkusti Roomaan, jossa paavi
Gregorius II 718 antoi hänelle nimen B. ja
valtuutti hänet lähetikseen saksalaisten
käännyttämistä ja sikäläisen kirkon järjestämistä varten.
Lähetystyötä hän harjoitti varsinkin Hessenissä
ja Thiiringenissä, perustaen lukuisia luostareita
(Fritzlar, Fulda y. m.) ; järjestäjänä hän toimi
aikaisemmin käännytetyillä alueilla, kuten
Frankissa ja Baierissa. Kaikkialla hän pyrki
saamaan aikaan likeistä ja siihen aikaan monessa
suhteessa hyödyllistä yhteyttä Saksan kirkon ja
paavinistuimen välillä. Hänen päävastustajansa
olivat Saksassa työskentelevät irlantilaiset ja
skotlantilaiset munkit („kuldealaiset", ks. t.).
722 paavi nimitti hänet lähetyspiispaksi, 732
arkkipiispaksi (v:sta 747 Mainzissa).
Karl-manin ja Pippin Pienen tultua
frankkilaisvalta-kunnan hallitsijaksi B. sai tehtäväkseen liittää
frankkilainenkin kirkko Roomaan; sen asiat
järjestettiin suurissa synodeissa 742, 745 ja 747.
B. oli tarmokas, sitkeä ja rohkea ja hänellä oli
suuri järjestämiskyky; velvollisuudentuntoisena
hän erinomaisella menestyksellä suoritti paavien
hänelle uskomat tehtävät, ja hänen
elämäntyönsä on tärkeimpiä paavien keskiaikaisen
maailmanvallan edellytyksiä. Mutta kaiken
aikaa hänen halunsa paloi lähetystyöhön; ja
asetettuaan oppilaansa Lulin Mainzin
arkkipiispaksi hän nuoruutensa unelmia toteuttaakseen
lähti friisiläisten keskuuteen, jotka hänet
surmasivat 5 p. kesäkuuta 755. [A. Hauck,
„Kirchengeschichte Deutschlands" I.] J. G.
Bonifazio [-a ’ts-], dei Pitati
(Veronese) (1487-1553), it. maalari, työskenteli
jälkeen v:n 1505 Venetsiassa, saaden vaikutusta
opettajaltaan Palma Vecchiolta sekä myöskin
Giorgio-nelta ja nuorelta Tizianilta. Hohtavan kaunein,
aito-venetsialaisin värein esittämistään
raamatullisista aiheista hän enimmäkseen tekee
laatu-kuvallisia kohtauksia sen ajan rikkaiden
venetsialaisten elämästä. Sellainen on esim. hänen
pääteostensa joukkoon kuuluva taulu „Rikas
mies ja Latsarus" (Venetsian Akatemiassa). —
Eräät taiteentutkijat ovat olleet sitä mieltä, että
hänen nimellään käyvät teokset edustavat eri
taitelijapersoonallisuuksia. Bonifazio nimisistä
taiteilijoista voidaankin vielä mainita
Veronassa toiminut B. Pasini (k. 1540) ja B. dei
Pitati’n kaksi venetsialaista oppilasta,
Battista ja Marcantonio di Bonifazio.
E. R-r.
Bonifikatsioni (lat. bonus = hyvä, ja facere =
tehdä), hyvitys, vahingonkorvaus.
Bonington [bonirjtan], Richard Parkes
(1801-28), engl. maalari, tuli 1816 Pariisiin,
jossa sai taiteilijakasvatuksensa Gros’n johdolla,
oli Delacroix’n ystävä ja herätti huomiota
harvinaisella nerokkuudellaan. B. on maalannut
pukuja historiakuvia sekä varsinkin
pohjoisranskalaisia ja venetsialaisia maisemia. Hänessä yhtyy
ranskalaisen romantiikan henki siihen hienoon
ja herkkään luonnonkäsitykseen, joka tavataan
hänen maanmiestensä Constablen ja Turnerin
maisemissa ja josta Fontainebleau-koulun
tun-nelmamaalaus saa alkunsa. B. oli aikansa
suurimpia väriniekkoja ja erinomaisen taitava
vesi-värimaalaaja. Hänen äkkinäinen kuolemansa
(niinkuin myös Géricaulfn) on romanttisen
taiteen tuntuvimpia tappioita. E. R-r.
Bonin-saaret, Japaniin kuuluva saariryhmä
Tyynessä valtameressä, ks. Ogasavarasima.
Bonis avibus (lat.), „lintujen suosiessa",
hyvillä enteillä.
Boniteeraus (lat. bonitäs = hyvyys),
arvioiminen. B:ksi sanotaan kotieläinten arvioimista
numeroilla. Jokaisen eri ruumiinosan laatu
merkitään jollakin numerolla, jolloin kaikkien
näiden numeroiden summa on se arvoluku. joka
ilmaisee eläimen sopivaisuuden kotieläimeksi. Ei
mikään niistä monesta järjestelmästä, jotka on
laadittu tätä tarkoitusta varten, varsinkin
lypsylehmien arvostelemiseksi, ole osoittautunut
tarkoituksenmukaiseksi.
Maanviljelyksen alalla b. tarkoittaa niitä
perussääntöjä, joiden mukaan eri maanlaatujen
hyvyys ja hedelmällisyys määrätään ja
lasketaan niitä toisiinsa verrattaessa, vrt. Jyvitys.
— Metsät, ks. Boniteetti.
Boniteetti (lat. bonitas = hyvyys), asian
sisäinen arvo tai hyvyys.
Metsät. Maan (kasvupaikan) boniteetilla
tarkoitetaan maan suhteellista kykyä kasvattaa
metsää. Metsämaan boniteeraamista
varten tavallisesti erotetaan pienempi luku
(3-10) boniteetti- 1.
kasvullisuus-(hyvyys-) luokkia, jotka erotetaan
lisäkasvunsa perusteella. Metsämaan boniteerauksessa
tulee ainoastaan n. s. normaaliboniteetti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
