Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bonifatius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1147
Bonivard—Bonni
1148
kysymykseen s. o. se boniteetti, mikä kyseessä
olevalla maalla on, kun se häiritsemättä saa
kasvattaa metsää; vastakohtana edelliselle on
todellinen 1. konkreettinen b., mikä
tavallisesti on edellistä huonompi riippuen
metsän huonosta hoidosta, lumenmurroista y. m.
— Metsän jakotöissä täytyy erikseen arvioida
metsämaan (verrattain muuttumaton)
normaali-boniteetti sekä sillä nyt (tilapäisesti) kasvava
puuvarasto. A. C.
Bonivard
vä’rj, Francois de [-(1496-1570), sveits. valtiomies, luostarinesimies,
puolusti synnyinkaupunkinsa Genëven vapautta
Savoijin herttuaa vastaan. Oli vv. 1519-20 ja
1530-36 vankina Genèven-järven rannalla olevan
Chillonin linnan maanalaisissa komeroissa.
Hänestä Byron kirjoitti runonsa „Chillonin
vanki". [Valvoja, 1900, siv. 751.] L. II.
Bon jour [bözü’r] (ransk.), hyvää päivää.
Bonjour [bor]sü’r] (ruots. < ransk.),
Ruotsissa ja meilläkin käytetty kapotakin 1. pitkän
mustan takin nimitys; saanut nimensä siitä, että
sitä ennen käytettiin aamu- ja
aamupäivävierai-luilla käydessä.
Bon marché (ransk. bömarsë’), hyvä kauppa,
halpa hinta, halpa. Pariisissa oleva
jättiläis-kauppa, josta saa melkein kaikkea muuta paitsi
ruokatavaroita.
Bonn, Preussin kaupunki Reinin-maakunnassa,
Rein-joen länsirannalla, 50 m yi. merenp., (silta
v:lta 1898). 81,996 as. (1905), pääasiallisesti
katolilaisia. B:n kuuluisa yliopisto on melkein
Berliinin yliopiston veroinen; sen perustivat
jesuiitat 1777. Napoleon lakkautti sen, mutta se
avattiin uudestaan 1818. Nyt se sijaitsee
vanhassa Kölnin ruhtinaspiispan linnassa; suuri
kirjasto. Muinaismuseo, taideyhdistys.
Tärkeä maataloudellinen korkeakoulu, monta
oppikoulua. B. sijaitsee kauniissa seudussa
Köln-Koblenzin radan varrella. Kaupunkia
kaunistavat vanha, 1 l-13:nnella vuosis. rakennettu
tuomiokirkko, raatihuone, teatteri sekä monet kauniit
huvilat ja kadut. Beethovenin syntymätalo ja
muistopatsas. Suurta teollisuutta
(juutinkehruu-tehtaita ja -kutomoja, lippu- ja
savitavarateh-taita sekä höyrysahoja). Läheisyydessä
harjoitetaan suurta hedelmäin ja vihanneksien
viljelystä. Varsinkin Rein-joella on laivakulku ja
kauppa vilkas. — B:n kaupunki on kehittynyt
vanhasta roomal. linnoituksesta (Castra
Bonne n s i a) ja sen läheisyydessä olevasta
Verona nimisestä paikkakunnasta. 13:nnella
vuosis. se linnoitettiin ja oli vista 1265 Kölnin
arkkipiispan asuinpaikkana. IV. S-m.
Bonnat fbonä’J, Léon Joseph
Florentin (s. 1833), ransk. maalari, opiskeli ensin
Madridissa F. Madrazon johdolla, sitten
Pariisissa Cogniet’n johdolla ja viimeksi Roomassa.
B. on maalannut kuvia kansanelämästä ja
Raamatusta (esim. „Job" Luxembourgin
museossa), historiaesityksiä (esim. „S:t Denis’n
marttyyrikuolema" Pariisin Panthéonissa) ja
ennenkaikkea kuuluisain kansalaistensa
muotokuvia (Thiers 1877, Victor Hugo 1878, Pasteur
1886, Dumas, Puvis de Chavannes, Renan y. m.).
B:n maine perustuu juuri näihin selvästi ja
monumentaalisesti käsitettyihin ja miehekkäällä
voimalla, jos kohta hieman kovapiirteisesti
suoritettuihin muotokuviin, joissa niinkuin hänen
historiakuvissaankin Caravaggiota ja Ribera»
muistuttava jyrkkä valo lankeaa tummaa
taustaa vastaan. E. R-r.
Bonnemère [bonmS’r], Joseph Eugène
(1813-93), ransk. historioitsija, on
kansanvaltaisten aatteitten elähyttämänä julkaissut monta
arvokasta teosta, joista mainittakoon: „Histoire
des paysans" (1856) ; „La France sous Louis
XIV" (1S64) ; „Les paysans avant 1789" (1872) ;
„Histoire de la jacquerie" (1873) ; „Hier et
au-jourd’hui; les habitants des campagnes" (1882).
Bonnet [bone’], Charles de (1720-93),
sveits. luonnontutkija ja filosofi, eli ja vaikutti
enimmäkseen Genèvessä; teki monta
mieltäkiin-nittävää luonnontieteellistä huomiota, m. m. että
lehtikirva (Aphis) elää erilaisissa sukupolvissa,
joista toiset sikiävät suvuttomasti
(„partheno-genesis"). Sielutieteellisissä ja filosofisissa
teoksissaan („Essai de psyehologie" 1754, „Essai
ana-lytique sur les facultés de 1’äme" 1760,
„Palin-génésie philosophique" 1769) hän kannattaa
sielutieteen erityiskohdissa jyrkkää sensualismia,
mutta yhtyy yleisessä maailmankatsannossaan
teismiin ja idealismiin. Hän puolustaa sielun
kuolemattomuutta, mutta ymmärtää sen siten,
että sielu kuoleman jälkeenkin on yhdistettynä
hienoon eetterintapaiseen ruumiiseen. [Offner,
„Die Psyehologie Ch. B:s", kokoelmassa
„Schriften der Gesells. f. psychol. Forschung" (Leipzig,
1893).] A. Gr.
Bonneval [bonva’lj, Claude Alexandre
(1675-1747), ransk. upseeri, karkasi
sotaministerin loukkaamisesta kuolemaan tuomittuna
Ranskasta ensin Italiaan, sitten Itävaltaan,
kohosi siellä kenraaliksi ja taisteli urhoollisesti
Espanjan perintösodassa ja turkkilaissodissa.
1723 hän tuli Alankomaihin tykistön
ylikenraa-liksi, mutta joutui pian sen jälkeen, keisarillisen
käskynhaltian kanssa syntyneen riidan johdosta,
vuodeksi vankeuteen. Vankeudesta päästyään
B. lähti Bosniaan, jossa kääntyi 1730 islamin
uskoon ottaen nimen Ahmed.
Konstantinopolissa, johon hän nyt läksi, otettiin hänet
mielihyvällä vastaan; hän tuli pasaksi ja
tykistöken-raaliksi, järjesti sitten Turkin tykistön
eurooppalaiseen malliin ja nimitettiin Kios-saaren
käskynhaltiaksi. 1738 hän joutui epäsuosioon,
eikä hän sen jälkeen enää saanut
suunnitelmilleen kannatusta. (K. B:dt.)
Bonnevie
vi’J, Sofie Elisabeth (s.
1853), synt. S t r ö m e r, Emmy Achtén (ks. t.)
sisar; läpikäytyään Oulun tyttökoulun B. [-harjoitti laulua Helsingissä ja sai syksyllä 1873
paikan suomalaisessa oopperassa, jossa esiintyi
kahden vuoden ajan, m. m. Azucenana
„Trubadu-rissa", Adalgisana „Normassa", Lady Pamelana
„Fra Diavolossa", Annana „Noita-ampujassa".
Mentyään naimisiin B. enimmäkseen toimi
laulunopettajana; myöhemmin hän ou antanut
sairasvoimistelua.
Bonneville-järvi [bonvi’1-J,
jääkaudenaikui-nen suuri järvi, joka sijaitsi nykyisten Sierra
Nevadan ja Kalliovuorten välisessä erämaassa
Pohjois-Ameriikassa. Suuri Suolajärvi on pieni
jäännös siitä. Sen entistä laajuutta osoittavat
selvät n. 330 m yli Suolajärven pinnan olevat
rantaviivat. (W. S-m.)
Bonni (ransk. bonne = hyvä), lapsenhoitaja,
lastcnneiti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
