Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Borgbacken ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Borghesi—Borgis
1164
siin. — „Kasinon" yläkerroksessa säilytetään
Palazzo B:sta 1891 siirrettyä
maalauskokoel-maa, joka Rooman verrattain pienistä
taulugal-lerioista on monipuolisin ja Vatikaanin
kokoelman ohella suurin. Siellä on m. m. Tizianin
mainio taulu „Taivaallinen ja maallinen rakkaus",
Correggion „Danae", Rafaelin „Kristuksen
hautaaminen", Sodoman „Pyhä perhe" ja Andrea
del Sarton „Pyhä Magdalena".
E. R-r. & E. S-m.
Borghesi [-g?-], Bartolommeo
(1781-1860), kreivi, it. muinaistutkija, on lukuisilla
kirjoituksillaan suuresti valaissut roomalaista
epigrafiikkaa ja numismatiikkaa. Hänen kootut
teoksensa „Oeuvres complètes" (10 nid.)
ilmestyivät Ranskan instituutin toimesta (Par.
1862-97). K. J. E.
Borgholm, kaupunki Ruotsissa, ölannin
länsirannalla, Kalmarin läänissä, 1,038 as. (1905).
B. perustettiin 1816; aikaisemmin oli täällä
Borgehamn niminen kauppala. B:sta viedään
viljaa, karjaa ja kalkkia. Kylpypaikka.
Kuuluisammat kaupunkia ovat kukkuloilla sen
läheisyydessä olevat Borgholman linnan suurenmoiset
rauniot. Linna mainitaan jo 1280 ja esiintyy
usein Ruotsin sotahistoriassa. Se pääsi kuitenkin
jo 15:nnellä vuosisadalla rappeutumaan.
1600-luvun keskivaiheilla sitä korjailtiin ja rak
imettiin Nicodemus Tessinin johdolla, mutta se ei
koskaan valmistunut. Dahlbergin piirros siitä
Suecia antiqua et hodierna-teoksessa on siten väärä.
— 1900-luvulla on ryhdytty raunioiden
korjaile-iniseen. (A. R. B.J
Borgia [bordza], esp.-it. aatelissuku. 1.
Rodrigo B., ks. Aleksanteri VI. — 2. Cesare
B. (1476-1507), edellisen
poika, tunnettu
kauneudestaan ja
ruumiinvoimis-taan, oli tieteen ja taiteen
suosija ja älykäs
valtiomies, mutta
vallanhimoinen ja julma. Hänen isänsä,
paavi Aleksanteri VI,
nimitti hänet kardinaaliksi
1493. Hän lähti 1498
Ranskaan ja sai kuningas
Ludvik XII:lta Valentinois’n
herttuakunnan Dauphinén
maakunnassa. Sen jälkeen
hän palkkasoturien avulla
valloitti Keski-Italian
pieniä ruhtinaskuntia ja sai isältään Romagnan
herttuan arvon 1501. B. aikoi perustaa
Keski-Italiaan oman kuningaskunnan, mutta kun
Aleksanteri VI kuoli 1503 ja Borgian suvun vastustaja
Julius II tuli paaviksi, niin C. B:n täytyi lähteä
Roomasta Napoliin, jossa hän vangittiin ja vietiin
Espanjaan. 1506 hän pääsi vapaaksi karkaamalla
ja oleskeli sitten lankonsa Navarran kuninkaan
luona. Kaatui 1507 Vianan linnaa piirittäessään.
— Kuuluisa Macchiavelli on teoksessaan „II
prin-cipe" kuvannut terävästi Cesare Btaa. K. O. L.
3. Lucrezia B. (1478 t. 1480-1519),
edellisen sisar, kuvataan kauniiksi, sivistyneeksi ja
taidetta rakastavaksi naiseksi. Hän oli ollut
kaksi kertaa kihloissa ennenkuin meni ensi
kerran naimisiin Giovanni Sforzan kanssa (1493),
joka otti hänestä avioeron 1497. Paavi
Aleksanteri VI (ks. t.) naitti hänet 1498 Alfonsolle,
Bisceglian ruhtinaalle, joka oli Neapelin
kuninkaan, Alfonso II:n äpäräpoika. Kun hänen vel-
Lucrezia Borgia. (Pinturicchion fresko.)
jensä Cesare oli murhannut tämän hänen toisen
miehensä, hän 1501 meni kolmannesti naimisiin,
tällä kertaa Alfonson, Ferraran perintöprinssin
kanssa, jolle hän synnytti kolme poikaa.
Lucrezia Borgian nimeen on liittynyt
pahamainei-suus siitä, että häntä on syytetty suuresta
Roomassa harjoittamastaan irstaudesta sekä
suku-rutsaisesta suhteesta isäänsä ja veljeensä
Cesa-reen. Kuitenkin puuttuu näiltä syytöksiltä
aikalaisten luotettavia todistuksia. Ainakin oli
sankarillisuus ja hurja intohimoisuus, jonka taru on
Lucrezialle omistanut, hänelle vieras. Ferrarassa
hän voitti kansan rakkauden ja sellaisten miesten
kunnioituksen, kuin Alduksen, Bembon, Arioston
y. m.
Hänen legendamaisen tarunsa on Victor Hugo
käyttänyt „Lucrezia Borgia" näytelmänsä
aiheena (suom. Juhani Aho). Mainittu näytelmä
on Donizettin samannimisen oopperalibreton
pohjana. Ensimäinen, joka koetti puhdistaa L. B:n
maineen, oli Roscoe. näiltä seurasivat
myöhemmin Cerri („Alessandro VI, Papa, e suoi
con-temporanei", Torino 1858; 2 painos 1873-74),
Campori („Una vittima della storia, L. Borgia"),
Antonelli („Lucrezia B. in Ferrara" 1867),
Zucchetti („Lucrezia B„ duchessa di Ferrara",
1869; käänu. saksaksi, Leipzig 1870),
Grego-rovius („Lucrezia B.", Stuttg., 1874). [Höfler,
„Don Rodrigo de Borgia und seine Söhne" (Wien,
18S8).] J. E-l.
Borgis (ransk. bourgeois sanan „väännös"),
ks. Bourgeois.
Cesare Borgia.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
