Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boucaniers ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1191
Siitä annetaan korkorahoja 53 mk stipendinä
lukukausittain neljänä vuotena. K. 8.
Bouchtin stipendi ks. B o u c h t, J. F.
Bougainville [bugävi’1], Saksaan kuuluvien
Salomonin-saarten suurin saari, n. 10,000 km’.
Hedelmällinen, tuliperäinen, korkea, hyvin asutiu.
(W. 8-m.J
Bougainville [bugävi’1], Louis Antoine
de (1729-1811), ransk. merenkulkija, oli ensin
parlamentin asianajajana, sitten lähetystön
sihteerinä Lontoossa ja tuli 1756 Kanadaan kenraali
Montcalmin ajutantiksi. 1763 B. purjehti
Falklandiin ja perusti sinne siirtokunnan. Vv.
1766-69 hän johti ensimäistä ranskalaisten maailman
ympäri tekemää purjehdusretkeä; tätä retkeä ja
sen tuloksia hän esitti teoksessaan „Deseription
d’un voyage autour du monde", joka on
tuntuvasti maantiedettä rikastuttanut.
Pohjois-Ame-riikan vapautussodassa B. oli laivasto-osaston
päällikkönä. Hän suunnitteli myös suurenmoista
pohjoisnaparetkeä, mutta ei saanut Ranskan
vallankumoushallitusta siihen suostumaan. 1791
B. nimitettiin vara-amiraaliksi, 1796 Ranskan
instituutin ja myöhemmin senaatin jäseneksi.
(K. B:dt.)
Bougerien [buzari’n] impregneeraustapa,
metsät., perustuu siihen, että puusta, joka vielä
on tuore, hydrostaattisella paineella puristetaan
soluneste pois ja sen sijalle johdetaan
impreg-neerausnestettä, jossa kuparivihtrilli on
vaikut-tavimpana aineksena. A. C.
Bougie [buzi’J (arab. Budsajah), lujasti
linnoitettu kaupunki Algeriassa, 14,522 as. (1901),
joista 4,100 eurooppalaista. Sijaitsee kauniilla
paikalla merenrannalla; hyvä satama. Tänne
tuodaan Beni Mansurista sisämaasta rautateitse
itäisen kabylimaan tuotteita. Fosfaatti-, öljy-,
vihannes-, hedelmä- ja viinikauppaa.
Bouguer [bugë’], Pierre (1698-1757), ransk.
fyysikko ja matemaatikko, otti osaa 1735-44
Perussa toimitettuun astemittaukseen, kirjoitti
etevän teoksen maan muodosta, keksi heliometrin,
tutki metallien laajenemista lämmössä,
valon-taittumista y. m. (V. V. K.)
Bouguereau [bugrö’J, Adolphe William
(1825-1905), ransk. maalari. B:n taide, jonka
alaan kuuluvat uskonnolliset, vertauskuvalliset
ja mytologiset aiheet ja jossa lukuisasti
tavataan alastomia henkilökuvia, edustaa Ranskassa
historiallista akateemisuutta ja sovinnaisuutta.
Piirustus on varmaa, mutta väritys kirkkaan
kylmää ja posliinimaista. Vakavuuden ja
suuruuden tavoittelun ohella on käsitys aivan
persoonatonta ja usein imelän sentimentaalista. B:n
teoksista, jotka ovat saavuttaneet suosiota
suuren yleisön, mutta ei taiteellisesti sivistyneiden
keskuudessa, mainittakoon Pariisin
Luxem-bourgin museossa olevat „Pyhän Cecilian
hautaus katakombeissa" (1855), „Vierge
consolat-rice" (1877) ja „Venuksen riemukulku" (1879).
E. R-r.
Bouilhet [bujë’J, Louis Hyacinthe
(1822-69), ransk. runoilija, kirjoittanut runoja,
runopukuisia näytelmiä, kuten „La conjuration
d’Amboise", sekä huvinäytelmiä. Hänen
näytel-mäinsä ansiopuolena on niiden kuvarikkaus,
kukoistava tyyli ja loistokas poljenta, mutta niitä
haittaa niiden löyhä rakenne ja keveä
siveys-käsitys. V. K-i.
1192
Bouillon [bujö’J (saks. Beulen). Vanha
herttuakunta Luxemburgin provinssissa
nykyisessä Belgiassa. V. 1096 Gottfrid B:n herttua
möi alueensa Lilttichin piispalle, siten
saadakseen varoja ristiretkelle varustautumista varten.
Monien vaiheiden jälkeen se 1794 yhdistettiin
Ranskaan. V. 1815 se liitettiin Alankomaihin,
mutta erosi tästä 1830 ja yhdistettiin Belgiaan
1837.
Boulanger [buläze’J, Georges Ernest
Jean Marie (1837-91), ransk. sotilas ja
politikko, otti osaa m.
m. taisteluihin
Ko-chinkiinassa, jossa
hän oleskeli
kolmisen vuotta, ja sotaan
Saksaa vastaan, tuli
1880
brigadikenraa-liksi ja jonkun aikaa
myöhemmin,
osoitet-tuaan hyvää
järjes-tämiskykyä, sota-asi-ain departementtiin
jalkaväen asioita
johtavan osaston
päälliköksi. Tästä
toimesta hänet 1884
siirrettiin
divisioona-kenraaliksi Tunik-seen, mutta jo
seuraavana vuonna hän, jouduttuaan sikäläisen
valtiollisen asiamiehen kanssa riitaan, palasi
kotimaahan. Hän liittyi nyt Clémenceau’n johtamiin
radikaaleihin, tuli heidän avullaan
sotaministeriksi 1886 sekä pyrki ja pääsi kansan suosioon
kiivaasti ajamalla kostopolitiikkaa Saksaa
vastaan ja panemalla sotalaitoksessa toimeen joukon
uudistuksia. Virkaveljiensä kadehtimana ja
pel-käämänä kansanmieleisyytensä vuoksi B. ei enää
päässyt Rouvier’n toukok. 1887 muodostamaan
ministeristöön, vaan lähetettiin armeiaosaston
komentajaksi Clermont’iin. Hän jätti nyt entiset
puolueystävänsä, tuli, osoitettuaan
tottelemattomuutta uutta sotaministeriä kohtaan, virasta
erotetuksi ja siirtyi takaisin Pariisiin, jossa hän
nyt, monarkistien antamilla rahoilla komeasti
elellen, ryhtyi vehkeilemään tasavaltaa vastaan.
Edustajakamarin jäseneksi valittuna hän kokosi
ympärilleen sekä monarkisteja että äärimäisiä
radikaaleja ja alkoi vaatia valtiomuodon
tarkastusta. Hallitus näki vihdoin välttämättömäksi
tarmolla ryhtyä asiaan, kekseliäällä tempulla B.
saatiin pelotetuksi suin päin pakenemaan
Brysseliin huhtik. 1889 ja sen jälkeen senaatti
tuomitsi hänet kovaan vankeusrangaistukseen. V.
1891 B. ampui itsensä Brysselissä lemmittynsä,
rouva Bonnemain’in haudalla. — Hänen
kannattajiaan sanottiin boulangisteiksi. [Verly,
„Le général Boulanger et la conspiration
monar-ehique", 1893.] K. B:dt.
Boulanger [bulàzëf], Gustave Rodolphe
(1824-88), ransk. taidemnalari, tuli huomatuksi
etupäässä antiikkis-aiheisilla laatukuvillaan ; hän
oli yhdessä Gérömen kanssa „uuskreikkalaisen"
suunnan etevimpiä edustajia.
Boulanger [bulàzëf], Louis (1806-67), ransk.
taidemaalari, tuli 1860 Dijonin taideakatemian
johtajaksi. Hänet luettiin romanttisen koulun
pääedustajiin. B. kuvitti ystävänsä Victor Hugon
Bouchtin stipendi—Boulanger
G. E. J. M. Boulanger.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
