Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Boulogne ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1193
Boulogn
Bourbon
1194
teoksia, joista, sekä Shakespearen ja
Chateaubriands runoelmista hän myös sai useat
maalaustensa aiheet.
Boulogne [bulo’nj], 1. B.-s u r-m e r [syr-mär],
kaupunki Normandiessa Ranskassa,
Calais’n-sal-men rannalla ja Liane-joen suulla, 51,201 as.
(1906). B. on Ranskan tärkeimpiä
merikauppa-ja satamakaupunkeja. Joen suusta on
rakennettu hyvä satama suurine laitureineen; se on
meren yhteydessä kahden aallonmurtajan
muodostaman kanavan kautta. Kauppa on vilkas.
V. 1903 tuli tänne 2,252 laivaa, joitten
yhteenlaskettu tonniluku nousi l,696,000:een; sieltä
lähti 2,223 laivaa (yht. 1,693,000 tonnia). Viennin
arvo oli 1902 145 milj. mk., tuonnin 289 milj. mk.
Sen lisäksi B:lla on suuri kalastuslaivasto, joka
harjoittaa tuottavaa kalanpyyntiä
Pohjanmeressä sekä Irlannin ja New Foundlandin
edustalla. Suuri merikylpypaikka. B. on hyvin tärkeä
Englannin ja mannermaan väliselle liikenteelle;
laivamatka B.—Folkestone vain 2 ’/s tuntia. B:ssa
on merikoulu, kirjasto, museo y. m. B:n
läheisyyteen on pystytetty 53 m korkea
marmoripatsas (La colonne de la grande armée)
Napoleonin leiriytymisen muistoksi; täältä hän aikoi
hyökätä Englantiin (1S03-05). B. oli
roomalais-aikana tunnettu satama Portus
gesoria-c u s, myöh. keisari Konstantinuksen aikana
B o n o n i a, frankkilaiseen aikaan B o 1 o n i a.
— 2. B.-s u r-S e i n e [syr-sën], Pariisin
etu-kaupunki, nyk. itsenäinen kunta, 9 km Pariisin
länsipuolella Seinen varrella; 49,969 as. (1906).
Sen pohjoispuolella on B:n metsä (Bois de
Boulogne), Pariisiin kuuluva ihana puisto, 8,4
km3, jossa on eläintieteellinen tarha ja
kilpa-ajo-kenttiä (Auteuil ja Longchamps). B:n metsä on
pariisilaisten virkistyspaikka. W. S-m.
Boulton [boultn], Matthew (1728-1809),
etevä engl. mekaanikko; toimi isänsä
metallityöpajassa Birminghamissa, kunnes Sohoon
Birminghamin ulkopuolelle 1762 perusti tehtaan, jossa
harjoitti kaikenlaista pientä teollisuutta, m. m.
kipsin kultaamista. V. 1775 B. lyöttäytyi James
Wattin kumppaniksi, ryhtyen höyrykoneita
rakentamaan ja tehden useita uudistuksia. V:sta
1788 B. rakensi myös höyrykoneen käyttämiä
rahanlyöntikoneita sekä Englannin että muitten
maitten valtioille, m. m. tsaari Paavalin
tilauksesta 2 isoa konetta Venäjälle. (E. S-a.)
Bounty [baunii] (engl.), palkinto, erittäinkin
vientipalkinto.
Bouquet [buk?] (ransk.), oik. kukkavihko,
„kukka", erilaisten viinien ominainen tuoksu.
Bouquet [büke’], Dom Martin (1685-1754),
benediktiinimunkki; on julkaissut kahdeksan
ensimäistä osaa arvokasta lähdekokoelmaa
„Scrip-tores rerum gallicarum et franciearum"
(1738-52), joka valaisee Ranskan vanhinta historiaa
ja jota toiset benediktiinimunkit ja sittemmin
„Aeadémie des inseriptions" ovat jatkaneet.
Bourbaki [burbaki], Charles Denis
Sauter (1816-97), ransk. sotilas, tuli 1854
brigadi-kenraaliksi. Hän kunnostautui Krimin ja Italian
sodissa. Saksalais-ranskalaisen sodan puhjetessa
B. sai komentoonsa kaartinjoukot, suljettiin
Bazainen mukana Metziin, mutta pääsi sieltä
lokak. (1870) lähteäkseen salaisena lähettiläänä
keisarinna Eugénien luo Englantiin. Sen jälkeen
hän oli vähän aikaa pohjoisen armeian päällik-
könä ja johti sitten itäistä armeiaa, joutui
tappiolle Belforfin luona (tammik. 15-17 p. 1871)
ja teki epätoivoissaan itsemurhayrityksen. 1871
-81 B. oli armeiaosaston päällikkönä Lyon’issa.
A’. B:dt.
Bourbon [burbö’], vanha ransk. aatelissuku,
johon useat Euroopan hallitsijasuvut ovat
kuuluneet, oli kotoisin Bourbonnais’n maakunnasta.
Nimi johtuu Bourbon nimisestä linnasta, joka
tavataan ainakin jo 10:nnellä vuosis. — Vanhin
sukuhaara sammui miehenpuolelta 1249, ja
nais-perijä Beatrix meni naimisiin 1276 Ranskan
kuninkaan Ludvik IX:n Pyhän nuorimman
pojan Robertin kanssa. Heidän poikansa
Ludvik (1280-1342) peri äidiltään Bourbon’in
läänin, jonka kuningas Kaarle IV 1327 korotti
herttuakunnaksi laajentaen sen maita. Suku
jakaantui Ludvikin kahden pojan, Pietarin
ja Jaakon, mukaan kahteen haaraan;
vanhempi sammui miehenpuolelta 1503, ja naisperijä
Susanna oli v:sta 1503 naimisissa Kaarle
Bourbon’in kanssa (ks. alemp.). Nuorempi
sukuhaara jakaantui moneen haaraan. Niitä oli B o u
r-b o n’i n kuninkaall. suku, Condé n, Cont i’n,
Montpensie r’n suvut y. m.
Ranskan kunink. suku Bourbon.
Vastamainitun Jaakon jälkeläisiä oli Anton
(1518-62), joka oli naimisissa (Ranskan)
Navarran ja Bearnin perijättären Johanna d’A
1-b r e t’n kanssa, ja tuli 1554 Navarran
kuninkaaksi. Heidän poikansa Henrik tuli 1589
Ranskan kuninkaaksi. Hänet murhattiin 1610;
hänen poikansa oli Ludvik XIII (hallitsi
1610-43). Hänellä oli kaksi poikaa Ludvik
XIV (hallitsi 1643-1715) ja Filip, Or’.eans’in
herttua, joka tuli Orleans’in suvun kantaisäksi.
Ludvik XIV:n pojalla Ludvikilla, joka kuoli
ennenkuin isä, oli 3 poikaa, joista yksi kuoli
lapsetonna; toinen Ludvik, Bourgognen
herttua (k. 1712), ja hänen poikansa oli Ludvik
XV (hallitsi 1715-74); nuorin näistä pojista,
Filip, tuli 1701 Espanjan kuninkaaksi. Ludvik
XV:n poika Ludvik XVI (hallitsi 1774-92)
mestattiin vallankumouksen aikana; mutta
vallankumouksen jälkeen olivat hänen kaksi
veljeänsä, Ludvik XVIII (1814-24) ja
Kaarle X (1824-30) Ranskan kuninkaita.
Kun Bourbon’in suku heinäkuun
vallankumouksessa menetti valtansa (1830), oli Ranskassa
kuitenkin n. s. legitimistien puolue, joka piti tämän
suvun jäseniä laillisina hallitsijoina. Kaarle X:n
jälkeen oli tämän pojanpoika Henrik,
Cham-bord’in kreivi, heidän mielestään Ranskan
laillinen kuningas („Henrik V"). Kun hän kuoli
lapsetonna 1883, peri Orleans’in sukuhaara
Bour-bon’ien oikeudet.
Espanjan Bourbon-suku tuli hallitsemaan
1701, jolloin Ludvik XIV:n pojanpoika Filip V,
Anjou’n herttua, tuli kuninkaaksi. Hänen
poikansa Ferdinand VI (hallitsi 1746-59)
kuoli lapsetonna, jonka vuoksi hänen veljensä
Kaarle III (hallitsi 1759-88) peri kruunun.
Tämän vanhin poika Kaarle IV menetti
kruununsa Napoleonille 1808; 1814 hänen poikansa
Ferdinand VII tuli Espanjan kuninkaaksi.
F:n kuoltua 1833 nousi hänen tyttärensä
Isabella II valtaistuimelle, mutta karkoitettiin
1868. Isabellan poika Alfonso XII, joka tuli
1874 kuninkaaksi, kuoli 1885, jonka jälkeen hänen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
