Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bradley ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1207
auriako ja kuu liikkuvat; kiertotähdet sitä
vastoin liikkuvat auringon ympärillä. B:n teoksista
mainittakoon vielä: „Astronomi» instauratæ
me-ehanica" (1598). sekä „Astronomiæ instauratæ
progymnasmata" (II, 1588, I, 1602, molemmat
1648). Itse julkaisi B. osan kirjevaihtoaan,
„Epistolæ astronomie»" (1596). Koottuina
ilmestyivät B:n omat sekä hänelle lähetetyt kirjeet
F. R. Friisin teoksessa „Tychonis Brahei et ad
eum doetorum virorum epistolæ" (1876-86,
1902-03 seur.). Friis julkaisi myös 1867 B:n
pyrstö-tähti-havainnot ja Kööpenhaminan tiedeseura
1876 hänen ilmatieteellisen päiväkirjansa,
,,Me-teorologiske dagbok, holdt paa Uranienborg for
aarene 1582-97". [Friis, „Tyge Brahe" (1871),
Dreyer, „Tycho Brahe" (1890).]
B. Ruotsalainen suku, Ruotsin
ensimäinen kreivillinen suku; sen alkuperä voidaan
varmuudella johtaa vasta 15:nneltä vuosisadalta.
Vaakunamerkkinä on kaksi siipeä.
1. Per Joakimin p. B. (1520-90), n. s.
Pietari B. vanhempi, valtiondrotsi, Joakim B:n
ja Margareta Eerikintyttären (Kustaa Vaasan
sisaren) poika. B. oli neuvoskunnan jäsenenä ja
häntä käytettiin paljon julkisissa toimissa.
Korotettiin 1561 kreiviksi Eerik XIV:n
kruunajaisissa (kreivikunnakseen hän sai 1562
Visings-borgin) sekä 1569 valtakunnan drotsiksi.
Myöhemmin B. joutui, kuten muutkin neuvosherrat,
Juhana III:n epäsuosioon. V. 1677 ilmestyi
hänen mieltäkiinnittävä teoksensa: „Oeconomia eller
hussholdz-book för ungt adelsfolk".
2. Erik B. (1552-1614), edellisen poika,
valta-neuvos, tuli 1587 kuningas Sigismundin
hovimestariksi. B. kääntyi katoliseen uskoon ja
seurasi Sigismundia tämän retkellä Ruotsiin 1598;
sopi tosin senjälkeen Kaarle herttuan kanssa,
mutta lähti kuitenkin pian takaisin Puolaan,
mistä hän ei enää palannut. Luonteeltaan B. oli
heikko. Linköpingin valtiopäivillä 1600 hän istui
tuomitsemassa ystäviänsä, syytettyjä
neuvos-herroja.
3. Pietari Abrahamin p. B. (1602-80),
n. s. Pietari B. nuorempi, edellisen veljenpoika,
valtiomies, Suomen
kenraalikuvernööri. B.
syntyi 18 p. helmik.
1602 Rydboholman
kartanossa Itä-Rydin
pitäjässä Tukholman
lääniä. Hän sai
huolellisen kasvatuksen
ja vietti monta vuotta
ulkomaan matkoilla
kartuttaakseen
tietojansa. Palattuaan
kotimaahan 1626 B.
meni Kustaa Aadolfin
palvelukseen, kuului
sittemmin kuninkaan
lähimpään seurueeseen
Puolan sekä osaksi
Saksan sodassa,
nimitettiin 1626
kamariherraksi ja 1628 Smillandin ratsuväen everstiksi
ja osoitti monessa tilaisuudessa sotaista kuntoa.
V. 1631 B. kuitenkin erosi sotapalveluksesta ja
palasi Ruotsiin, osaksi horjuvan terveytensä
tähden.
1208
Varsinaisen työnsä B. suoritti rauhantoimissa
ja niissä hän saavutti suurimman maineensa.
Sekä etevyytensä että ylhäisen syntyperänsä
tähden B. nopeasti yleni virka-uralla. Jo 1628 hän
oli tullut Värmlannin y. m. maakuntien
laamanniksi, toimi maamarsalkkana 1629 ja 1630
vuosien valtiopäivillä sekä pääsi neuvoskunnan
jäseneksi viimemainittuna vuonna ja 1631 Svean
hovioikeuden asessoriksi. — Kuninkaan kuoltua
B:n vaikutus yhä kasvoi ja 1635 hän oli
Ruotsin pääedustajana rauhanneuvotteluissa Puolan
kanssa. Osaksi juuri tämän sopimuksen johdosta,
joka oli Ruotsille vähemmän edullinen, tulivat
B:n ja valtiokansleri Aksel Oxenstjernan välit
joksikin aikaa kireiksi. Pian B. kuitenkin sai
itsenäisen vaikutusalan, jolle hän voi kokonaan
antautua ja missä hän kenenkään häiritsemättä
sai osoittaa suurta kykyänsä. Kenties osaksi
syystä, että hänet tahdottiin poistaa hallinnon
keskustasta, uudistettiin näet erityisesti B:a
varten jälleen Suomen kenraalikuvernöörin virka.
Joka tapauksessa tämä kuitenkin myös todistaa
luottamusta hänen kykyynsä ja sopivaisuuteensa
johtaa hallintoa maassa, missä suuria epäkohtia
oli olemassa. Varsinkin olivat Suomen
virkamiehet huonossa maineessa kiskomisistaan, niitä
kun kaukainen hallitus ei kyennyt tarpeeksi
valvomaan.
Tässä virassa B. oli vv. 1637-40 sekä 1648-54,
viettäen jälkimäisestä hallituskaudesta
kuitenkin vain osan Suomessa. Hänen
kenraalikuver-nöörikuntansa käsitti aluksi Suomen ja
Ahvenanmaan sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalan, mutta ei
Pohjanmaata. B:n hallitusaika, „kreivin
aika", on ainaiseksi jäänyt kansamme
kiitolliseen muistoon. Jo ensi saapumisestaan saakka
Suomeen, jonka pääkaupunkiin Turkuun hän tuli
21 p. marrask. 1637 puolisonsa Kristiina
Sten-bockin ja suuren seurueen saattamana, B. ryhtyi
mitä innokkaimmin virkaansa, ensin
järjestämällä keskushallituksen Turkuun. Senjälkeen
hän ottaakseen selkoa maan tilasta lähti pitkille
tarkastusmatkoille. Jo tammik. 1638 B. lähti
matkustamaan aina Käkisalmeen saakka idässä.
Havainnoistaan hän antoi tarkan selonteon
Ruotsin hallitukselle. Maa oli muka avara ja rikas
luonnon antimista, mutta kansalta puuttui
sivistystä ja monesti myös intoa ja ahkeruutta.
Monta ehdotusta B. teki silloin sekä myöhemmin
maan hyväksi ja ryhtyi pian itse useihin ja
tär-keihin parannuksiin. — Hänen myöhemmistä
matkoistaan on huomattava varsinkin
vaivaloinen kesämatka 1639, joka kulki Liperin ja
Pielisen kautta Venäjän puolelle ja sieltä Kajaanin
kautta Ouluun ynnä edemmäs etelää kohti. Näin
B. oppi paremmin kuin mikään hallitusmies
ennen häntä tuntemaan maatamme.
B:n myöhemmällä hallituskaudella kuului
Pohjanmaakin hänen piiriinsä, mutta Käkisalmen
lääni oli siitä erotettu. Talvella 1649 hän teki
jälleen pitkän matkan, käyden useimmissa maan
kaupungeissa. Käytyään sitten Ruotsissa hän
oleskeli tämän jälkeen vielä suuren osan vuotta
1651 maassamme. Virkansa hän piti aina
vuoteen 1654.
Lukuisat ja tärkeät ovat tulokset B:n
hallituskaudesta Suomessa. Sotaväenoton rasitusta
huojennettiin Viipurin ja Savonlinnan lääneissä,
maantieverkkoa laajennettiin, postilaitos perus-
Brahe
Pietari Brahe.
Turun historiallisessa museossa
■ olevan muotokuvan mukaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
