Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brahe ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1207
Brahe
1209
tettiin (1638), maanmittareita asetettiin,
kruu-nunmetsiä aljettiin huolellisemmin hoitaa ja
kos-kenperkauksiiu ryhdyttiin. Elinkeinoja B. koetti
kaikin tavoin auttaa ja kaupan edistämiseksi
perustettiin varsinkin sisämaahan suuri joukko
uusia kaupunkeja, tuloksena etenkin jälkimäisen
hallituskauden toiminnasta. Raahe säilyttää
perustajansa nimen, ja hänestä sai nimensä myös
sittemmin hävinnyt Brahea, joka sijaitsi
nykyisen Lieksan kylän paikkeilla. Helsinki
muutettiin 1640 Vantaanjoen suusta nykyiseen
edullisempaan paikkaansa, joten sen vastainen
kehitys tuli mahdolliseksi.
Kertomuksessaan maamme tilasta mainitsee
B. yhtenä syynä Suomen takapajulle jäämiseen
kelvollisten virkamiesten puutteen ja ehdottaa
sen poistamiseksi sekä yleensä sivistyksen
kohottamiseksi akatemian perustamista Turkuun ynnä
koululaitoksen kehittämistä. B:lla oli ylevä
käsitys sivistyksen merkityksestä ja tehtävästä, ja
hänen tärkein työnsä oli mainitun opinahjon
aikaansaaminen. Maalisk. 26 p:nä 1640
allekirjoitti Kristiina Turun akatemian
perustamis-kirjeen ja heinäk. 15 p:nä s. v. vihittiin laitos
tarkoitukseensa suurilla juhlallisuuksilla. B:sta
tuli sen ensimäinen kansleri (v:sta 1646 aina
hänen kuolemaansa saakka) ; hän osoitti tässä
virassaan suurta puolueettomuutta ja
ennakkoluulottomuutta. — Muutenkin hän toimi
innokkaasti sivistyksen edistämiseksi: kansan
lukutaitoa parannettiin, pappissivistystä kohotettiin,
ja useita sekä triviaali-kouluja että myös n. s.
pedagogioita (alkeisopetusta varten)
perustettiin. Mainittavaa on myös, että B. edisti 1642
vuoden suomalaisen raamatunkäännöksen
aikaansaamista. — Vielä myöhemminkin, virastaan
luovuttuaan, B. seurasi Suomen oloja
myötätun-toisuudella ja lausui 1669 suotavaksi, että nuori
kuningas, Kaarle XI, hankkisi itselleen
jonkun-verran taitoa suomen kielessä. — „Minä olin
maahan ja maa minuun hyvin tyytyväinen" —
nämät B:n päiväkirjaansa piirtämät sanat
jäävät loppuarvosteluksi hänen vaikutuksestaan
Suomessa.
V. 1641 B. valittiin (arvalla) valtiondrotsiksi
ja tuli siten kuulumaan Kristiinan
holhooja-hallitukseen. Kaarle X:n kuoleman jälkeen B.
kuului jälleen hallitukseen sen etevimpänä
jäsenenä ßekä virkansa että kokemuksensa puolesta,
mutta ei kuitenkaan voinut estää kasvavaa
sisäl-listä eripuraisuutta holhoojain kesken. Kaarle
XI:n hallituksen vaarallisina alku-aikoina B.
osoitti vielä suurta tarmoa puolustustointen
järjestämisessä. Pian tämän jälkeen hän kuitenkin
korkean ikänsä tähden vetäytyi syrjemmälle
julkisesta elämästä. B. kuoli 12 p. syyskuuta
1680 omistamassaan Bogesundin kartanossa,
juuri ennenkuin reduktsioni päätettiin saman
vuoden valtiopäivillä, jonka johdosta hänenkin
suuret tiluksensa peruutettiin kruunulle.
B. oli sangen ylimysmielinen eikä suinkaan
vapaa aatelisesta sääty-ylpeydestä. Hän oli sitä
mieltä, sekä lausuikin julkisesti, ettei aatelistoa
sopisi sanoa alamaisiksi, koska se olisi liian
orja-maista, eli myös, kuten sanansa toisin kuuluivat,
että aateli muodosti valtion varsinaiset
alamaiset, muut säädyt taas olivat aatelin alamaiset.
Muutenhan nuo neljä säätyä tulisivat kaikki
toistensa vertaisiksi „niinkuin siansorkat".
Mutta joskin B. tahtoi säilyttää aateliston
etuoikeudet, oli hän kuitenkin valmis sekä itse
uhrautumaan yhteishyväksi, jos niin vaadittiin,
että myös kehottamaan säätyveljiänsäkin siihen.
Paitsi Visingsborgin kreivikuntaansa oli B:lla
(v:sta 1650) läänityksenään Kajaanin
vapaaherrakunta Suomessa, joka oli laajin koko
valtakunnassa. Siihen kuuluivat Kajaanin seudut,
Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Sälöisten
pitäjä Pohjanmaalla. Sitäpaitsi B:lla oli useampia
pienempiä läänityksiä, m. m. Mikkelin ja
Ristiinan pitäjät, johon viimemainittuun hän kirkon
läheisyyteen rakensi Brahelinnan.
Läänityksil-lään B. pani toimeen virkamiestensä kokouksia
ja piti muuten isällistä huolta alustalaistensa
tilasta.
Luonteeltaan B. oli tasainen, yksityisessä
seurustelussa suopea, ja hän osasi taidolla lausua
ajatuksensa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Vartaloltaan hän oli kookas ja jotenkin lihava;
arvokkaista kasvonpiirteistä loisti äly ja
hyväntahtoisuus. Hänen tukkansa oli vaalea ja
kasvojen väri verevä.
V. 1880 ryhdyttiin Suomessa keräämään
varoja B:n muistopatsasta varten ja s. v.
ilmestyi kuvallinen
muisto-lehti „Per B:s minne".
B:n kuvapatsas,
Walter Runebergin
tekemä, paljastettiin
Turussa toukok. 1888 ja
1905 valmistui Albert
Edelfeltin
seinämaalaus Helsingin
yliopiston juhlasalissa,
esittävä Turun
akatemian vihkimisjuh-laa. D. Krutmejer
julkaisi 1806 B:n
päiväkirjan (Per B:s
tiinkebok), K. K. Ti
gerstedt otteita hänen
kirjeenvaihdostaan (I
1880. II 1888), P.
Sondén hänen
kirjeensä A.
Oxenstjer-nalle (Vitt. hist. o.
antiq. akad. handl.
1890), A. Noreen ja n. Sehiick 1894 hänen
laulukirjansa („Pär B:s visbok") ; Tigerstedt on
latinankielisissä väitöskirjoissa (1846, 1847)
kuvannut hänen hallintoansa ja P. Nordmann on
kirjoittanut hänestä laajan monografian Ruots.
kirjall. seuran julkaisuihin 1904.
4. Ebba B. (1596-1674), edellisen serkku,
valtiondrotsin Maunu B:n tytär, tuli 17:n
vuotiaana Kustaa II:n Aadolfin äidin, Kristiina
kuningattaren, hovineidiksi ja herätti hovissa
huomiota kauneudellaan ja viehättävällä
käytöksellään. Kustaa Aadolf, silloin 19:n vuoden
iässä, rakastui häneen tulisesti ja saavutti hänen
vastarakkautensa, mutta heidän yhdistymistään
vastusti pontevasti leskikuningatar, ja vihdoin
kuningaskin valtion edun tähden uhrasi tämän
mielitekonsa. Ebba B. joutui sittemmin
naimisiin sotamarski Jaakko de la Gardien kanssa
(ks. t.), josta aviosta syntyi useita lapsia.
Miehensä kuoleman jälkeen hän hoiti suurella
tarmolla laajoja tiluksiansa.
Pietari Brahen patsas Turussa.
(\Y. Runebergin veistos.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
