Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Brausewetter ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1239
Bredhällan—Breithaupt
1240
panjan Filip II:n sortohallitusta vastaan. K. s.
kompromissin (aateliston muodostaman liiton)
johtajana hän jätti 5 p. huhtik. 1566 maaherran
viran haltijalle Margareta Parmalaiselle
anomuksen, missä pyydettiin inkvisitsionin
poistamista. Margaretan ministerin Barlaimontin
tämän johdosta lausuman kokkasanan mukaan B.
senjälkeen pidetyssä juhlassa ehdotti g u e u x
(„kerjäläis"-) nimen ottamista vastustuspuolueeu
kunnianimeksi, niinkuin tapahtuikin. V. 1567
hän turhaan koetti yllyttää Amsterdamin
kaupunkia kapinaan; senjälkeen hän pakeni
Saksaan, missä kuoli.
2. Reinoud van B. (1567-1633), edell:n
velipuolen poika, ruots. vapaaherra, hollantil.
valtiomies. B. otti lähetystön jäsenenä osaa
Stolbovan rauhanneuvotteluihin, missä hän
vaikutti Ruotsin hyväksi sekä sai tämän johdosta
Kustaa Aadolfilta Wesenbergin linnan Virossa
alueineen läänitykseksi. Lähetystö, johon B.
kuului, antoi 1616 Hollannin hallitukselle
kertomuksen matkastaan ja 1619 ilmestyi Haagissa
painettu selonteko siitä („Journael der legatie in
Moscovie gedaan in de jaren 1615 en de 1616"),
missä oli kuvia Venäjästä ja Ruotsista. B. tuli
neuvoskunnan presidentiksi, mutta joutui
myöhemmin Oldenbarneveldin vävynä ja ystävänä
vainon alaiseksi. G. K.
Bredhällan, saari, Pietarsaaren kaupungista
luoteis-pohjoiseen; sillä on B:n loistokoju
rauta-telineellä Pietarsaaren väylän varrella. K. S.
Bredihin [-di’-], Fedor
Aleksandrovitj 1831-1904), ven. tähtitieteilijä, vv. 1865-82
tähtitieteen professori Moskovassa ja 1890-95
Pulkovan observatorin johtaja. B. suoritti
tärkeitä tutkimuksia pyrstötähdistä. (V. V. K.)
Bredman, Johan (1770-1859), ruots.
tähtitieteilijä, v:sta 1811 tähtitieteen professori
Upsalassa. Julkaissut m. m. teoksen „Teoreettisen
astronomian alkeet aloitteleville". (V. V. K.)
Bredsdorff, Jacob Hornemann
(1790-1841), tansk. luonnon- ja varsiuk. kielentutkija.
Kirjoittanut huomattavia tutkimuksia tanskan
kielen äänneopin alalta, riimukirjoituksen
alkuperästä sekä kielen kehityksestä (,,Om
aarsa-gerne til sprogenes forandringer" 1821, uusi
Villi. Thomsenin toimittama painos 1886) ;
viimemainitussa merkillisessä teoksessa hän tuo ilmi
kielihistoriallisen käsityksen, joka vieläkin,
uusimmankin tutkimuksen valossa, enimmäkseen
pitää paikkansa.
Brefeld, Oscar (s. 1839), saks.
kasvitieteilijä. Oli professorina Ebersv,-aldén
metsä-aka-temiassa, sitten Münsterin ja lopulta Breslaun
akatemiassa (1898-1905). B. on kirjoittanut tietä
raivaavia teoksia sienien morfologian ja
systematiikan alalta ja perustuen suuressa
mittakaavassa toimittamiensa viljelyskokeiden
tuloksiin esittänyt paljon tunnustusta saaneen
sieni-järjestelmän, jossa suuri merkitys on annettu
lisääntymiselinten morfologialle. Hänen
tärkeimmät tutkimuksensa ovat teoksessa „Botanische
Untersuchungen über Schimmelpilze" (7 nid.,
1872-95).
Brehm [-Km], Alfred Edmund (1829-84),
saks. luonnontutkija. Tehnyt laajoja tieteellisiä
matkoja m. m. Afrikkaan, Espanjaan, Norjaan,
Lappiin, Siperiaan ja Turkestaniin sekä useihin
Keski-Euroopan seutuihin. Oli 1860-luvulla Ham-
purin eläint. puutarhan johtajana, muutti
sittemmin Berliiniin, jonka suurenmoinen akvaario
on hänen perustamansa. Hänen tärkein
teoksensa on „Illustriertes Thierleben" (viim. pain.
1890-3; suom. laitoksen „ihmiskuntaa koskevalla
lisäyksellä" nimellä „Zoologia kansalaisille. I.
Imettäväiset" toimittanut A. J. Mela 1896) ;
„Pohjoisnavalta päiväntasaajalle" (1S91), suom.
Aatto S.
Brelimer [bremer], Hermann (1826-89),
saks. lääkäri, Görbersdorfin, ensimäisen
saksalaisen keuhkotautiparantolan perustaja 1859. On
julkaissut useita keuhkotaudin hoitoa ja
parantamista koskevia teoksia. M. O-B.
Brehmer, Josef ks. Bremer.
Breidablik. 1. Skand. mytol., Balder jumalan
(ks. t.) asunto.
2. Ihanalla paikalla sijaitseva parantola V a 1
d-r e s i s s a Norjassa lähellä Tonsaasenin
rautatieasemaa, n. 600 m yi. merenp. Suurenmoinen
näköala m. m. Jotunheimille.
Breitenfeld, kylä pohjoispuolella Leipzigiä,
kuuluisa taisteluistaan. Täällä tapahtuivat seu-
ltuotsalaisia, keisarillisia, saksilaisia joukkoja.
Breiteofeldin taistelutanner 1631.
raavat ratkaisevat tappelut: 1) 7(17) p:nä syysk.
1631 Kustaa II Aadolf sai voiton Tillystä; 2) 23
p:nä lokakuuta (2 p:nä marrask.) 1642
Torstens-son voitti keisarilliset, joita johtivat
arkkiherttua Leopold ja Picolomini; 3) 16-18 p:n:i
lokak. 1813 oteltiin osa Leipzigin suuresta
„Kansaintaistelusta", joka kääntyi liittolaisten
eduksi. K. S.
Breithaupt, Johann August
Friedrich (1791-1873), saks. mineralogi, vuodesta
1827 Freibergin vuoriakatemian professori. B.
on tutkinut suuren joukon uusia kivennäisiä ja
myöskin tehnyt arvokkaita tutkimuksia
käytännöllisen kaivostoimen alalla. Hänen pääteoksensa
on „Vollständiges Handbuch der Mineralogie’’
(3 nid. 1836-47). P. E.
Breithaupt, J o h a n n Kristian B.
(1736-1800), saks. hovimekanikko Kasselissa, on tullut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
