Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Breithorn ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1241
Breithorn—Bremen
1242
tunnetuksi useiden maanmittauskoneiden,
niinkuin etäisyysmittarin ja muurikvadrantin
suunnittelijana. — Hänen poikansa Friedrich
Wilhelm B. (1780-1855) oli rahamestarina
Kasselissa, jatkoi isänsä työtä, paransi
maan-mittauskoneita, rakensi m. m. ensimäisen
kaivos-teodoliitin. 1827 hän alkoi julkaista
aikakauskirjaa „Magazin neuester mathematischer
Instrumente". Hänen poikansa Georg August B.
(1806-88) on tunnettu etenkin pituusjakokoneen
keksijänä; tällä koneella voidaan lukea ’jllm mm.
Sitäpaitsi hän teki useita parannuksia
kaivos-mittauskoneisiin. (V. V. E.)
Breithorn. 1. Monte Rosan alppiryhmään
kuuluva vuori, 4,171 m yi. merenp. — 2.
Salzburgin alppien vuori Loferin kauppalan lähellä.
2,416 m yi. merenp.
Breitinger, Johann Jakob (1701-76),
sveits.-saks. kirjailija ja professori. Taisteli
ystävänsä Bodmerin rinnalla esteettis-kriitillisissä
kirjoituksissa Gottschedia ja ranskalaista
kirjallista makusuuntaa vastaan. B. oli
perinpohjainen, tarkka oppinut; hänen pääteoksensa on
„Kritische Dichtkunst", vrt. Bodmer, J. J.
V. E i.
Breitkopf & Härtel, suurimpia
musiikki-kauppaliikkeitä, perustettu Leipzigissä v. 1719,
julkaissut kuuluisia kriitillisiä painoksia
suurten mestarien teoksista. Haaraosastoja
Brysselissä (1883), Lontoossa (1890), New Yorkissa.
Brekelenkam, Quirijn Gerritsz van
(n. 1620-68), holl. taidemaalari, työskenteli
Leidenissä. Häneen vaikutti G. Dou, jonka tapaan
hän maalasi sisuskuvia pikkuporvarien elämästä,
joskus ikävän raskaasti, mutta toisinaan
erittäin elävästi ja hienosti. Amsterdamin
Rijks-museumissa ovat B:n paraimmat teokset.
E. R-r.
Brekke, Knud Olai (s. 1855), norj.
koulumies, v.sta 1898 Bergenin katedraalikoulun
rehtori; hänen hyvät englanninkielen-oppikirjansa
ovat käytännössä Norjan ulkopuolellakin, m. m.
Suomessa.
Breksia (it. breccia), vuorilaji, joka on
muodostunut yhteenkiintyneistä teräväsärmäisistä
kivipalasista. Yhteenliittävä sideaine saattaa
olla vedestä laskeutunut sedimentti, mutta
breksia saattaa myös syntyä siten, että siirrosten tai
muitten maankuoren liikuntojen tapahtuessa
vuorilaji särkyy kappaleiksi, ja näistä murennut
sora tulee sideaineeksi (hankaus-breksia). Vielä
saattaa eruptiivisen vuorilajin sisään sen sulana
ollessa joutua murtokappaleita jostain
vanhemmasta vuorilajista (eruptiivi-breksia), tai
mine-raalijuonien muodostuessa sivukivestä irtaantua
palasia, jotka jäävät juoneen (juoni-breksia).
P. E.
Breksmanni (amer.-suom., < engl.
brakes-vian), jarrumies, jarruttaja.
Bremen
rë-J, alkuaan arkkihiippakunta, [-sittemmin maallistettu herttuakunta, nykyisin osa
preussiläistä Hannoverin maakuntaa, joka
Werdenin hiippakunnan ja Hadelnin maan kanssa
muodostaa Stade nimisen hallituspiirin; 5,176
knr, 375,000 as. (1900). B:n hiippakunnan perusti
Kaarle Suuri valloittamaansa maahan. Sen
piispaksi tuli 846 Ansgarius (ks. t.), sittenkuin
tanskalaiset olivat hävittäneet hänen oman
hiippakuntansa, Hampurin. Viimemainittu tosin
uudelleen saatettiin kuntoon, mutta liitettiin
B:n kanssa yhdistetyksi hiippakunnaksi, joka
kantoi B:n arkkihiippakunnan nimeä.
Huomattavin B:n arkkipiispoista on A d a 1 b e r t (ks. t.),
joka piti kolmen skandinaavisen maan ylijohtoa
siksi, kunnes arkkipiispanistuin perustettiin
Lundiin (1104). Arkkipiispa Kristophin aikana
(1511-58) sai B:ssä uskonpuhdistus jalansijaa.
Viimeinen valittu arkkipiispa oli Tanskan prinssi
Fredrik, sittemmin kuningas Fredrik III
(ku-nink. 1648-70). Westfalenin rauhassa B. sekä
Werdenin herttuakunta joutuivat Ruotsille, ja
pohjoismaisen sodan aikana 1712 valloittivat sen
tanskalaiset, jotka sen taas myivät Hannoverille.
Tukholman rauhassa 1719 ruotsalaiset suostuivat
tähän kauppaan saaden 1 milj. taalerin
korvauksen. Sittemmin herttuakunta kulki monissa
käsissä 1800-luvun alussa, nim. Ranskan,
Preussin, Westfalenin kuningaskunnan,
Wesermün-dungenin maakunnan ja jälleen 1814 Hannoverin.
E. S.
Bremen [-rc-]. 1. Vapaavaltio Saksassa
(„Freie Hansestadt B.") alisen Weserin varrella,
256 km1; 263,440 as. (1905). Se jaetaan l:o
pääosaan, B:n kaupunkiin (ks. alenip.), 74 km
merenrannikolta, Hannoverin provinssin ja
Oldenburgin suurherttuakunnan rajoittama, sekä 2:o
Vegesackin ja Bremerhavenin (ks. t.)
kaupunkeihin. Maa on hyvästi ojitettua, sekä
maanviljelykselle että karjanhoidolle sopivaa
marskimaata. Maaväestö on pääasiallisesti
alasaksalaisia ja puhuu alasaksan murretta.
Vuotuinen väenlisäys vv. 1900-05 on 3.1 Väestöstä
on n. 13,000 katolilaisia ja 1,000 juutalaisia,
muut protestantteja. Suurin osa heistä (44,3 <fa)
harjoittaa teollisuutta, 36,2 % kauppaa ja
merenkulkua, loput ovat maanviljelijöitä tahi elävät
karjan- ja metsänhoidosta. Kauppa ja
merenkulku ovat pääelinkeinot. V. 1906 B:n
laivayhtiöt omistivat 623 laivaa, joitten tonniluku
nousi 693,325:een; näistä oli 378 höyrylaivaa,
yhteensä 516,611 tonnin vetoista (luvut koskevat
vain suurempia kuin 50 tonnin bruttopitoisia
laivoja). Laivaliike on vilkas: 1906 tuli B:iin
4,335 laivaa, yhteensä 3,350,198 tonnin vetoista
ja lähti 4,784 laivaa (kantavuudeltaan 3,456,045
tonnia). — B:n valtiomuoto (v:lta 1849,
tarkistettu 1894) on tasavaltainen. Toimeenpaneva valta
on senaatilla, johon kuuluu 16 elinkaudeksi
valittua jäsentä; näistä valitaan joka toinen vuosi
pormestari 4:ksi vuodeksi, joten aina kaksi
pormestaria on virassa. Lainsäätämisvalta on
senaatilla ja porvariston edustajilla, jälkimäisiä
on 150, kuudeksi vuodeksi valittua, 25 v.
täyttänyttä tasavallan kansalaista. Maa-alue
muodostaa kunnallisen kokonaisuuden ja on jaettu 15
seurakuntaan; Bremerhaven ja Vegesack ovat
itsenäisiä kuntia. Lainkäyttöä varten on B:ssä
ja Bremerhavenissa amttioikeudet sekä B:n
maa-alueella maaoikeus; korkein tuomioistuin
on Hampurissa sijaitseva hansalainen
ylimaa-oikeus. Protestanttisilla kirkoilla on
presby-teriaalinen järjestysmuoto ja ovat alistetut
senaatin tuomiovallan alle, katoliset seurakunnat
kuuluvat Osnabrückin hiippakuntaan. — B:n
valtio oli ennen vapaasatama-alue, mutta v:sta
1888 se kuuluu, B:n ja Bremerhavenin
vapaasatama-alueita lukuunottamatta, Saksan
tullialueeseen. — B:n valtion kulunkiarvio v:lle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
