Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Breteuil ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1255
Bretonin kieli—Brialmont
1256
Förster, „Christian von Troyes sämtliche Werke"
I-1V (1884-99).] V. K-i.
Bretonin kieli, indoeurooppalaisen
kieliheimon kelttiläiseen ryhmään kuuluva kieli, lähinnä
sukua entiselle cornin (ks. t.) sekä Walesin
kym-rin kielelle; sitä puhuu enää n. 1,300,000 henkeä
Bretagnen länsiosassa. Asujamisto on
Britannian Cornvvales maakunnasta 5-7 vuosis.
anglosakseja paenneiden siirtolaisten jälkeläisiä. —
Muinaisbretonilainen rikas bardirunous, joka
m. m. on vaikuttanut anglo-normannilaiseen ja
ransk. kirjallisuuteen (Artur (ks. t.) kuninkaan
satusikermä), on nykyajalta hävinnyt.
Myöhemmän keskiajan runous, joka vuorostaan
noudattaa ransk. esikuvia, sisältää m. m.
uskonnol-lisiä näytelmiä (mysteerioita), joita vielä joskus
esitetään. Uudempi, painettu kirjallisuus on
suurimmaksi osaksi uskonnollista sisällystä,
osittain runoja, osittain hartauskirjoja,
enimmäkseen käännöksiä (raamatunkäännös 1827) ; mutta
itsenäisiä runoilijoita ja kirjailijoitakin on
ilmestynyt. Suurin mielenkiinto on kuitenkin
merkillisillä kansanlauluilla ja saduilla, joita
nykyään suurella innolla kerätään. A. K.
Bretschneider, Karl Gottlieb
(1776-1848), saks. teologi, kotoisin Gerstorfista (Saksin
kuningask.), 1816 kenraalisuperintendentti
Go-thassa. Tuotteliaana kirjailijana B. oli
maltillisen ratsionalismin huomattavimpia edustajia
aikanaan. Eräässä 1820 ilmestyneessä teoksessa
hän tahtoi todistaa, etteivät Johanneksen
evankeliumi ja kirjeet olleet apostoli J:n
kirjoittamia, vaan jonkun aleksandrialaisen
pakana-kristityn 2:lta vuosis. B. on myöskin julkaissut
uskonopin ja Melanchthonin teokset. J. G.
Bretten, Karlsruhen hallintopiirin
amttikau-punki Badenissa Bruchsal—B:n rataosan
varrella, 180 m yi. merenp., 5,050 as. (1905),
enimmäkseen protestantteja. Konetehtaita,
puutavara-ja kirjakauppaa. Melanchthonin syntymätalo ja
muistopatsas.
Breughel ks. Brueghel.
Breve (lat., oik. b. scriptum = kirje) ks. Bulla.
Breveté [brevtè’] (ransk.), patenteerattu. B. S.
G. D. G. (breveté sans garantie du
gouverne-ment, patenteerattu ilman hallituksen vastuuta),
merkintä, joka Ranskassa liitetään patentin
saaneisiin tavaroihin.
Breviaario ks. Breviarium.
Breviarium [-a’-] (lat. brevis = lyhyt), lyhyt
hengellinen käsikirja, erittäinkin katolisen
kirkon hengellisten jäsenten käyttämä rukouskirja,
laajemman plenariumin s. o. messukirjan
vastakohdaksi. Tämmöiset breviariumit, jotka ovat
latinankielisiä, sisältävät otteita Raamatusta,
rukouksia ja hymnejä — kaikki monia
rukoushetkiä varten, joita pitkin päivää on kirkoissa
pidettävä. Ne ovat vuodenaikain mukaan jaetut
neljään osaan, ja niiden sisällys on aikain
kuluessa vaihdellut, kunnes 1568 Pius V määräsi
niille pysyvän muodon. Vastaava rukouskirjansa
on kreik.-katolisellakin kirkolla. K. S.
Breviarium Alarici /-i<i’-J 1. Breviarium
alaricianum
iä’-J on länsigoottein [-kuninkaan Alarik II:u (484-507) romaanista
väestöänsä varten laittama roomalaisen oikeuden
yhteenveto, joka oli voimassa siksi, kunnes
600-luvun keskivaiheilla toimitettiin romaaneille ja
länsigooteille yhteinen laki (lex visigothorum).
Bréville [brevi’lj, Pierre de (s. 1861),
ransk. kirkko- ja orkesterisäveltäjä, Cesar
Franckin oppilas. I. K.
Brevi manu /-» –Ü/ (lat.), lyhyesti, pitemmittä
mutkitta, ilman muodollisuuksia.
Brevis (lat., = lyhyt), keskiaikaisessa
mensu-raalinuottikirjoituksessa käytetty nimitys
nuottiarvolle, joka on kolmas järjestyksessä
suurimmasta lähtien (= ’/j tahi ’/s „longaa"). Se
siis sen ajan käytännössä jokseenkin vastasi
nykyisiä 1/»"nu°tteja; sen muoto oli h^^j .
Nykyään sitä käytetään merkitsemään
nuotti-arvoa, siis harvinaisen pitkiä säveliä; sen
muotokin on hieman muuttunut: j©j tahi Ijsjj .
I. K.
Brewster [brüslaj, Sir D a v i d (1781-1868),
skotl. fyysikko, ryhtyi toimittamaan 1808
aikakauskirjaa „Edinburgh eneyklopædia", mihin
hän itse kirjoitti useita kirjoituksia. 1817 hän
yhdessä Jamesonin kanssa perusti „Edinburgh
philosophical journal"in, jota hän jatkoi
„Edinburgh journal of science"ssa. 1831 perustettiin
hänen alkuunpanostaan tieteellinen seura
„British association". Hän tutki valon
polarisatsio-nia, kirjoitti „Treatise on optics" (1831) ja
elämäkerrallisia teoksia („Life of Newton", „Martyrs
of sciences"). 1816 B. keksi kaleidoskoopin ja
1849 dioptrisen stereoskoopin. Etenkin hänen
lukuisat valo-opilliset keksintönsä ovat tärkeitä
valo-opin kehitykselle. (V. V. K.)
Breymann, Karl (1807-70), itävalt.
metsän-hoitomies, v:sta 1852 metsämatematiikan
professori Mariabrunnin metsäakatemiassa. Tunnettu
varsinkin n. s. Breymannin
hakkauslaskelma-tavan keksijänä, mikä laskelma perustuu
verrantoon: todellinen hakkausmäärä suhtautuu
normaaliseen hakkausmäärään niinkuin metsän
todellinen keski-ikä puoleen kierto-aikaan.
A. C.
Breziny ks. B r z e z i n y.
Brialmont [brialmö’J, Henri Alexis
(1821-1903), belg. insinöörikenraali ja
sotilaskir-jailija, palveli v:sta 1843 insinööriväessä ja tuli
lopulta, 1875, koko Belgian linnoitustoimen ja
insinööriväen ylitarkastajaksi. Laadittuaan
pyynnöstä suunnitelman Romaanian ja sen
pääkaupungin puolustusta varten B. Itävallan
pakoi-tuksesta erotettiin 1883 vakinaisesta
palveluksesta, laati sen jälkeen myöskin
linnoitus-suunnitelman Kreikkaa varten, mutta palasi
1885 entiseen virkaansa. Hänen suunnitelmansa
mukaan suoritettu Meusen linjan
linnoittamis-työ valmistui 1892. Kun tämä työ tuli lähes
neljä kertaa niin kalliiksi kuin
kustannusarviossa oli laskettu, saivat vastustuspuolueet B:n
pakoitetuksi 1893 eroamaan virastaan; tämän
jälkeen hänet valittiin edustajakamarin
jäseneksi, ja hän otti sitten innokkaasti valtiolliseen
elämään osaa. V. 1891 hän laati ehdotuksen
Sofian ympäristön linnoittamiseksi ja 1892
sulttaanin pyynnöstä Bosporin, Dardanellien
ja Konstantinopolin linnoittamissuunnitelman;
näitä ei kuitenkaan toteutettu. Jo aikaisemm.n,
1860-luvulla, oli B:n suunnitelmaa noudattaen
suoritettu Antverpenin linnoittaminen. — B.
tuli vähitellen kautta Euroopan tunnetuksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
