Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Briançon ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1257
Briancon—Bright
1258
hänen puoleensa kääntyivät eri maiden
sotilas-insinöörit neuvoja kysymään. Tähän hänen
maineeseensa vaikutti ennen kaikkea hänen laaja
kirjallinen toimintansa. 25 vuotiaana hän
julkaisi ensimäisen teoksensa, herättäen jo silloin
huomiota. Kaikkiaan noin nelisenkymmentä
sotatieteellistä ja sotahistoriallista teosta on B:n
kynästä lähtenyt, useimmat niistä hyvin
huomattavia. K. B:dt.
Briangon [-äsö’] (room. B r i g a n t i u m), luja,
strategisesti tärkeä ensiluokan rajalinnoitus ja
hallintopiirin pääkaupunki Yläalppien
(Ilautes-Alpes) departementissa, Ranskassa; 1,794 as.
(1901). B. sijaitsee Duranee-joen ja Lyon’in
radan varrella, 1,321 m yi. merenp. Täältä käy
tie Mt. Genëvren yli Italiaan (Susan
kaupunkiin) ja tärkeä tie sisä-Ranskaan. Silkki- ja
puuvillakehruutehtaita. B:ssa louhitaan talkkia
(ks. t.), ,,B:n liitua". B. on vanha kelttiläinen
Brigantio; se joutui 1349 Ranskalle.
Bricka, Karl Frederik (1845-1903),
tansk. historioitsija, on palvellut Tanskan
valtionarkistossa, v:sta 1897
valtionarkistonhoita-jana. B. on kirjoittanut useampia tutkimuksia,
mutta varsinkin hän on tullut tunnetuksi
historiallisten asiakirjain julkaisijana ja „Dansk
bio-grafisk lexikon" nimisen teoksen toimittajana.
Bridge [bridz] (engl.), „silta";
ameriikka-lainen korttipeli, vistipelin kaltainen. Siinä on
monta mieltäkiinnittävää käännettä. B. eroaa
vistipelistä päävärin määräämisessä, pisteitten
arvioimisessa ja pöytäkirjan pitotavassa.
Bridge [bridz], 1. John Frederick B.
(s. 1844), engl. urkuri, säveltäjä ja teoreetikko;
tuli 1902 musiikin professoriksi Lontoon
yliopistoon. — 2. J o s e p h C o x B. (s. 1853), edellisen
veli, myös urkuri ja säveltäjä. I. K.
Bridgeport [bridzpöt], Connecticutin valtion
satamakaupunki Yhdysvalloissa, Pequonnok-joen
suulla, Long Island-salmen rannalla, New Yorkin
itäpuolella; 70,996 as. (1900). B. harjoittaa
rannikkomerenkulkua, suurta neulomakoneitten
ja aseiden valmistusta sekä tuottavaa
valaanpyyntiä. (W. S-m.)
Bridgewater-kanava [bridzuöta], Englannin
vanhin suurempi kanava, Bridgewaterin
herttuan rakennuttama (1758-71) Brindleyn (ks. t.)
suunnitelman mukaan. Se on 67 km pitkä ja
kulkee Worsleystä Manchesteriin ja Runcorniin.
Sen liikettä välittää nykyään suurimmaksi osaksi
Manchesterin kanava (ks. t.).
Bridgman [bridzman], Laura Dewey
(1829-89), sokea ja kuuromykkä ameriikkatar,
kotoisin New Hampshiren Hanoverista, menetti
lähes kolmen vuoden vanhana tulirokossa näkönsä
ja kuulonsa sekä suureksi osaksi maku- ja
hajuaistinsa. Perkinin sokeainopistossa Bostonissa hän
Samuel G. Howen johdolla kehittyi ihmeteltävästi,
niin että lääkärit, opettajat ja psykologit
vaelsivat tätä ihmelasta katsomaan ja tutustumaan
hänelle opetuksena käytettyyn sokeain ja
kuurojen yhdistettyyn opetusmenettelyyn. Hänen
tunto-(kosketus-) aistinsa oli erinomaisen herkkä,
aivan kevyellä kosketuksella hän hyvin tunsi
henkilöt, voipa vielä havaita sisarusten välisen
sukulaisuussuhteen. [Swift-Lamson, „Life and
education of L. B." (Boston 1878) ; Jerusalem,
„L. B." (Wien, 1890).]
Brieg ks. B r i g.
Briegel [brt-], Wolfgang Karl
(1626-1712), saks. kirkkosäveltäjä; hänen säveltämänsä
on koraali virsikirjamme virteen 172. I. K.
Briegleb [brig-J, Hans Karl (1805-79),
saks. lainoppinut; lainopin professori ensin
Er-langenissa ja vuodesta 1845 Göttingenissä;
teoksista mainittakoon: „Über exekutorische
Urkunden und Exekutivprozess" (2 nid., 1839; uusi
painos 1845) ; „Einleitung in die Theorie der
summarischen Prozesse" (1859) ; „Vermischte
Abhandlungen" (1868, I nid.). O. K:nen.
Brienne [-e’n] (B.-l e-C h å t e a u), Auben
departementin kaupunki Ranskassa, Aube-joen
varrella, 1,753 as. (1901). B:ssä oli sotakoulu,
jossa m. m. Napoleon 1 opiskeli. — Täällä Blücher
voitti Napoleonin tammik. 29 p. 1814.
Brienz [-e’nts], kylä Sveitsissä, Bernin
kantto-nissa, B:i n-j ä r v e n rannalla, 566 m yi. merenp.;
2,580 as. (1900). Matkailija-asema, berniläisen
puunleikkausteollisuuden keskus. Täältä vie
hammasrata B:e r R o t h o r n i 11 e (2,351 m) ja
alkaa n. s. Brünigin rata. — Järvi on 30 km1
ja Aar-joen kautta Thunin-järven yhteydessä.
Brig (Brieg, ransk. B r i g u e),
piirikau-punki Wallisin kanttonissa Sveitsissä,
Rhöne-laaksossa; Simplonin-tunnelin ja Furka-solalle
vievän tien alkukohdassa, 684 m yi. merenp.
2,182 as. (1900). Ihana jesuiittakirkko.
Brigadi (ransk. brigade < it. briga = melu,
taistelu), suurin yksikkö taktillisessa suhteessa
sotaväessä. Saksan armeiassa kuhunkin
briga-diin kuuluu 2-3 rykmenttiä. Venäjän sotaväessä
on jalkaväki- ja ratsuväkibrigadeja, jotka
muodostetaan kukin 2:sta jalkaväki- tai
ratsuväkirykmentistä. Kaksi brigadia muodostaa yhden
divisionan. Kenttätykistöbrigadissa on kuusi
patteria = 48 tykkiä. Tarkk’ampujabrigadi on
jaettu neljään tarkk’ampujapataljoonaan. Paitsi
näitä on vielä santarmibrigadeja- ja
sapööri-(kaivaja-)brigadeja. M. v. II.
Briggs [brigz], Henry (1556-1630), engl.
matemaatikko, ensin opettaja Cambridgessä ja
Lontoossa, tuli 1619 geometrian professoriksi
Oxfordiin. Hänen nimensä on liittynyt
logarit-meihin, sillä hän oli ensimäinen, joka on niitä
laskenut kantaluvulle 10, jonka tähden näitä
logaritmeja sanotaan Briggsin logaritmeiksi.
Hänen kuollessaan oli trigonometrinen puoli
melkein valmis. (V. V. K.)
Brigham Young [brigam jaf]], mormonien
johtaja. ks. Mormonit.
Bright [brait], John (1811-89), engl.
valtiomies, esiintyi jo aikaisin raittiuspuhujana ja
parlamenttireformin vaatijana; v:sta 1838
lähtien hän innokkaasti otti osaa viljatullien
poistamista tarkoittavaan ag;tatsioniin ollen
ystävänsä Cobdenin rinnalla Anti-corn-law-league’n
(ks. t.) toimeliaimpia jäseniä. 1843 R. ensi
kerran valittiin alihuoneen jäseneksi. Hän on
valtiollisessa toiminnassaan jyrkästi ja
johdonmukaisesti edustanut n. s.
Manchester-koulukunnan periaatteita: vapaakauppaa, vapaata
kilpailua ja äärimäistä individualismia vastustaen
m. m. valtion työväen suojeluslainsäädäntöä.
Ulkopolitiikkaan nähden hän tältä kannalta
harrasti rauhanaatetta ja vastusti kaikkea
sekaantumista muiden maiden asioihin moittien
1850-luvulla käytyjen Krimin ja Kiinan sotien
johdosta ankarasti Englannin hallituksen menette-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
