Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bukharia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1331
Bulawayo—Bulgaaria
1382
sian-, turkin- ja ranskankielisiä teoksia. —
B.-saaressa, jonka komea silta yhdistää Kairoon,
on entinen varakuninkaan palatsi, joka nyt on
muutettu hotelliksi. K. T-t.
Bulawayo [bulaua’iou], 1. Buluwayo ja
G u b u 1 u \v a y o, kaupunki Etelä-Afrikan
Etelä-Rhodesiassa, Kapkaupunki-Salisburyn radan
varrella. n. 6,000 as. B. sijaitsee Matabele-maassa
ja oli Moselekatse ja Lobengula nimisten
kafferi-ruhtinasten hallituskaupunkina, kunnes
englantilaiset sen v. 1893 miehittivät. Nyt se on
tärkeä ja kukoistava kauppakaupunki monine
jul-kisine rakennuksineen, kirkkoineen, pankkeineen,
kirjastoineen j. n. e. Täältä käy rautatie
Viktoria-putouksille ja Kalomon kaupunkiin.
Läheisyydessä on kultakenttiä. B:n ympäristö on
hedelmällinen ja viljelykselle sopiva. (W. S-m.)
Bulbilli, kasvit., itusilmu 1. sipulisilmu. ks.
Silmu.
Bulbääriparalysia. Selkäytimen jatkossa
(medulla oblongatassa) esiintyvien taudillisten
muutosten aiheuttama halvaus kielen,
kitapurjeen, huulien ja kurkunpään lihaksissa, mikä
synnyttää nielemis- ja heugittämishäiriöitä
vieden lopuksi kuolemaan. Saattaa joskus ilmetä
akuuttisena verenpurkautumien, veritulppien tai
tulehdusten johdosta mainitussa elimen osassa,
enimmäkseen kuitenkin kroonillisena ollen
saman-luontoisten selkäydintautien seuralaisena ja
perustuen lukuntohermojohtojen jatkuvasti
kehittyvään surkastumiseen (degeneratsioniin).
-V. O-B.
Buldaani, eräs laji kaksiniitistä kangasta,
pellavasta, hampusta ja juutista kudottua,
käytetään säkeiksi, käärekankaaksi y. m. sekä
myöskin työvaatteiksi.
Bule [bille] (kreik., = neuvo, neuvosto).
Vanhan Kreikan buleista oli tunnetuin Ateenan,
tavallisesti 500:n jäsenen (buleutin)
muodostama neuvosto. E. R-n.
Buleuteriou [bnleutü’rion] (kreik.),
neuvosto-huone. (ks. Bule).
"’–^.Bu^QftrUaisen konsoUisunden raja 1
Bulevardi (ransk. boulevard, saks. Bollwerk),
merkitsi alkujaan vallin, tavallisesti paaluista
rakennettua suojavarustusta. Nykyään b:ksi
sanotaan kävelypaikoiksi muutettuja valleja ennen
linnoitetuissa kaupungeissa sekä suuria, leveitä
puistokatuja yleensä.
Bulgaaria, Balkanin niemimaan pohjoisosassa
sijaitseva, vv. 1878-1908 „puoleksi-suvereeninen".
Tutkille veroa maksava perustuslaillinen
ruhtinaskunta, joka 5 p. lokak. 1908 julistautui
itsenäiseksi kuningaskunnaksi, käsittää varsinaisen
B:n sekä (v:sta 1885) Itä-Rumeelian
(Etelä-B:n), yhteensä 96,345 km5 ja 4,035,615 as.
(1905),* 1. 42 km2:llä; tästä 32,594 km= tulee
Etelä-B:n osalle. B. rajoittuu pohjoisessa
Tonavaan (Romaaniaan), idässä Mustaan-mereen,
etelässä Turkkiin, lännessä Serbiaan. Varsinainen
B. on etenkin lännessä ja etelässä vuorimaata.
Balkan (ks. t.), muin. H æ m u s, bulg. S t ä r a
Planina on B:n päävuorijono. Sredna (Jorä,
jonka itäosan nimenä on Karadza Dagli, kulkee
sen kanssa yhdensuuntaisena. Näitten
eteläpuolella alenee maa Etelä-B:n (1. Filippopelin)
laajaksi tasangoksi. Tämän lounaiset reuuavuoret,
Ösogov Planina, Riia Planina (Musalla 2,930 m
yi. merenp.) ja Rhodope-vuoret ovat myöskin
rajavuoria Turkkia vastaan. Balkania
pohjoispuolella oleva n. s. bulgaarialainen löss- ja
liitu-peugermaa on aaltomaista, matalaharjuista tahi
-kukkulaista, loivasti Tonavaan päin viettävää,
hedelmällistä maata, joka kumminkin ajoittain,
missä sitä ei keinotekoisesti kastella, veden
puutteen takia muuttuu arontapaiseksi. Tähän
maisemaan, joka jyrkkänä (100-200 m) kohoaa
Tonavan etelärannalta, ovat B:n pohjoiseen
virtaavat-joet uurtaneet syviä, rotkontapaisia
laaksoja, jotka tosin ovat strategisesti edulliset,
mutta huonoja liikeväyliä; ne kuuluvat
Tonavan (ks. t.) jokialueeseen ja saavat useimmiten
alkunsa Balkanilta. Ainoa Balkanin läpi
murtautunut joki on Rila-vuorilta tuleva Tonavan
lisäjoki Isker. Muutamat pienemmät joet
virtaavat myös Mustaan- sekä
suuremmat, Struma ja Maritsa Tundza
lisäjokineen, Aigeian-mereen.
Bul-gaarialaiseen pengermäähän liittyy
koillisessa n. s. Tonavan alanko.
— B:n ilmanala on,
muutamia Tonavan alangolla olevia
räme-seutuja lukuunottamatta,
terveellinen: talvet ja kesät kovine
ukkos-sateineen ovat lyhyet ja kuivat,
keväät ja syksyt ovat pitkät ja
sateiset. Balkan-vuoret estävät
kylmien pohjoistuulten pääsyä
Etelä-B:aan. joten kasvikunta täällä on
subtroopillinen. Muualla B:ssa
maan asema kahden
kasvimaantieteellisen alueen välillä selvästi
ilmenee sen kasvikunnassa. Samoin
eläinkunnassakin on sekä
eurooppalaisia että itämaisia muotoja. —
Bulgaarialaiset (ks. t.) ovat
maan pääväestönä. V. 1905 heitä
oli 3.204.996. Muista kansoista
turkkilaiset. 497.818 B:n itäosissa,
mustalaiset, 94,649 yli koko maan.
romaanialaiset, 83,942 Tonavan
varsilla, kreikkalaiset. 69.757 ra n-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
