Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bulgaaria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1333
Bulgaaria
1334
nikolla. juutalaiset (spaniolit) 36,455, gagauzit
(krist. turkkilaisia) y. m. ovat mainittavat.
Väenlisäys täällii on ollut suurimpia
Euroopassa, niin. n. 17 % 10:ssä vuodessa. Nykyään
siirtyy paljon turkkilaisia maasta pois, mutta
heidän sijalleen tulee Venäjältä, Unkarista ja
Romaaniasta bulgaarialaisia. Uskonnoltaan n.
3,317 milj. on kreik.-katolilaisia, 0,003 milj.
muhamettilaisia j. n. e. Maassa vallitsee
uskon-vapaus. B:n kreik.-katolilainen kirkko on
Konstantinopolissa asuvan bulgaarialaisen eksarkin
johtama itsenäinen kansalliskirkko. — B:n
sivis-tysolot ovat, kuten muissakin Balkanin valtioissa,
vielä sangen epätyydyttävät, ja huolimatta 1S79
säädetystä koulupakosta laiminlyö osa
kouluiässä olevista lapsista (varsinkin tytöt)
koulunkäyntinsä. Korkeammista oppilaitoksista
mainittakoon B:n pääkaupungissa, Sofiassa,
sijaitseva korkeakoulu lakitieteellisine,
historiallis-kielitieteellisine ja luonnontieteellisine
tiedekun-tineen, muutamat teknilliset ja käytännölliset
koulut, seminaari, korkeammat oppikoulut, lukiot
y. m. Sen lisäksi B:aan on perustettu m. in.
ilmatieteellinen laitos, useita tieteellisiä
kokoelmia, kansalliskirjasto ja monta
kansankirjastoa. — Tuotantokykyynsä nähden B:ssa 27 %
maasta on peltomaata, 30% niittyä ja laidunta,
IS % metsää ja loput, 25 %, tuottamatonta
maata. Maanviljelys ja karjanhoito
ovat B:n pääelinkeinot, mutta kumpaakin
harjoitetaan vanhanaikaisella tavalla. Niitten
tuotteet ovat kuitenkin n. 69 % B:u koko
tuotannosta. Suurtiloja on ainoastaan Dobrudzassa,
muussa osassa B:aa vain pieniviljelijöitä
(yhteensä koko B:ssa 546,000 maanomistajaa) ja
vuokratilallisia. Vehnä on tärkein viljalaji;
muista ovat maissi, ruis, ohra ja palkokasvit
mainittavimmat. B:ssa harjoitetaan suuria
vi-hnunes- (puutarha-) viljelystä. Teollisuudessa
käytetyistä kasveista täällä viljellään hamppua,
pellavaa ja tupakkaa, sekä, varsinkin
Kazan-lykissä, Itä-Rumeliassa, ruusuja. B:n
eteläosassa on myöskin viininviljelys huomattava,
mutta sekä silkinviljelys että mehiläishoito ovat
taantuneet. Karjanhoitoakaan ei kansa, kuten
sanottu, vielä harjoita järkiperäisesti ; se on
muuttelevaa: kesäksi karja viedään vuoristoon,
talveksi tasangolle. Kotieläiminä pidetään
etupäässä nautakarjaa, puhveleja, lampaita ja
vuohia, hevosia, aaseja, muuleja ja sikoja. Suuret
karjamarkkinat pidetään Plevnassa.
Kalastuksen päätuotteet ovat makrilli (Mustasta-merestä)
ja sampi (Tonavasta). B:n metsät ovat huonosti
hoidetut, niissä harjoitetaan tuottavaa
pienempien peto- ja turkiseläinten metsästystä.
Muinoin tuottava vuorityö oli kauan rappiolla,
nykyään se on elpymässä; se tuottaa kultaa,
rautaa. lyijyä, rusko- ja kivihiiltä. Suolaa saadaan
rannikolla haihduttamalla. Lukuisten
kivennäis-lähteitten luo on perustettu uudenaikaisia
kylpylaitoksia. Maan varallisuus on huomattavasti
nousemassa. Vienti on muutamina vuosina ollut
tuontia melkoista korkeampi (esim. 1904 teki
vienti 157,610,000 ja tuonti vain 129,689,577 mk),
1907 on kuitenkin vienti ja tuonti melkein tasan
(ks. alemp.). Teollisuus on etupäässä
kotiteollisuutta, jonka tuotteista villa-, nahka- ja
metallitavarat ovat mainittavimmat. Tehtaat,
joita ei ole paljon, ovat yleensä pieniä; myllyjä
on runsaasti. Suuria tehtaita on vain kolme:
sokeri-, puuvilla- ja tulitikkutehdas. B:n
vientitavaroista ovat vilja, joka muodostaa a/3 koko
viennistä, jauhot, munat, karja, vuodat ja
ruusu-öljy tärkeimmät. Niitten kauppa-arvo nousi 1907
125,0 milj. mk:aan. Puuvilla, kankaat,
metalli-tavarat, paperi ja rohdokset ovat tärkeimmät
tuontitavarat, joitten arvo s. v. nousi 124,04 milj.
mkaan. B:n kauppalaivasto on mitätön. Varna
ja Burgas ovat tärkeimmät merisatamat.
Tonavan jokisatamista mainittakoon Rustzuk,
Lom-Palanka, Svistov y. m. Niihin tuli (1907) 14,190
laivaa (yhteensä 3,247,791 tonnia) ja lähti
14,198, ’ (yhteensä 3,258,420 tonnia).
Rautateitä B:ssa oli 1908 1,601 km, mutta epätasainen
maa vaikeuttaa niitten rakentamista. — V:sta
1S89 on B:ssa metrijärjestelmä. Rahayksikkö
1 1 e v = 100 s t o t i n k a a, on suomen markan
arvoinen. Maan värit: valkoinen, vihreä,
punainen. Vaakuna: kultainen leijona punaisessa
kilvessä. W. S-m. (J. J. M.)
B. on perustuslaillinen valtio. Kansan
eduskunta (Narodno sobranije) on yksikamarinen.
Äänioikeus on kaikilla 21 vuotta täyttäneillä
miespuolisilla kansalaisilla.
Sotalaitos perustuu yleiseen asevelvollisuuteen.
Vakinaiseen palvelukseen, joka on 2 vuotta
jalkaväessä ja 3 vuotta muissa aselajeissa, astutaan
jo 20 vuoden vanhana. Tarvittaessa voidaan
jokainen 17 ja 46 vuoden välillä oleva
miespuolinen bulgaari kutsua aseisiin. Vuotuinen
rekryyttimäärii 22,800. Sodan aikana armeian
miesluku nousee 250,000:een.
Valtion tulot v. 1908 tekivät 127 milj. (niistä
suoranaisia veroja 41 milj.). Sotalaitokseen
menee n. 30 milj. ja kansanopetukseen n. 12 milj.
Valtiovelka n. 388 milj., johon pian tulee lisäksi
itsenäiseksi julistautumisesta johtuvat
suoritukset Turkille. Valtiolainat ovat enimmäkseen
6- ja 5-prosenttisia ja niistä menevät korot ja
kuoletukset ovat valtion suurin menoerä.
Valtiopankki (B:n kansallispankki) on Sofiassa.
II i s t o r i a. B:n vanhimmat tunnetut
asukkaat olivat traakialaiset (ks. t.). Erään
traa-kialaisen heimon, mæsilaisten, mukaan sai
Tonavan ja Balkanin välinen maa, joka keisari
Augustuksen aikana liitettiin Rooman
valtakuntaan. Moesian provinssin nimen. Tonavan varsilla
olevat alkuasukkaat roomalaistuivat ensimäisinä
vuosisatoina j. Kr. 6:nnella vuosis. (527)
mainitaan slaavilaisten jo rynnänneen Itärooman
valtakuntaan, vaikka heidän ensimäinen
siirtymisensä Balkanin niemimaalle on luultavasti
tapahtunut jo aikaisemminkin. Jo 7:nnellä
vuosis. on nykyinen B. slaavilaisen asutuksen
hallussa. Slaavilaisten johtajina heidän
sota-retkillään Balkanin niemimaalla, samoinkuin
unkarilaisten heidän vallatessaan nykyiset
asuma-alansa, olivat usein turkkilaiset, ensinnä
avaarit, sitten bulgaarit. Nämä olivat samaa
heimoa kuin bolgaarit, jotka Volgan varsilla
perustivat kuuluisan valtakunnan. V. 679 bulgaarit
kävivät Tonavan yli, sen eteläpuolella olevaan
Mæsiaan ja perustivat siellä olevien
slaavilaisten keskuudessa valtakunnan, joka samoin
kuin itse kansakin sai nimensä hallitsevalta
turkkilaiselta yläluokalta. Väite, että tämä B:n
valtakunnan perustanut heimo olisi ollut
suomalaisugrilaista alkuperää ei perustu mihinkään
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
