Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Burjam-Borga ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1353
jakautuvat useampiin pienempiin heimoihin ja
sukukuntiin, joitten nimet samaten johdetaan
tarunomaisista sankareista. — Venäläisten
alaisiksi burjaatit joutuivat v:sta 1612 alkaen, mutta
kasakoitten ja lähetyssaarnaajien ahdistamina
he 1635 siirtyivät Mongoliaan, josta olojen
muuttuessa suotuisemmiksi 1665 palasivat. Siitä asti
heillä on ollut osittainen itsehallinto, joka
kuitenkin v. 1902-7 lopetettiin. Burjaatit ovat
karjanhoitajia; vasta viime aikoina he ovat
ainakin osittain ryhtyneet maanviljelykseen ja
vakinaiseen asutukseen. Henkisesti burjaatit
ovat lahjakkaita ja Siperian alkuasukkaista
kehittyneimpiä. — Paras kielioppi on M. A.
Castrénin kirjoittama („Versuch einer
burjatischen Sprachlehre", herausg. von A. Schiefner,
St. Petersburg, 1857). G. J. R.
Burjam-Borga, Mally (s. 1876), suom.
laulajatar, synt. Viipurissa; on esiintynyt m. m.
Wagner-oopperoissa Monte Carlossa; herätti
yleistä ihastusta Merikannon „Pohjan neidon"
nimiosassa, sitä ensi kertaa esitettäessä
Viipurissa ja Helsingissä 1908. Lisännyt sukunimeeusä
taiteilijanimen Borgå. I. K.
Burke [bSk], Edmund (1729-97), engl.
valtiomies, esiintyi jo varhain kirjallisella alalla.
Hänen taidefilosofinen teoksensa „Pliilosophical
inquiry into the origin of our ideas of the
sublime and beautiful" (1757) herätti suurta
huomiota ulkomaillakin. V:sta 1759 B. julkaisi
aikakauskirjaa „Tlie annual register". 1759-64 hän
oli W. G. Hamiltonin yksityissihteerinä, m. m.
oleskellen tämän mukana Irlannissa, tuli 1765
silloisen rahaministerin lordi Rockinghamin
yksityissihteeriksi ja valittiin s. v. alahuoneeseen,
jossa osoittautui erinomaiseksi puhujaksi ja
puolusti, kuten myöhemminkin, Ameriikan
siirtokuntain itseverotusoikeutta. Rockinghamin
erottua B. vähitellen tuli tämän ympärille
ryhmittyneiden. Pittin ministeristöä vastustavien
whi-gien koossapitäväksi voimaksi, kirjoitteli heidän
julistuksensa ja julkaisi kirjan „Thoughts on
the present discontents" (1770), jossa hän
selitteli mielipiteitänsä Englannin
valtiojärjestyksestä; jo aikaisemmin (1766) ilmestyi „A short
history of a short administration". 1774 taas
alahuoneeseen valittuna B. koetti saada
Ameriikan siirtokuntain ja emämaan väliset
riitaisuudet sovitetuiksi ja puolusti vapaamielisempää
esiintymistä uskonnonasioissa ja Irlantia
kohtaan. Rockinghamin 1782 taas tullessa
hallitukseen B. nimitettiin salaisen neuvoston jäseneksi
ja armeian ylirahastonhoitajaksi; tässä
toimessaan hän sai tilaisuuden toteuttaa
finanssihallinnon uudistusohjelmaansa. Kun Rockinghamin
kuoltua muodostettu Shelburnen ministeristö ei
hyväksynyt Ameriikan itsenäisyyttä, liittyi B.
jälleen oppositsioniin, mutta yhtyi taas 1783
koalitsioniministeristöön, joka kuitenkin vielä
s. v. luopui: tämän jälkeen B. ei enää kuulunut
hallitukseen. V:sta 1784 hän oli Glasgowin
yliopiston rehtorina. Parlamentissa B. edelleen oli
hyvin vaikutusvaltainen jäsen. Hänen
aloitteestaan pantiin toimeen kuuluisa oikeudenkäynti
Itä-Intian kenraalikuvernööriä Warren
Hasting-sia vastaan. Ranskan vallankumousta vastaan
hän alusta aikain taisteli lentokirjasissa,
puheissa ja teoksessaan „Refiections on the
revo-lution in France" (1790), joka herätti tavatonta
1354
huomiota. Tämä kysymys erotti B:n
ystävästään Foxista; tällöin hän myös siirtyi
hallituspuolueen riveihin. 1794 hän erosi parlamentin
jäsenyydestä, mutta taisteli edelleenkin
vakaumuksensa koko voimalla vallankumousta
vastaan. B:n vaikutus aikalaisiinsa ei ollut niin
suuri kuin olisi odottanut, mutta jälkimaailma
lukee hänet Englannin etevimpien valtiollisten
kirjailijain joukkoon. K. B:dt.
Burke [b5k], Robert 0’Hara (1820-61),
irlantilaista syntyperää oleva
tutkimusmatkailija, tiili 1853 Melbournen poliisintarkastajaksi;
saavutti 1861 tekemällään retkellä maanosan
halki Karpentaarian-lahden, mutta kuoli
paluumatkalla.
Burkhardt, H e i n r i c h Christian
(1811-79), hannoverilainen metsänhoitomies, lopulta
sikäläisen metsähallituksen päällikkö. Julkaissut
useita metsän-arvioimisaputauluja, toimittanut
julkaisusarjaa „Aus dem Walde" (10 nidosta) ,
hänen teoksellaan „Säen und Pflanzen nach
forstlicher Praxis", josta on ilmestynyt joukko eri
painoksia, on ollut uraa uurtava merkitys.
A. C.
Burla (it.), pila. leikillinen pikkusävellys.
Burlakki (ven. bxtrla’k), venäläinen
jokiranta-jätkä, vars. proomunhinailija; myös:
maankul-jeksija, kulkulainen.
Burleigh fbSli], William ks. Cecil.
Burleski (ransk. burlesque < it. burla =
kujeilu), karkean sukkela, hullunkurinen,
naurettava. Burleskisuus on alempi ja räikeämpi laji
komiikkaa.
Burlington [bälir]tn], 1. Vermontin valtion
kaupunki Champlain-järven rannalla
Yhdysvalloissa, 18,640 as. (1900). Baptistinen yliopisto.
B. harjoittaa kauppaa ja laivakulkua. — 2.
Kaupunki lovan valtiossa Yhdysvalloissa,
Mississippijoen varrella, rautatien risteyskohta. Siellä on
valtion yliopisto ja maanviljelysopisto, 23,201 as.
(1900). — 3. New Jerseyn valtion kaupunki
Yhdysvalloissa Delaware-joen varrella, 7,392 as.
(1900) ; kenkätehtaita. (W. S-m.)
Burlus (Burlos, myös B o r o 11 o s ja B r u
1-lus), Niilin suistomaan matala, kalarikas
laguunijärvi joen molempien päähaarojen välillä :
63 km pitkä, 20 km lev. B:ta Välimereen
yhdistävää salmea sanottiin muinoin
Sebennyti-läiseksi Niilinsuuksi. Tämän luona on
Fort B:in kaupunki ja linnoitus.
Burma ks. Birma.
Burman, Johan Jakob (1771-1824), soturi,
toimi ensin maanmittaustöissä; mutta kun sota
Venäjän kanssa oli alkanut, hän meni 1789
vapaaehtoisena sotaväkeen, ja otti Savon
jääkäri-joukon furiirina urheasti osaa taisteluihin,
mutta joutui vangiksi Kyrön ottelussa (1789) ;
oli vankina Etelä-Venäjällä 1791 :een asti. V.
1804 B. tuli luutnantiksi, oli 1808-09 sodassa
Sandelsin ajutanttina, osoittaen taitoa ja
urhoollisuutta Pulkkilassa, Kuopiossa y. m. 1813-14
hän otti osaa Norjan-retkeen, ja oli v:sta 1816
majurina Helsinglandin rykmentissä. B. kirjoitti
laajoja muistiinpanoja, jotka julkaistiin 1865
nimellä „Anteckningar förda under tidén från
Ar 1785 tili är 1816" ja „Relation om
Savolaks-brigadens operationer under 1808 och 1809 års
krig" (viimemainittu julkaistu jo 1858 Suom.
tiedeseur. toimituksissa). K. O. L.
Burjam-Borga—Burman
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
