Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Burjam-Borga ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1355
Burmann—Burne-Jones
1356
Burmann, Johannes (1706-79), hollantil.
kasvitieteilijä, Boerhaaven oppilas, kasvitieteen
professori Amsterdamissa. Julkaissut useita
mainetta saavuttaneita kasvit, teoksia, joista
mainittakoon „Thesaurus Zeylanicus" (1737) ja
,,Ra-riorum africanarum plantarum ad vivum
deline-atarum X decades" (1738-39).
Burmeister, Hermann (1807-92), saks.
eläintieteilijä, professorina Haliessa, siirtyi 1861
Buenos Airesiin, jossa oli Cördoban luonnont.
tiedekunnan kuraattorina. Tutki hyvällä
menestyksellä Etelä-Ameriikan sekä nykyistä että
kivettynyttä eläimistöä.
Burmeister, Kristofer von, sotilas, synt.
luultavasti alussa 1600-lukua Virossa tai
Saarenmaalla, missä suku omisti tiluksia. B. meni
1620-luvulla Ruotsin sotaväkeen, missä ensin
palveli Kuurinmaan rykmentissä ja sitten Liivin
ratsuväessä. Venäjän sodan alkaessa 1656 B.
oli Suomessa ja hänelle uskottiin Viipurin
puolustus. Hän paransi kaupungin varustukset ja
kutsui talonpojat, vieläpä lukiolaiset ja
koulupojat aseisiin sekä uskalsi harjaantumattomine
joukkoineen tehdä useita hyökkäyksiä, jotka
kaikki menestyivät. Niinpä valloitettiin
venäläisten’ leiri Taipaleen kauppalan luona, ja
Käkisalmea koetettiin auttaa. Viimemainitulla
retkellä venäläiset lyötiin Raudun kirkolla 14 p.
heinäk. Tämän kautta pelastui maamme uusista
hyökkäyksistä. B. ylennettiin ansioistaan
kenraalimajuriksi ja oli myöhemmin maaherrana
sekä päällikkönä Käkisalmessa. Hän eli vielä
1670. O. R.
Burmester [bür-J, Willy (s. 1869), saks.
viulunsoittaja, kotoisin Hampurista, Joachimin
oppilas. Esiinnyttyään ensin Berliinissä (1891)
suurempaa huomiota herättämättä B. oleskeli
muutamia vuosia Suomessa, jonka jälkeen
uudelleen Berliinissä 1895 esiinnyttyään herätti niin
suurta huomiota, että mainittiin kunnianimellä
„Paganini redivivus". B. on tehnyt useita
konserttimatkoja ja tullut kuuluksi oivallisesta
tekniikastaan.
Burne-Jones [bän-dzounz], Sir Edward
(1833-98), engl. taidemaalari, kuuluu
prerafae-liittisen taidesuunnan
nuorempaan
sukupolveen. B.-J. oli
teologian ylioppilaana
Oxfordissa, kun 1856
Dante Gabriel
Ros-setti ja William
Morris herättivät hänessä
halun antautua
tai-teilijanuralle. Hänen
ensimäiset työnsä
olivat koristeellisia
sommitteluja goottilaisia
kirkonakkunoita
varten, mutta vasta 1877
hän eräässä
näyttelyssä herätti
maalauksillaan erikoista
huomiota, ja sittenkuin Rossetti oli kuollut, tuli
hänestä tämän välitön seuraaja ja
prerafaeliitti-suunnan päämies.
Prerafaeliiteistä B.-J. ou eniten muinaissävyyn
kallistuva ja valitsee aiheensa satujen,
keskiaikaisten legendojen ja mystiikan maailmasta.
Burne-Jones.
Hänen taiteessaan vallitsee todellisuutta vierova,
väsynyt ja unelmoiva tunnelma, joka johtaa
mieleen myöhäiskeskiajan romantiikan. Romantikko
ja idealisti B.-J. onkin perusluonteeltaan. Hänen
taiteensa suoranaisina esikuvina ovat olleet
1400-luvun italialaiset, etenkin Botticelli ja Mantegna,
joista edellinen on vaikuttanut häneen
tyylittelyllään sekä kaihomielisillä kauneustyypeilliiän
ja jälkimäinen dekoratiivisella taiteellaan. Mutta
Burne-Jonesin „Kuningas Kofetua ja kerjäl&istyttö".
kun näiden italialaisten mestarien henkilökuvissa
tapaa sykähteleviiä elämää ja kun B.-J:in
opettajankin Rossetti’n taiteessa ou voimakas
pohjavirtaus intohimoisesti värähtelevää aistillisuutta,
niin ovat B.-J:in henkilöt pelkkiä aavehahmoja,
miehet naisellisia ja naiset sukupuolettomia,
kaikki hermostuneita, hentoja ja verettömiä.
On kuin B.-J:in tauluissa lakkaamatta
esiintyisivät samat tyypit, samat solakat naiset ja
uinailevat nuorukaiset. Hänen taulujensa varsinainen
arvo perustuu enemmän omituisen runolliseen
tunnelmasisällykseen kuin puhtaasti taiteellisiin
ominaisuuksiin. Kuitenkaan ei niiltä puutu il-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
