Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Bödtcher ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1393
Bödtcher— Böhmert
1394
raalikuvernööri helmik. 2 p:stä 1908, on
syntyisin itämerenmaakuutalainen ja uskonnoltaan
luterilainen. B. tuli Suomeen sijoitetun 22:sen
armeiakunnan päälliköksi 1906 ja hoiti Suomen
kenraalikuvernöörin virkaa väliaikaisesti
kesä-elokuulla 1907.
Bödtcher, Ludvig Adolf (1793-1874),
tansk. runoilija, oleskeli paljon Italiassa. Hän
on julkaissut ainoastaan kaksi runokokoelmaa;
niistä huokuu herkkä elämän ja
elämänkau-neuden ilo. Hänen runoelmansa ovat ilmestyneet
kokoelmana „Digte, ældre og nyere". [Brandes,
„Danske Digtere".] V. K-i.
Bogh, Erik (1822-99), tansk. kirjailija, kevyt
tarinoi ja ja vaudevillein sepittelijä. Hänen
teoksistaan mainittakoon sarja hilpeitä
huvinäytelmiä julkaissut 7 niteisenä „Dramatiske
arbej-der", humoristisia esitelmiä: ,,Syv
forelæs-ninger", „Otte nye forelæsninger" y. m. — B. on
kirjoittanut myöskin autobiografiset teokset
„Erindringer fra mine unge dage" ja „Min
ferste forfattertid". V. K-i.
Böhlau [bol-], Helena (s. 1859), saks.
naiskirjailija, ollut naimisissa AI Rasid Beyn kanssa
Konstantinopolissa, elää nykyään Münchenissä.
Julkaissut sarjan rohkean realisminsa, terveen
luonteenkuvauksensa ja tunnevoimansa vuoksi
huomattavia romaaneja ja novelleja.
Mainittakoon niistä: „Das Recht der Mutter", „Der
Rangierbahnhof" (1896) ; „Halbtier" (1899) ;
„Das Haus zur Flamm" (1907) y. m. V. K-i.
Böhm [böm], Georg (1661-1733), saks.
urkuri ja pianisti; oli etevimpiä pianosäveltäjiä
ennen Bachia. 1. K.
Böhm, Päl [bSm päl] (s. 1839), unk.
taidemaalari, alkujaan käsityöläinen ja suurimmaksi
osaksi oma opettamansa, tunnettu
monilukuisista, unk. kansanelämää monipuolisesti ja
uskollisesti kuvaavista maalauksistaan.
Böhme [börne] (D ü 11 c h e n), hopea-groschen
Sleesiassa.
Böhme [börne], Franz Magnus
(1827-98), saks. kansakoulunopettaja, sittemmin
musiikinopettaja, 1878-85 konservatorinopettajana
Frankfurt am Mainissa. Tutki ja julkaisi saks.
kansanlauluja sävelmineen: „Altdeutsches
Liederbuch" (1877), „Geschichte des Tanzes in
Deutschland" (1886), uusi painos L. Erkin teosta
„Liederhort" (1893-4), sitten „Volkstümliche
Lieder der Deutschen" (1895), „Deutsches
Kinderlied und Kinderspiel" (1S97). 1. K.
Böhme [börne], Jakob (1575-1624), saks.
itseoppinut filosofi ja teosofi, ammatiltaan suutari,
synt. Görlitzin seuduilla Sleesiassa, kuoli
Görlitz-issä. Kiertäessään nuoruudessaan suutarinsällinä
Saksan maata B. tutustui uskonnollisiin
haaveellisiin lahkoihin: tutki sitten yhä edelleen
raamattua ja mystillisiä kirjoja. Toisinaan hänellä
oli näkyjä, joissa hän luuli käsittävänsä
todellisuuden sisimpiä perusteita. Hänen hartaasti
uskonnolliset mietiskelynsä, jotka erittäin
kohdistuivat pahan olemassaoloon ja olemukseen,
veivät hänet siihen ajatukseen, että itse
Jumalassakin täytyy olla sisällinen vastakohta eli
jotakin hämärää, joka yhä kirkastetaan
valkeudeksi. Kaikki hyvä ja kaikki valo tarvitsee,
tullakseen todelliseksi ja näkyviin, vastakohdan,
jota vastaan se taittuu. Sen vuoksi B. erottaa
eri puolia jumaluudessa; hän panee kaiken ensi-
mäiseksi lähtökohdaksi „ilmestymättömän
jumaluuden;", joka ei vielä ole mitään määrättyä
olemukseltansa, ei valoa eikä pimeyttä, ei hyvää
eikä pahaa, vaan ainoastaan „suuri mysteeri",
„ikuinen tyhjyys", kaiken alkuperustus eli
,.epä-perustus" („Urgrund" eli „Ungrund"). Itse
jumaluudessa tapahtuu sisällinen kehitys, jonka
kautta Jumala kirkastuu ja tulee tajuttavaksi
itselleen. Samanluontoisilla rohkeilla haaveiluilla
B. koettaa selittää maailman luomista ja.
kehitystä, pahan alkulähdettä, syntiinlankeemusta
j. n. e. — B. esitti aatteitaan ensiksi teoksessa
„Aurora oder die Morgenröte im Aufgang"
(1612). Sen johdosta häntä kiellettiin
kirjoittamasta, mutta muutamien vuosien kuluttua hänen
sisällinen kutsumuksensa kasvoi niin
voimalliseksi, että uudelleen siihen ryhtyi, jonka jälkeen
elämänsä viime vuosina sepitti useita, teoksia.
- B. sai uskonnollisten haaveilijani joukossa
paljon innokkaita oppilaita, jotka käyttivät
hänen teoksiaan hartauskirjoina. Suomeksikin
käännettyinä niitä levisi 1700-luvulla
Pohjanmaan mystikkojen kesken. [,,J. B:s sämmtliche
Werke" (julk. Schiebler, 7 os.. 1831-47) ;
Marten-sen, „J. B., theosoph. Studier" (1881) ; Claassen,
„J. B.. sein Leben u. seine theosoph. Werke in
geordn. Auszuge" (3 os., 1885) ; B:n teosten
leviämisestä Suomeen ks.: „Suomi" 1855; Akiander,
„Relig. rör. i Finl." I, II, IV; „Kirkoil. Sanomia"
1901-2.] A. Gr.
Böhm von Bawerk, Eugen (s. 1851), itäv.
taloustieteilijä ja valtiomies, tuli 1881
professoriksi Innsbruckiin, 1889
ministeriön-neuvokseksi finanssidepartementtiin ja oli 1895-1904
raha-asiain ministerinä. B. on julkaissut useita
huomattavia taloustieteellisiä tutkimuksia, joista
mainittakoon hänen kuuluisa teoksensa „Kapital
und Kapitalzins" ja „Zum Abschluss des
marx-schen Systems". Hän on tätä nykyä n. s.
itävaltalaisen koulukunnan ehkä etevin edustaja.
Tämä koulukunta koettaa vanhan klassillisen
koulukunnan tapaan etsiä taloudellisille ilmiöille
muutamia yksinkertaisia perussyitä, joista sitten
deduktiivisesti johdetaan enemmän tai
vähemmän yleispäteviä taloudellisia lakeja. Tämän
opin ytimenä on n. s. raja h y ö d y n teoria,
joka osoittaa hyödyn ja samassa arvon
subjektiivisen ja vaihtelevan luonteen (vrt. Arvo).
Vaikka B. ei olekkaan keksinyt näitä aatteita,
on hän perinpohjaisilla esityksillään enemmän
kuin ehkä kukaan muu hankkinut niille
jalansijaa tieteellisessä maailmassa. Vielä suuremmat
ovat hänen ansionsa pääomateorian alalla.
Teoksessaan „Kapital und Kapitalzins" hän terävästi
arvostelee niitä yrityksiä, joita ennen on tehty
pääomankoron luonnon ja syiden selvittämiseksi
ja esittää sitten oman pääomateoriansa, joka
perustuu siihen ajatukseen, että
pääomanmuo-dostus ja pääoman tuottava käyttäminen on
käsitettävä nykyisten ja vastaisten hyödykkeiden
välillä tapahtuvaksi vaihdoksi. Käniä B:n
tutkimukset ovat arvokkaimpia, mitä viime aikoina
on esiintynyt teoreettisen taloustieteen alalla.
J. F.
Böhmen ks. Böömi.
Böhmert [böm-], Karl Victor (s. 1S29),
saks. talous- ja. tilastotieteilijä, tuli 1866
professoriksi Züriehiin, oli 1875-95 Saksin tilastollisen
keskustoimiston päällikkönä ja v:sta 1875 myös-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
