Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chadwick ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1575
Chalmers —Chamberlain
1576
lähetysmatkallaan. Hänen kokemuksensa
lähetystyöstä ovat julkaistut nimellä „Pioneer liie
and work in New Guinea 1877-94" (Rel. traet.
soe. 1895). — Pakanuudesta kääntyneitä on tällä
lähetysalalla nykyään n. 3.000 henkeä. U. P.
Chalmers [tsälmaz], Thomas (1780-1S47),
skotl. pappi, kirkkonsa huomattavin mies uudella
ajalla. C. oli vista 1803 pappina Kilmenyn
presbyteriaanisessa seurakunnassa, tutkien
samaan aikaan matematiikkaa ja kansantaloutta.
V:n 1810 tienoilla hänessä tapahtui huomattava
uskonnollinen syventyminen, ja siitä lähtien hän
herätti huomiota voimakkailla saarnoillaan ja
uusia uria uurtavalla käytännöllisellä
toiminnallaan. V. 1S15 hän siirtyi papiksi Glasgowiin,
jossa hän suurisuuntaisesta järjesti kirkollisen
köyhäinhoidon, minkä suunnitelman hän esitti
1821 kirjassaan „The Christian and civil
eeo-nomy of our |arge towns" ja useissa muissa
teoksissa. Pappistoimensa ohessa hän oli
yliopiston-opettajana Glasgow’ssa (moraalifilosofiassa) ja
v:sta 1828 Edinburghissa (jumaluusopissa).
Samoihin aikoihin C. yhä huomattavammin kohosi
n. s. evankelisen ryhmän johtomieheksi: tämä
ryhmä sai 1834 enemmistön Skotlannin kirkon
eduskunnassa. Hänen päämääränsä oli sekä
persoonallisen uskonnollisen elämän herättäminen
että kansalliskirkon kasvattavan vaikutuksen
laajentaminen. C. esitti suunnitelman 200 uuden
kirkon rakentamiseksi, ja kun valtio ei antanut
pyydettyä kannatusta, toteutettiin asia
vapaaehtoisilla keräyksillä (7 milj. markkaa 7:ssä
vuodessa). Vaikka C. ei hyväksynyt sellaista
vapaakirkollista käsitystä, jonka mukaan kirkon
ja valtion yhteys periaatteellisesti oli pahasta,
vaati hän kirkolle täyttä itsenäisyyttä siinä,
mikä koski sen uskonnollista toimintaa.
Sen-tähden hän 1834 ajoi kirkon eduskunnassa perille
päätöksen, että seurakunnalla oli oikeus olla
hyväksymättä patronaattioikeuden nojalla heille
lähetettyjä pappeja. Tästä aiheutui pitkällinen
riita, joka 1843 johti Skotlannin
vapaakirkon (ks. t.) perustamiseen. Sen miltei
itseoikeutetuksi johtajaksi tuli C.. joka varsinkin
tässä pääsi osoittamaan harvinaista
jiirjestämis-kykvään ja taloudellista älyänsä. Hänen kootut
teoksensa ilmestyivät 34 nidoksessa. [W. Hanna.
„Memoirs of the life and writings of Th. C."
(Edinburgh, 1849-52).] ./. G.
Chalmersin-opisto [tsälmazin-J perustettiin
Göteborgissa 1828 kanslianeuvos \V. Chalmersin
testamentin kautta saaduilla rahoilla, jotka
silloin tekivät 112,500 taaleria. Opiston tarkoitus
oli olla teknillinen koulu köyhiä lapsia ja
käsityöläisiä varten. Muutamia vuosia myöhemmin
kuitenkin opiston ohjelma muutettiin siten, että
se etupäässä tuli olemaan teknillinen,
tieteellis-käytiinnöllistä opetusta tarjoava oppilaitos
kehittyneempiä oppilaita varten. V. 1865
saatiin lupa käyttää koko testamenttirahasto
uutis-rakennuksiin ja valtio otti suorittaakseen kaikki
vuotuiset menot. Opiston nvkviset säännöt ovat
v.lta 1002.
Opistossa on kaksi osastoa, korkeampi ja
alhaisempi, kumpikin kolmivuotinen.
Korkeammassa osastossa ou viisi ammattikoulua:
mekaaninen. sähköteknillinen. kemiallinen.
huonerakennus- ja laivanrakennusammattikoulu, joihin
v:sta 1905 on tullut vielä tie- ja vesirakennusten
ammattikoulu, jota tarpeen mukaan voidaan
laajentaa 3 tahi 4-vuotiseksi. V. 1888
perustettiin opiston yhteyteen aiueenkoetuslaitos.
Korkeamman osaston oppilaaksi pääsevät
ilman sisäänpääsytutkintoa korkeamman yleisen
oppilaitoksen läpikäyneet nuorukaiset; muiden
ou suoritettava sisäänpääsytutkiuto.
Laivau-rakenuusauimaltikouluun pyrkivältä vaaditaan
sitäpaitsi vähintäin 9-kuukautinen toimi
sellaisessa tehtaassa tahi veistämössä, jossa laivoja
rakennetaan. Korkeammalla osastolla on viime
vuosina ollut oppilaita vhteensä lähemmäs 300.
E. S-a.
Chälons-sur-Marne [salü’-syr-marn], Marnen
departementin pääkaupunki Koillis-Ranskassa.
Marnen ja Marne-Reinin kanavan varrella,
21,290 as. (1901). Kaupungissa on kaunis
tuomiokirkko 13:nuelta vuosis., raatihuone, kirjasto
(70,000 nid.), kauppatuomioistuin, collège,
opettajaseminaari, mielisairaala y. m. Piispanistuin.
Harjoittaa ohra- ja villakauppaa sekä nahka- ja
villatavarateollisuutta. Pääelinkeinona on
kuitenkin sampanjan valmistus (n. 1 milj. pulloa
vuodessa). — C. on vanhan ajan Catalaunum 1.
Durocatalaunum, joka oli Gallia belgican
tärkeimpiä kaupunkeja. Lähellä C:a Aurelianus
voitti Tetricuksen 273. Se taistelu
Katalauni-silla kentillä, jossa Attila 451 tuli voitetuksi, oli
lähempänä Troyes’ta. (V. v. F.)
Chalotais [ialolè’], Louis René de
Cara-deuc de la (1701-85), ransk. lainoppinut,
Bre-tagnen parlamentin yliprokuraattori, esiintyi
jesuiittoja vastaan ja vaikutti paljon heidän
kar-knittamiseensa; julkaisi kirjan „Essai
d’ödu-cation nationale", jossa hän vastustaa jesuiittain
kasvatustapaa : sekaantui nähtävästi syyttömästi
1765 erääseen majesteettirikosjuttuuu, menetti
virkansa ja karkoitettiin, mutta sai sen takaisin
1774.
Chalottensipuli ks. S a 1 o t t e n s i p u 1 i.
Chamæcyparis ks.
Sypressi.
Chamæleon ks. K
a-meleontti.
Chamæleon
mine-rale, kaliummanganaa-tin (ks. t.)
vanhettunut nimitys. Tämän
suolan vesiliuvos ou
väriltään vihreä, mutta
jos se saa seistä ilmassa,
muuttuu sen väri
vähitellen siniseksi,
sini-punertavaksi ja lopuksi
punaiseksi.
Chamaeorchis alpina,
t u n t u r i o r h o, pieni
tunturikämmekkäinen.
jolla on eheät, soikeat
juurimukulat, kapeat,
melkein rihmamaiset,
ruusukkeiset lehdet,
keltaiset tai ruskeat
kukat harsussa tähkässä.
Chamserops ks. Kääpiöpalmu.
Charuar ks. T s a m a r.
Chamberlain Itseimbolin], Houston S t e
w-art (s. 1855), engl.-saks. filosofinen kirjailija.
Hätien tunnetuin teoksensa: „Die Grundlagen
Chamæorchis nlpina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
