Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chamberlain ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1577
Chamberlain
—Chambéry
1578
des 19 Jahrhunderts" (1899-1901), jossa hän
Gobineau’n ja Wagnerin tapaan väittää, että
germaanilainen rotu, kelttiläiset ja slaavilaiset
mukaan luettuina, on kaikista etevin ja nykyisen
kulttuurin luoja; seemiläisiä hän halveksii
koettaen m. m. todistaa, ettei Kristus ollut
juutalainen. C. on myöskin julkaissut useita
tutkielmia Richard Wagnerista.
Chamberlain [tscimbslin], Jacob
(1835-1908), jumaluusopin- ja lakitieteen tohtori, amer.
lähetyssaarnaaja ja lähetyslääkäri. Työskenteli
Etelä-Intiassa v:sta 1859 kuolemaansa saakka
suurella menestyksellä; etevimpiä nykyajan
lähetyssaarnaajia. U. P.
Chamberlain [Iseimbalin], Joseph (s. 1S36),
engl. valtiomies, toimi ensin liikemiehenä, oli
1873-76 Birminghamin
pormestarina ajaen
perille useita tärkeitä
kunnallisia
uudistuksia (esim.
kaasulaitoksen ja vesijohdon
siirtämisen kaupungin
haltuun). V. 1876 C.
valittiin
Birminghamista parlamenttiin
ja antautui siitä
lähtien kokonaan
politiikkaan. Hän esiintyi
alusta pitäen
radikaalisena vapaamielisenä ja koetti saada
vapaamielistä
puoluetta entistä
enemmän harrastamaan kansanvaltaisia ja varsinkin
työväen parasta tarkoittavia uudistuksia. 1880-S5
hän oli kauppaministerinä Gladstoneu
ministe-ristössä saaden m. m. hyväksytyksi uuden
konkurssi- ja patenttilain (1883). 1886 hän rupesi
paikallishallinnon ministeriksi Gladstonen uuteen
miuisteristöön, mutta luopui jo samana vuonna,
koska ei hyväksynyt Gladstonen
Irlannin-politiikkaa (home-rule-ehdotusta y. m.). C. oli tästä
lähtien vapaamielisistä eronneitten unionistien
johtajia ja lähestyi aikaa myöten yhä enemmän
tory-puoluetta, ruveten 1895
siirtomaaministe-riksi Salisburyn ministeristöön. Hän sai pian
tarmokkaalla toiminnallaan siirtomaa-asiat
etualalle Suurbritannian valtiollisten kysymysten
joukossa. C:n siirtomaapolitiikan päämääränä oli
ennen kaikkea saada itsehallinnolla varustetut
siirtomaat lähemmin yhdistetyksi sekä toisiinsa
että emämaahan. Tässä suhteessa ovat
muistettavat hänen alkuunpanostaan pidetyt
siirtomaa-konferenssit 1897 ja 1902 ja Austraalian
kolo-niain liittyminen valtioliitoksi. Mutta hänen
imperialistisen politiikkansa tuloksina voi
myöskin pitää Jamesonin hyökkäystä Transvaaliin
1896 ja buurisotaa 1899-1902. C. oli epäilemättä
Salisburj’-Balfourin ministeristön huomattaviu
mies, jonka vaikutus ulettui hänen oman alansa
ulkopuolellekin. Niinpä oli suureksi osaksi
hänen ansiotansa, että 1897 saatiin hyväksytyksi
laki työssä sattuneitten tapaturmain
korvaamisesta. C:n imperialismi, siirtomaapolitiikka ja
myöskin hänen työväen aseman kohottamista
tarkoittavat harrastuksensa saivat hänen 1903
esittämään pitkällemeneviä uudistuksia
Suur-britannian tullipolitiikassa. Hän tahtoi, että
Englanti ja sen siirtomaat myöntäisivät
toisilleen tullihelpoituksia, mutta ulkomaihin nähden
asettuisivat tullisuojeluksen kannalle.
Voidakseen toimia vapaammin tämän ohjelman
toteuttamiseksi C. luopui ministeristöstä samana
vuonna. Ilanen suunnitelmansa sai osakseen
ankaraa vastustusta vapaakaupan kannattajien
puolelta ja saattoi lopulta 1905 koko
toryminis-teristön kukistumaan. J. F.
Chamberlen [tseitnbalen], eugl. lääkärisuku,
jonka ansioksi synnytys pihtien
keksiminen on luettava. Suku joka alkujaan oli
kotoisin Ranskasta, joutui 1500-luvun keskivaiheilla
Englantiin, jossa sittemmin sen usea jäsen on
toiminut lääkärinä. On epätietoista, kuka näistä
oikeastaan synnytyspihdit keksi; arvellaan
Pietari C. vanhemman sen tehneen. Mainittu
lääkärisuku piti sitten vuosikymmeniä
keksintönsä salassa rahallisen voiton himosta, tahraten
täten ammattikuntansa mainetta. Tällä
keksinnöllä, jota sittemmin on yhä täydellisemmäksi
kehitetty, on ollut mitä suurin merkitys
käytännöllisen lääketieteen palveluksessa. M. O-B.
Chambers [tseimbaz], William (1726-96),
engl. arkkitehti, syntyisin Ruotsista, josta
nuorena lähti Intiaan ja Kiinaan; tällä matkalla oli
käänteentekevä merkitys hänen kehitykselleen.
Hän tutki innokkaasti kiinalaista rakennus- ja
puutarhataidetta ja opiskeltuaan sittemmin
Eurooppaan palattuaan Italiassa ja Ranskassa hän
asettui Lontooseen. Hän opetti piirustusta
silloiselle Walesin prinssille (Yrjö ITI;lle), ja tämän
noustua valtaistuimelle C. sai häneltä useita
suuria rakennustehtäviä. Niistä mainittakoon
kaunis Somorsethouse-palatsi Lontoossa ja Kew’n
päärakennuksen ja puiston uudistus Surreyssä.
Puutarha-arkkitehtuurin alalla C. on luonut
erikoisen n. s. engl. tyylin. Rakennuksistaan ja
suunnitelmistaan hän julkaisi useita
loistoteok-sia. F. L.
Chambers [tSeimbaz], William (1800-83)
ja hänen veljensä Robert (1802-71), skotl.
kustantajia ja kirjailijoita. He aloittivat kumpikin
erikseen kirjakaupalla Edinburghissa, mutta
liittyivät sitten yhteen muodostaen toiminimen W.
& R. C., pantuaan yhdessä alulle (1832) huokean
viikkolehden „Chambers’s Journal", joka tin tti
erinomaisesti. Liike menestyi oivallisesti ja
varsinkin ovat olleet tuottavia suurta yleisöä varten
laaditut tietokirjat: m. m. „Chambers’s
informa-tion for the people" (1833), „Cyclopædia of
English literature" (1844). „Chambers’s
encyelopæ-dia" (1859-68. uusin pain. 1906).
Chambéry [säberi’J, it. C i a m b e r i 1.
Sciamberi, Savoien departementin
pääkaupunki Kaakkois-Ranskassa, hedelmällisessä
vuorilaaksossa, 269 m yi. merenp., Laissen ja
Albanen yhtymäpaikalla, Lyon-Torinon radan
varrella, 15,683 as. (1901). Kaupungissa on
useita kauniita kirkkoja 14-15:nneltä vuosis.,
vanha linna, 2 museota, kirjasto (25,000 nid.),
tatilukokoelma, useita oppikouluja, sekä
appellat-sioni- että kauppatuomioistuin ja arkkipiispa.
Harjoittaa silkki-, paperi- ja saippuateollisuutta
ja vilkasta kauppaa. Lähellä Challes’in lämpimät
rikkilähteet ja Rousseau’n ajoilta tunnettu Les
Charmettes’in huvila. — C. oli itsenäisenä
kreivikuntana v:een 1232. Joutui senjälkeen Savoi jille,
jonka pääkaupunkina se oli. V. 1792 se joutui
Joseph Chamberlain.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
