Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chamonix ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1581
Chamonix—Chance
1582
kittu kauriin, vuohen ja lampaan nahka, jolla
on ruosteenkeltainen väri. V. V.
Chamonix [samoili’], ihanuudestaan kuuluisa
alppilaakso Kaakkois-Kanskassa, Haute-Savoien
departementissa, Mont Blanc’in juurella, 24 km
pitkä, 1-3 km leveä ja 1,050 m yi. merenp.
Mahtavat jäätiköt niink. Glaeier-du-Géant,
Glaeier-des-Bossons ja Glacier-de-1’Argentière ulottuvat
rinteitä pitkin kauas alas laaksoon, jossa Arve
vihreitten vainioitten keskellä virtaa.
Senjälkeen kuin Saussure 1787 nousi täältä Mont
Blanc’ille, ou matkailijatulva laaksossa, joka
sähkoradan kautta on Lyonin rautatieverkon
kanssa yhteydessä, vuosi vuodelta kasvanut
(nykyään n. 15,000 v:ssa), käyden etupäässä Arven
varrella olevan C. 1. Prieuré de C. kylän
kautta, jossa on luostari ll:nneltä vuosis.; 2,729
as. (1901). F. v. F.
Chamotte [samo’t] 1. chamotti (ransk.)
ks. S a m o 11 i.
Champ [sä] (ransk., < lat. campus = kenttä),
esim. c. de butaille, taistelukenttä ; C. de Mars,
Mars-kenttä lähellä Pariisia (ks. t.) y. m.
Champagne [säpa’nj]. 1. Ranskan
vanhimpia maakuntia. Sitä rajoittaa pohjoisessa
Belgia. idässä Lothringen ja Franche-Comté,
etelässä Bourgogne, lännessä Orléannais ja
Ile-de-France. Vallankumouksen alkuaikoina C. oli
n. 25,000 km2 (1,200,000 as.) ja siinä
erotettiin Varsinainen C., jossa pääkaupunki
Troyes sijaitsi, B a s s e-C., Haut e-C. ja B r i
e-c h a m p e n o i s e. Nykyisistä departementeista
sitä vastaavat Ardcnnes, Marne, Ilaute-Marne
ja Aube sekä osittain Yonne, Aisne,
Seine-et-Marue ja Meuse. Ainoastaan länsiosa on
hedelmällistä ja tiheään asuttua; itäinen osa, C. h
u-m i d e, on etupäässä metsäseutua ja keskiosa
(G. p ou i 11 eu se) on aallokasta, hedelmätöntä,
ainoastaan laidunmaaksi kelpaavaa tasankoa.
Väestö (champenois) harjoitt dcl pää asiallisesti
viininviljelystä (sampanjaa). — Rooman vallan
aikana erotettiin C:ssa kaksi osaa: Gallia
lugdu-neusis ja Gallia belgica. V:sta 570 alkaen C. oli
herttuakuntana, 943 se tuli ranskalaiseksi
kreivikunnaksi. Ranskalle se joutui 1284 Filip IV:n
naidessa Navarran perijättären Johannan. —
2. Ranskan Charenten ja Charente-inférieuren
departementteihin kuuluva seutu, jossa väestö
(champanais) valmistaa parasta konjakkia. —
3. Ranskan keski-ylängön pohjoisreunassa,
Indien departementissa oleva seutu, jossa väestön
(champignous) pääelinkeinona on lampaanhoito.
V. v. F.
Champaigne [säpe’nj], Philippe de
(1602-74), flaamil.-ransk. taidemaalari. Työskenteli
v:sta 1621 Pariisissa maalaten sekä historiallisia
että varsinkin muotokuvia. Taideakatemian
johtajana hän sai ajaksi sangen huomattavan
aseman Ranskan taiteessa. Hänen historiallisissa
kuvissaan, jotka ovat jotenkin kylmiä ja
sovinnaisia, tuntuu varsinkin Poussin’in vaikutusta,
mutta muotokuvat sen sijaan ovat melkoisen
reippaita ja luonteenomaisia. F. L.
Champignon [säpinjö’J (ransk.) ks.
Herkkusieni.
Champion [säpiö’J (ransk.) ja [tsämpian]
(engl.), keskiajalla taistelija, joka lain
tuomitsemissa kaksinotteluissa edusti toista asianomaista ;
myöhemmin naista puolustava ritari. — Nyk.
(urheilussa) mestari, mestarikilpailija; ch. du
monde [dy mödj (ransk.) ja ch. of the
world [av ]ii uSldJ (engl.), maailmanmestari;
Championat [Säpionä’], mestaruus. -Iskm-,
Champlain Lake [tsämplein leik], kalarikas
järvi Pohjois-Ameriikassa Vermontin ja New
Yorkin valtioitten sekä Kanadan rajalla; 28 m
yi. merenp.; 177 km pitkä, ’/2-24 km leveä, aina
180 111 syvä ja alaltaan 1,982 km2. C. L:n
vuori-ranuat ovat ihanat ja saaret monilukuiset.
Liike on vilkas. C. L. laskee Richelieu-joeu
kautta St. Lawrencen-jokeen ja on
Champlain-kanavan kautta Hudson-joen yhteydessä.
(W. S-m.)
Champollion-Figeac [säpolliö’- fiza’k], Jean
Francois (1790-1832), ransk. egyptologi, s.
Figeaeissa. C. harrasti
jo nuoruudessaan
itä-maitten kielten opintoja,
m. m. kuuluisan mestarin
Silvestre de Sacy’n
johdolla, ja julkaisi jo 21
v:u vanhana alun suurta
teostansa ,,L’Égypte sous
les pharaons", joka
valaisee Egyptin oloja ajalla
ennen Kambyseksen
valloitusta. Suurta
mainetta C. saavutti, kun
hän jatkaen de Sacy’n ja
Akerbladiu yrityksiä
selittää n. s. Rosette-kiven
egyptinkielisiä tekstejä
melkein samaan aikaan
kuin engl. Th. Young, mutta hänestä
riippumatta, 1822 pääsi hieroglyfiaapiston perille.
Sellaisella menestyksellä hän sitten jatkoi
keksimäänsä uraa, että häntä täydellä syyllä
pidetään hieroglyfien selityksen keksijänä.
Tutkittuaan Torinon egyptiläisiä kokoelmia 1824-26
hän pääsi Louvren vasta perustetun
egyptologi-sen museon johtajaksi. Vv. 1828-30 hän oleskeli
Egyptissä, josta toi suuren kokoelman vanhoja
tekstejä ja muinaisesineitä. V. 1831 perustettiin
häntä varten egyptologian professorinvirka
Pariisiin, mutta jo seuraavana v:na hän kuoli.
Hänen käsikirjoitustensa mukaan julkaistiin m. m.
teokset „Monuments de l’Égypte et de la Nubie"
11835-45), „Grammaire égyptienne" (1836-41) ja
„Dictionnaire égyptien" (1842-44). [Hänen ja
hänen veljensä, egyptologi Jean Jacques C:n
(1778-1867) elämäkerta: Aimé Ch.-Figeac
(jälkimäisen poika), „Les deux Ch., leur vie et leurs
u’uvres" (1887).1 K. T-t.
Champs-élysées [säzelizü] (ransk.),
huvipuisto ja kävelypaikka Pariisissa (ks. t.).
Chamsin ks. K h a m s i n.
Chanar-aro, Argentiinan pampas-alueen
luoteisosa jokseeukiu Kordovan meridiaanin ja
Andien juuren välillä (Grisebach). Kasvullisuus
on pääasiallisesti muodostunut okaisista,
pieni-ja nafakealehtisistä n. miehenkorkuisista
pensaista. Aro on saanut nimensä palkokasvien
heimoon kuuluvasta c h a n a r-p ensaasta
(Gour-liea decorlicans), joka täällä yhdessä eräiden
akaasiain ja alativihreiden mykerökukkaisten
kanssa on vallitsevana kasvina. ./. A. W.
Chance [säs] (ransk.), „arpanappulanheitto",
sattuma , hyvät toiveet; menestys.
Jean Francois Champollion.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
