Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chamberlain ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1579
Chambord—Charr.ois
1580
Ranskalle, 1815 jälleen Savoijille ja 1860 Savoijin
mukana Ranskalle.
Chambord [säbö’r], Henri Charles
Ferdinand Marie Dieudonué d’A r t o i s,
Bordeaux’n herttua, C:n kreivi (1820-83),
Ranskan Bourbonien vanhemman sukuhaaran
viimeinen miespuolinen perillinen. Heinäkuun
vallankumouksen jälkeen 1830, jolloin hänen iso-isänsä
Kaarle X menetti Ranskan kruunun, täytyi C:n
kreivikin toimittaa pois Ranskasta. Hän oleskeli
sitten m. m. Praagissa; maanpakolaisuudessa
häuet kasvatettiin vanhoilliseen suuntaan, ja
hän pysyikin kaiken ikänsä absolutistisen
hallitsijavallan ja katolisen kirkon hartaana ystävänä.
Kun Kaarle X kuoli 1836, tunnustivat
Iegitimis-tit C:n kreivin Ranskan kuninkaaksi Henrik
V:n nimellä. Sekä helmikuun vallankumouksen
jälkeen 1848 että Napoleon III:n menetettyä
valtansa 1870 yrittivät legitimistit saada hänet
kuninkaaksi, ja orleanistitkin yhtyivät häneen
1873. Thiers’in kukistuttua 1873 monet luulivat
C:n kreivin valtiokaappauksen kautta tulevan
Ranskan kuninkaaksi, mutta hänen
julkaisemansa manifesti, jossa hän kieltäytyi tekemästä
minkäänlaisia sitoumuksia hallituksensa varalle,
teki hänet mahdottomaksi. Hänen kuolemansa
jälkeen 1883 Bourbonin suvun oikeudet siirtyivät
Orleansin suvulle. K. O. L.
Chambre [säbrj (ransk.), kamari, huone;
tuomioistuin, virkapaikka; „kamari" =
edustaja-kamari. —- C. ardente (hehkuva kamari),
nimitys, jota Ranskassa on käytetty eräistä
satunnaisista. erityistä tarkoitusta varten
asetetuista tuomioistuimista, koska ne tavallisesti
tuomitsivat syytetyn roviolla poltettavaksi.
Tämänniminen oli esim. hugenottien vainoamiseksi 1535
perustettu tuomioistuin. — C. c i v i 1 e,
„siviili-kamari", se Ranskan ylimmän tuomioistuimen
(kassatsionioikeuden) osasto, joka tarkastaa
rahajutuissa annetut tuomiot. — C. e r i m i n e 11 e,
„rikoskamari", se Ranskan korkeimman
tuomioistuimen osasto, joka tarkastaa rikosjutuissa
annetut tuomiot. — C. de e o m m e r c e,
kauppakamari (ks. t.). — C. de e o m p e n s
a-t i o n, Pariisin pankkien 1872 perustama
sel-vitystoimisto. ks. Clearing h ous e. — C.
des d é p u t é s, edustajakamari, Ranskan
kansaneduskunnan toinen kamari. — C. i n t r o
u-v a b 1 e (ks. t.).
Chambre introuvable [säbr ätruva’bl], kamari,
jollaista ei voi löytää, verraton kamari; nimitys,
jonka Ranskan kuningas Ludvik XVIII antoi
181ö kokoontuneelle edustajakamarille syystä,
että se osoittautui erinomaisen
kuningasmieliseksi.
Chamfort fsäfö’rj, Sébastien Roch,
oikeastaan Nicolas (1741-94), ransk. kirjailija,
palveli ensin mitä innokkaimmin Hanskan
Vallankumousta, työskenteli Sieyös’n ja Mirabeau’n
kanssa, joutui sittemmin vankeuteen ja kuoli
itsemurhayrityksen seurauksista. C. oli kuuluisa
henkevästä ja sukkelasta puhetavastaan, nän
oli muuten sairaloisen tuntehikas, ylpeä ja
kyy-nillinen ihmisvihaaja. Ylen eroottisella
elämällään — hän rakasti samalla kertaa neljää
ylhäistä naista — hän tärveli terveytensä ja oli jo
40-vuotiaana ruumiillisesti ja henkisesti
elähtänyt. V. 1781 hän tuli Akatemian jäseneksi.
Hänen teoksistaan murhenäytelmä „Mustapha et
Chamisso.
Zéangir" (1777) on täynnä liikuttavia kohtia,
mutta muuten keskinkertainen. Hänen muista
teoksistaan on mainittava hänen kuolemansa
jälkeen ilmestynyt „Pensëes, maximes, anecdotes,
dialogues" (1803). Hänen teoksensa julkaisi
Gin-guené (1795, 4 nid.) ja Auguis (1824-25, 5 nid).
[Pellisson, „Chamfort, étude sur la vie, j. n. e."
(Par. 1895).] J. El.
Chaminade [snminad], Cécile (s. 1861),
ransk. säveltäjätär, Godardin oppilas; on
säveltänyt etenkin pieniä orkesterikappaleita, mutta
myös koomillisen oopperan „La Sévillane" sekä
kuoroteoksen „Les Amazones". I. K.
Chamisso [samisö’J, Adelbert von,
oikeastaan Louis Charles Adelaide de
Chamisso (1781-1838),
saks. lyyrikko ja
luonnontutkija, kotoisin
Champagnessa
sijaitsevasta Boncourt’in
linnasta, oli
ranskalainen syntyperältään.
Siirryttyään Berliiniin
hän tuli kuningattaren
liovipojaksi. Vv.
1798-1806 hän palveli
upseerina Preussin
ar-meiassa ja otti 1815-18
Otto von Kotzebuen
johdolla
kasvitieteilijänä osaa laajaan
tut-kimusretkeen. Kotia
palattuaan hän sai
paikan Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa.
Hän on kirjoittanut tutkimusmatkaansa
kuvaavan teoksen „Reise um die Welt", henkevän
kertomuksen nimeltä „Peter Sehlemihl", joka kertoo
varjonsa menettäneestä miehestä sekä joukon
kaunismuotoisia ja tuntehikkaita runoja. Hänen
kootut teoksensa julkaisi Hitzig (6:s pain. Berl.
1874) ; uusimman painoksen A. Bartels (Leipz.
1894, 4 nid.). [Hitzig, „Leben u. Briefe von A.
v. C."; Chabozy, „tiber das Jugendleben A. v. C:s"
(Münch. 1S79) ; Fulda, „C. und seine Zeit" (Leipz.
1881) ; Lentzner, „Chamisso" (Lont. 1893, engl.) ;
Brun, „Adelbert de C. de Boncourt" (Lyon 1896) ;
J. Scliapler, „Der Humor bei Chamisso"
(Deutseh-Krone, 1897) ; Tardel, „Studien zur Lyrik C:s"
(1902).] J. n-l.
Chamois [sawuä’J (ransk., = „vuorikauris").
1. Buostcenkeltainen eli kellanruskea väri, joka
ennen n. s. kivihiilitervavärien tuloa
käytäntöön pääasiallisesti valmistettiin rautasuoloilla.
Kyseessä oleva värjättävä aines kostutettiin
hyvästi rautavihtrillin, etikkahappoisen raudan
tai emäksisen typpihappoisen raudan liuoksessa,
puristettiin, väännettiin tai lingottiin liiallisesta
nesteestä vapaaksi ja jäljelle jäänyt rautasuola
muutettiin kalkin, ammoniakin, soodan tai
nat-ronlipeänliuoksella ja hapettamalla
rautaoksy-hydraattimuotoon. Täten saatua chamois- I.
nan-king-keltaista väriä käytettiin etupäässä
puu-villakudoksiin. Se kestää erittäin hyvin pesua,
lipeä-aineita ja valoa, mutta ei happoja.
Kestävyytensä tähden eivät uudeinmanaikaiset
clin-mois-värit ole voineet sitä kangaspainosta
(kat-tuunipaino) syrjäyttää, vaan on sillä edelleen
siinä taattu asemansa, mutta värjäyksiin sitä
yleensä ei enää käytetä. — 2. Säämiskäksi par-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
