Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Charleston ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1589
Charleston [tsälzian], 1. Kaupunki
Pohjois-Ameriikassa, Etelä-Carolinan valtiossa, Atlantin
valtameren rannalla Ashley- ja Cooper-jokien
välissä, 50,147 as. (1904), joista n. 32,000 neekeriä.
C. on Etelä-Carolinan tärkein kauppakaupunki.
Tilavaa ja hyvää satamaa suojelevat linnoitukset,
jotka kaikki 1890-luvulla uudistettiin ja
vahvistettiin. V. 1900 teki vienti 36,» milj. mk.,
tuonti 5,7 milj. mk. Myöskin teollisuus on
tärkeä (keinotekoisia launoitusaineita, koneita) ; se
tuotti 1900 49,9 milj. mk. Kaupungissa on
arkki-piispanistuin, college-opisto, lääketieteellinen
koulu, museo, kirjasto y. m. — C. perustettiin
1672. Pohjois-Ameriikan viimeinen sisällinen
sota alkoi täällä huhtik. 12 p:oä 1861 sen
johdosta, että C. antautui liittoutuneille, senjälkeen
kuin nämä olivat valloittaneet erään sen
linnoituksen. C. oli senjälkeen liittoutuneitten
tärkeimpiä suojalinnoja, kunnes se helmik. 1865
antautui. — 2. Länsi-Virginian valtion
pääkaupunki. Pohjois-Ameriikassa, Ohion syrjäjoen,
purjeliduskelpoisen Kanawhan varrella, n. 20,000
as. (1904). — 3. Kaupunki Pohjois-Ameriikassa,
Illinoisin valtiossa; lääketieteellinen
korkeakoulu, n. 5,500 as. V. v. F.
Charlestown [tsälztaun]. 1. Ennen kaupunki
Yhdysvaltain Massachusettsin valtiossa,
vastapäätä Bostonia, johon sen useat sillat yhdistävät
ja jonka etukaupunki se v:sta 1874 on. ks.
Boston. — 2. Satamakaupunki Englannissa,
Cornwallin kreivikunnassa, St. Austellin lahden
rannalla, 2,796 as. (1901). Laivanrakentamista
ja posliinisaven vientiä. — 3. Nevis-saaren (ks. t.)
pääpaikka Englannin Länsi-Intiassa.
Charlet /sarliV], Nicolas Toussaint
(1792-1845), ransk. kivipiirtäjä ja maalaaja.
Milloin vakavien milloin leikillisten teostensa
aiheiksi hän valitsi enimmäkseen Napoleon I:n
kuuluja krenatierejä, joiden joukosta hän keksi
sarjan sattuvia tyyppejä ja kohtauksia.
Kivi-piirroksina ne levisivät laajalle ja monet niistä,
kuten kopea Ckauvin (vrt. Sovinismi)
tulivat hänen teostensa kautta aivan
yleismaailmallisiksi. Samalla tavoin hän kuvaili ranskalaista
kansanelämääkin. Etupäässä hän harjoitti
kivi-piirtoa ja vesivärimaalausta, mutta myöskin
öljyväreillä hän on maalannut joitakuita tauluja,
m. m. vaikuttavan „Kohtauksen paluumatkalla
Venäjältä", [de la Combe, „Charlet, sa vie et ses
lettres" (1856).] F. L.
Chariier [iärlie], Karl Vilhelm Ludvig
(s. 1862), ruots. tähtitieteilijä, 1884-87
assistenttina Upsalan observatorissa, ja 1888-90
samassa toimessa Tukholmassa, 1S90-97
obser-vaattorina Upsalassa ja senjälkeen yliopiston
professori ja observatorin johtaja Lundissa;
C. on työskennellyt etupäässä taivaan
mekaniikan alalla. (V. V. K.)
Charliere [sarliä’r], ks. Charles, J. A. C.
ja llmapurjehdus.
Charlotta, H e d v i g Elisabeth C.
(1759-1818), Iluotsin kuningatar,
Oldenburg-Delmen-liorstin kreivin Fredrik Augustin tytär, meni
1774 naimisiin serkkunsa Ruotsin prinssin
Kaarlen kanssa, joka sittemmin Kaarle XIII:n
nimellä tuli Ruotsin kuninkaaksi. Kuningatar
on jättänyt jälkeensä runsaat ranskaksi
kirjoitetut päiväkirjamuistoonpanot, jotka erikoisen
hyvästi kuvaavat elämää Kustaa III:n hovissa.
1590
Niistä on m. m. alku ilmestynyt ruotsiksi nimellä
„Hedvig Elisabeth Charlottas dagbok".
Charlotta Amalia (1650-1714), Tanskan
kuningatar, kuningas Kristian V:n puoliso.
Charlotta Amalia, kaupunki St.
Thomas-saaren etelä-rannalla, Tanskan Länsi-Intiassa, 8,540
as. (1901). Kaupungissa sijaitsee Tanskan
Länsi-Intian hallitus. Hyvä satama.
Charlotta Joachima Therese (1775-1830),
Portugalin prinsessa, Espanjan kuninkaan
Kaarle lV:n tytär, kuningas Juhana IV:n
puoliso, josta erosi 1805. C. oli vallanhimoinen ja
kilpaili puolisonsa kanssa vallasta, ollen m. m.
osallisena salahankkeeseen tätä vastaan. Hänet
karkoitettiin hovista Queluziin, mutta seurasi
1807 hovia tämän pakoretkelle Brasiliaan.
Toivoen cortesin antavan hänelle vallan hiin
esiintyi v:n 1820 vallankumouksen aikana
Portugalissa uuden vapaan hallitusmuodon ystävänä,
mutta tämän toivon rauettua hän asettui
abso-lutistisen puolueen etupäähän.
Charlotte, Maria (s. 1840), Meksikon
keisarinna, naimisissa Itävallan onnettoman
arkkiherttuan Maksimilianin kanssa, joka ammuttiin
Meksikossa 1S67; kotoisin Belgiasta, tuli 1867
mielipuoleksi ja on siitä lähtien asunut
Bou-c-houten linnassa lähellä Brysseliä.
Charlottenborg [sar-], kreivi Gvldenlöven
1672-83 rakennuttama linna Kööpenhaminassa,
„Kongens Nytorv’Mn varrella. V. 1700 sen osti
Charlotta Amalia (ks. t.), joka asui siellä osan
elämästään. Myöhemmin se oli m. m. Fredrik V:n
asuinpaikkana hänen perintöruhtinaana
ollessaan. Nykyään linna on akatemian hallussa.
Linnan puutarha oli 1777-1874 yliopiston
kasvitieteellisenä puutarhana.
Charlottenburg [sarlo’-], kaupunki
(kaupunki-piiri) Preussissa Potsdamin hallintopiirissä
aivan Berliinin länsipuolella (josta vain
Tiergarten ja eläiut. tarha sen erottavat),
Spree-joen varrella, 265,801 as. (1907). Rakennuksista
on 1696 vaaliruhtinatar Sofia Charlottalle
rakennettu linna tärkein. Hänestä C. on nimensäkin
saanut. Linnanpuistossa on Hohenzollernin
suvun hautarakennus, mihin m. m. kuningatar
Louise, Fredrik Wilhelm III, Wilhelm I ja
keisarinna Augusta ovat haudatut. C:n kadut ovat
leveät, torit avarat; sen rakennuksista
mainittakoon vielä monet kauniit huvilat, kirkot ja
synagoga, taide-, musiikki- ja suuri teknillinen
korkeakoulu, sotakoulut sekä tärkeä, valtion
omis-tnma fysikaalis-teknillinen laitos v:lta 1887.
Kaupungin suuren teollisuuden eri haaroista
mainittakoon raudanvalu-, kone- ja
sähköteollisuus (Siemens & Halske), lasin, posliinin ja
kemiallisten aineiden valmistus sekä paperi- ja
nahkateollisuus. V. 1905 C:ssa oli 180 tehdasta,
joissa n. 22,000 työntekijää. C:n hallintoa johtaa
2 pormestaria, apunaan 21 neuvos- ja 72
valtuus-miestä. Kaupunki on rauta- ja raitioteitten.
sekä maanalaisten ja ilmaratojen kautta mitä
läheisimmässä yhteydessä Berliinin kanssa, jonka
etukaupunki se oikeastaan onkin. C.
perustettiin 1705, sai 1721 kaupunginoikeudet ja 1905
edustusoikeuden Preussin herrainpäiville.
W. 8-m.
Charlottenlund /sarlottenlu’nd], Juutinrauman
varrella, Kööpenhaminan pohjoispuolella
sijaitseva valtion metsä, jossa on kruununprinssin
Charleston—Charlottenlund
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
