Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Charleston ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1591
Charmant—Chartismi
1592
kesäasunto ja metsätieteellinen puutarha.
Kesäisin Kööpenhaminalaisten suosima
virkistyspaikka, kilpa-ajorata, huviloita ja ravintoloita.
Kannikkopatteri. Kööpenhaminan esikaupunki.
Charmant [särmä’] (ransk.), viehättävä,
erinomainen.
Charme [sarm] (ransk.), lumous, sulous,
lumousvoima.
Charnay-solki /iarnë’-], ransk.
muinaistutki-jan Désiré Charnay’n v. 1857 Bourgognessa
löytämä, pohjoisgermaanilaista tyyppiä oleva
hopeasolki (500-luvulta), jonka takapuolella on
riimukirjoitusta. Tämä ynnä muutamat muut
ulkopuolella Pohjoismaita löydetyt riimukirjoitukset
todistavat, että vanhin riimukirjoituslaji oli
tunnettu kaikkien germaanilaisten kansain, eikä
ainoastaan skandinaavilaisten keskuudessa.
Charpentier [sarpätjc], suom. aatelissuku,
jonka kanta-isä Toussaint C. 1G30 tuli Kustaa II
Aadolfin palvelukseen Saksan sotaan, 1664
korotettiin aatelissäätyyn ja kuoli Turun rykmentin
everstiluutnanttina 1683 omistamallaan
Hahkia-lan tilalla Hauholla. Suvun myöhemmistä
jäsenistä on mainittava Robert Karl C.
(1766-1830), eversti, joka otti osaa Suomen sotaan
1808-0’J, kunnostaen itseänsä erittäinkin Salmen luona,
ja hänen pojanpoikansa Gustaf Robert
Alfred C., pankkimies, s. 1839 Hahkialassa,
henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja 1874, Suomen
hypoteekkiyhdistyksen puheenjohtaja 1881,
Suomen pankin johtokunnan puheenjohtaja 1884,
kutsuttu senaatin raha-asiain päälliköksi 1897,
mutta siitä eronnut 1900, sittenkuin oli
vastustanut niin hyvin valtakunnan lainsäädäntöä kuin
venäjän kieltä koskevan julistuksen
julkaisemista.
Charpentier [sarpàtjë’]. 1. M a r c Antoine
(1634-1704), ransk. kirkkosäveltäjä (m. m. 18
oratoria Carissimi’n tyyliin). — 2. Gustave
(s. 1860), ransk. säveltäjä, Massenet’n oppilas,
tunnettu „impressionistisen" tyylin edustajana
orkesteri- ja kuoroteoksissaan. I. K.
Charpie [särpi’] (ransk.), liinanöyhtä, nöyhtä
(aikaisemmin sidetarpeiksi käytetty).
Charta (lat., < kreik. kliartës), alkuaan
papyrus-kasvin säikeistä valmistettu
kirjoitus-„pape-ri"; sittemmin sillä tarkoitettiin kaikkea, johon
oli jotakin kirjoitettu tai piirretty (tässä
merkityksessä se myöskin on siirtynyt suomen kieleen
muodossa kartta) ja myöskin itse kirjoitusta,
jolloin se saattoi merkitä samaa kuin kirje,
kirja, edikti. Keskiajalla c:ksi sanottiin
kaikenlaisia asiakirjoja, varsinkin sellaisia, joissa
vakuutettiin tärkeitä oikeuksia ja vapauksia.
Merkillisin e. nimellä mainituista asiakirjoista
on M a g n a Charta (ks. t.). Tämän ja
Ludvik XVIIT:n Ranskalle (1814) antaman „Charte
eonstitutionnelle" nimisen perustuslain
perusteella c. sanaa myöhemmin on käytetty
merkitsemään kirjoitettua hallitusmuotoa, jota tätä nykyä
kuitenkin tavallisemmin sanotaan
konstitutsio-niksi. Englannissa esiintyi 1830- ja 40-luvulla
radikaalinen työväenpuolue, jonka ohjelma on
tunnettu „Kansan kartan" (people’s charter)
nimellä, ks. Chartismi.
Cliartered Company [tsälad kampani], ks.
Englannin Etel ä-A f rikan seura.
Chartier [sartië], Alain (s. n. 1390, k. vv.
1430-40 välillä), ransk. kirjailija; oli dauphin’in
(Kaarle VII:n) sihteeri ja palveli uskollisesti
häneu asiaansa sen lopulliseen voittoon asti.
C:llii oli ajallaan suuri runoilijan- ja
puhujan-maine. Häntä ylistetään aikansa mestarina ja
taru kertoo Skotlannin Margareetan
(myöhemmin Ludvik XI:n puolison) useiden läsnäollessa
painaneen suudelman nukahtaneen C:n huulille.
C:n runoudelle on ominaista jalo isänmaallinen
henki. Muoto hänen runoissaan on enimmästi
vertauskuvallinen. Azineourt’in taistelun
jälkeen (1416) hän kirjoitti runonsa „Le livre
de ([Hafre dames", mikä kertoo neljästä
naisesta, jotka ovat menettäneet rakastajansa
Azineourt’in taistelussa, ja jotka kiistelevät siitä,
kuka heistä on onnettomin. C. on sitäpaitsi
kirjoittanut teokset „Bréviare des nobles" ja
„Le curial", jotka ovat hyvän seurustelutavan
ja ritarillisten hyveiden käsikirjoja. niinen
teoksensa „Quadriloge inveetif" on Ranskan
silloisia valtiollisia oloja käsittelevä dialogi. C:n
tyyli ou oratorinen ja osoittaa latinalaisten
kirjailijain. varsinkin Ciceron, vaikutusta. C:n
teokset julkaisi Duehesne (Par. 1617).
[Delau-nay, „]itude sur C." (1876) ; Joret-Desclozières,
„Alain C." (4 p„ 1899).] J. TI-l.
Chartismi [tsar-], Englannissa 1830- ja
40-luvulla esiintynyt kansanvaltainen työväenliike.
Nimi johtuu siitä, että sen kannattajat sanoivat
ohjelmaansa „kansankartaksi’Y„tfce people’s
charter), koska se toteutettuna tulisi edistämään
tvöväenetuja samaten kuin Magna Charta oli
edistänyt ylimystön ja porvariston etuja.
1830-luvulla piiiisi Englannin työväestössä valtaan
suuri tyytymättömyys vallitseviin oloihin. Sen
syyt olivat monenlaiset. V. 1832 toimeenpantua
vaalioikeuden laajennusta ei oltu ulotettu
työmie-hiin, vaikka nämäkin uhkaavalla
esiintymisellään olivat ottaneet osaa tämän uudistuksen
perille ajamiseen. Ja työväen katkera mieliala
sai uutta virikettä siitä, että uudistetun
parlamentin ensimäisiä lainsäätämistoimenpiteitä oli
v:n 1S34 ankara vaivaishoitolaki. jonka
tarkoituksena oli pelottaa köyhiä ensinkään
turvautumasta vaivaisapuun ja jota työväki sen vuoksi
piti hyvin kohtuuttomana. Lisäksi on
huomattava. että Englannin tehdastyöväen asema juuri
tähän aikaan oli viheliäisimmillään: työaika oli
luonnottoman pitkä, palkat pienet, elintarpeet
viljatullien johdosta kalliit, työnsaanti epävarma,
työttömyys jo silloin hyvin tavallinen ilmiö.
Kaiken tämän johdosta Englannin työväestössä
heräsi se ajatus, että nämä epäkohdat olivat
poistettavissa ja työväen yhteiskunnallinen tila
parannettavissa vain siten, että työväki hankki
itselleen valtiollisen äänioikeuden ja sen avulla
valtiollisen vallan. V. 1836 perustettiin
Lontoossa tämän asian ajamiseksi „Workingmen’s
association" (työväenyhdistys), joka yhdessä
eräiden radikaalisten parlamentinjäsenten kanssa
1837 hyväksyi „kansankartan" nimellä
tunnetun ohjelman, jossa oli seuraavat kuusi kohtaa:
yleinen äänioikeus jokaiselle täysi-ikäiselle
miehelle, salainen äänestys, jokavuotinen
parlamentin uudistus, yhtäläiset vaalipiirit, edustajien
palkkio, varallisuusehtojen poistaminen
vaalikelpoisuudesta. Keinoista, joilla nämä
tarkoitukset oli saavutettava, syntyi ehartistien
kesken pian erimielisyyttä. Toiset, johtajana
Lovet t, suosittivat rauhallisia mielenosoituksia,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
