Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chicago ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1614
Chilognatha Chironectes
1624
merenp. ja 1-6 m yli Micliigan-järven.
Pinta-alaltaan C. on 495 km2 1. S kertaa niin suuri
kuin Berliini (yhtäsuuri asukasmäärä) ; pituus
40 km. C. on säännöllisesti rakennettu niinkuin
ameriikkalaiset kaupungit yleensä ja
suorakul-maisesti toisiaan leikkaavat kadut ovat leveät
näyttäen kuitenkin kapeilta varsinkin sisäosissa,
missä mahtavat „pilvenpiirtäjät" (sky-serapers)
80-100 m korkuisina kohoavat. C.-joen haarat
North- ja South-braneh jakavat kaupungin
pohjoiseen, läntiseen ja eteläiseen osaan, joita
toisiinsa yhdistää 63 siltaa ja 3 tunnelia.
Kaikkialla on laajoja asumattomia alueita, mutta
harvimmin asuttua on pohjoisosa, josta näyttää
tulevan C:n kaunein kaupunginosa. Länsiosa, missä
puurakennukset ovat yleisimmät, on taas
tiheimmin asuttua. C:n hienoin kaupunginosa on
eteläinen, joskin siellä, varsinkin lännessä, näkee
kurjimpia hökkeleitä miljoonainomistajien
komeitten rakennusten rinnalla. Siellä on myös
G’:n liikekeskus South-brancliin, Chicago-joen
alajuoksun ja Michigan-järven välissä, State-,
Clark-, Madison-, Dearborn- ja La Salle-katujen
varsilla. Siellä kohoavista aina 25-30
kerroksisista rakennuksista mainittakoon raatihuone
(city hali), tulli- ja postirakennus,
Auditorium-hotelli, jossa paitsi hotellia (500 huonetta) on
kaupungin suurin teatteri (4.000 istuinpaikkaa),
konserttisali ja joukko kauppoja,
vapaamuurarien rakennus (95 m korkea, 22 kerrosta),
taide-ja musiikkiliallit sekä lukuisat liikerakennukset.
Kaikkien kaupunginosien läpi kulkevat leveät
bulevardit yhdistäen toisiinsa C:n 17 yleistä
puistoa, joista suurenmoisimmat ovat
Lincolnin-puisto kuva patsaineen, lampineen,
kasvihtionei-neen ja eläintieteellisine tarhoineen (kaikkiaan
125 lia), Humboldtin puisto (91 ha), Garfieldin,
Douglasin, Washingtonin, Laken ja Jacksonin
puistot. Mahtavan vesijohdon kautta C. saa
vesimääränsä (n. 6,750,000 hl päivässä)
Michi-gau-järvestä, n. 7 km rannasta. Kaupungissa
on vielä 40 putkikaivoa, ja pohjois- ja
länsiosalla on sitäpaitsi omat vesijohtonsa. C:n
kloaa-kit, jotka ennen v. 1900 johtivat
Michigan-järveen saastuttaen sen veden, yhtyvät nyt
kanavaan. joka on johdettu Desplaines-jokeen. —
Väestö. C:n kasvaminen on
ameriikkalaisen-kin mittakaavan mukaan käynyt harvinaisen
nopeaan. Vielä 1840 oli siellä ainoastaan 4,470 as.,
1860 oli jo 109,260, 1880 503,185, 1900 1,698,575
ja 1906 2,049,185. V. 1900 oli väestöstä 42,s %
siellä ulkomaalaisista vanhemmista syntyneitä
ja 34,5 % ulkomailla syntyneitä. Saksassa
syntyneitä oli 170,738, Ruotsissa 48.836, Norjassa
22,011, Tanskassa 10,166. Eri kansallisuudet
ovat ryhmittyneet eri kaupunginosiin asumaan
siten, että ruotsalaisia on pohjoisessa,
saksalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia luoteessa,
böömi-läisiä ja irlantilaisia lännessä ja lounaassa.
Teollisuus, kauppa ja liike. C. on
mahtava teollisuuskaupunki. V. 1900 oli siellä 13, 950
teollisuuslaitosta, joissa 328,250 työntekijää. C:n
teurastuslaitokset ovat maailman suurimmat.
Niitä on kaikkiaan 08 (27,000 työntekijää) ja
teurastettiin niissä 1899 n. 8 milj. sikaa, 1900
n. 3 milj. lammasta ja n. l,s milj. nautaeläintä.
Talvisin, jolloin työ on vilkkaimmillaan, voidaan
päivässä teurastaa 40-60,000 eläintä. Muita
tärkeitä teollisuuslaitoksia ovat teräs-, rauta- ja
konetehtaat, valimot, rautatievaunutehtaat,
urkuja pianotehtaat (40,000 pianoa vuosittain),
verkatehtaat, myllyt, viinapolttimot ja panimot
(Ameriikan suurimpia) sekä kirja- ja kivipainot.
New Yorkin jälkeen C. on Ameriikan suurin
kauppakaupunki, onpa sen vilja- samoinkuin
karjakauppakin suurin koko maailmassa. Viljaa,
jota säilytetään 85:ssä yhteensä 22 milj. hl
vetävässä jyväaitassa, tuotiin 1900: vehnää 17 milj.
hl, maissia 48 milj. hl, kauraa 37 milj. hl ja
ohraa 6,s milj. Karjaa tuotiin sam. v.: 2,7 milj.
nautaeläintä, 8,7 milj. sikaa ja 3,5 milj. lammasta.
Karjaa pidetään C:ssa maailmankuuluissa Union
Stock yarcls-karja.tarhoissa, joihin mahtuu 300,000
sikaa, 75,000 nautaeläintä, 50.000 lammasta ja
5.000 hevosta. Muita tärkeitä tuontitavaroita
ovat puutavara, kivihiili (1900: 8,1 milj. tonnia),
suola 2,9 milj. tonnia) ja rautamalmi (2,s milj.
tonnia). Vientitavaroita ovat vilja, jauhot, karja,
silava, liha, rasva, nahat ja villa. C. sijaitsee
erinomaisella, liikepaikalla. Se 011 Ameriikan
tärkein rautatiekeskus, jossa 35 rataa yhtyy ja
jonka 8:lle asemalle päivittäin saapuu 200
posti-junaa ja 10,000 tavaravaunua. C. on myöskin
järviliikenteen keskus („järvien kuningatar").
Syventämällä C.-joen suuta ja rakentamalla siihen
telakoita ja vesialtaita on saatu hyvä 6.3 m syvä
ja 180 ha laaja satama, joka 154 km pitkän
Illinois-Michigan-kanavan kautta on Mississipin
kanssa yhteydessä. V. 1905 saapui satamaan 7,236
laivaa, joiden kantavuus oli 7.364,192 tonnia.
Calumet-joen suuhun 011 myöskin rakennettu
satama. Liikettä kaupungissa edistää 11. 2,400 km
pituinen rauta- ja raitiotieverkko sekä
maanalainen kapearaiteinen rautatie. Kaupungin 61:stä
pankista, joiden rahaliike 1900 nousi yli 6,811 milj.
doll., on First national bank suurin. K o u 1 u j a,
sivistyslaitoksia y. m. V. 1906 oli C:ssa
130 kansakoulua, joissa 287,000 oppilasta ja n.
6,000 opettajaa, sekä lukuisia yleisiä, yksityisiä ja
kirkkokouluja. V. 1857 perustetussa yliopistossa,
jolle miljoonanomistajat, m. m.
petroleumikunin-gas Rockefeller, ovat tehneet suuria lahjoituksia,
oli 1906 230 opettajaa ja yli 5,000 ylioppilasta
(oppilasmäärään nähden suurin Yhdysvalloissa).
Sen kirjastossa on 370.000 nid. ja sen Yerkes
observatorissa (sijaitsee Wisconsinissa, Geneva
-järven rannalla) maailman suurin refraktori.
Yliopistoja on vielä Evanstonin ja Lake
Fores-tin etukaupungeissa. Muista oppilaitoksista
mainittakoon 4 teologista seminaaria, 2 collegea, 20
lääketieteellistä oppilaitosta, 11
kuuromykkäin-koulua ja teknilliset koulut. Suurimmat C:n 20
kirjastosta ovat Public library (yli 300,000 nid.)
eri kaupunginosissa sijaitsevine lukusaleineen,
Neuberrynkirjasto (270,000 nid.), Crerarin
kirjasto (135,000 nid.), historiallinen ja
lakitieteellinen kirjasto. Taideopiston yhteydessä on
taidekokoelma. 25:stä teatterista ovat tunnetuimmat
Auditoriumteatteri, C. Opera house ja
Schiller-teatteri. Kirkkoja on kaikkiaan 775, joista 145
metodistien, 118 katolilaista. 87 luterilaista
j. n. e. C:ssa on 22 luostaria ja se on katolilaisen
arkkipiispan asuinpaikka.
Hyväntekeväisyyslaitoksista mainittakoon 41 sairaalaa,
mielisairaala ja lukuisat orpo- ja turvakodit. V. 1904
ilmestyi C:ssa 650 erikielistä aikakauskirjaa ja
sanomalehteä, niistä 24 jokapäiväistä.
Hallinto. Kaupungin hallitusta johtaa pormestari
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
