Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chicago ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1615
Chilognatha
Chironectes
1624
(mayor) rahavarainlioitajineen,
registraattorei-neen ja kaupunginasianajajineen, ja
kaupungin-neuvosto (common eouncil), johon kuuluu 70
kahdeksi vuodeksi valittua jäsentä. V. 1900
kaupungin tulot nousivat 35 milj. doll., menot 28,jj
milj. Samana vuonna oli kiinteimistöjen
taksoi-teltu arvo 202,« milj. doll. Nettovelka 33 milj.
doll.
Historia. V. 1804 ensimäiset valkoihoiset
asettuivat asumaan siihen rämeiseen seutuun,
jossa nykyisin miljoonakaupunki kohoaa.
Heidän suojakseen hallitus rakennutti vähäisen
Dearbornin linnoituksen, jonka ympärillä vielä
1830 asui ainoastaan n. 100 henkeä. V. 1837,
jolloin C. sai kaupungin oikeudet, oli siinä jo 4,170
as. Kaupungin varsinainen kasvaminen alkoi
kuitenkin vasta Illinois-Michigan-kanavan
valmistumisen jälkeen ja tätä nopeaa kasvamista eivät
ole estäneet suuret tulipalotkaan, esim. 1871,
jolloin liekkien uhriksi joutui 17,500 rakennusta
ja 200 ihmistä. Kaupungin myöhäisemmistä
vaiheista mainittakoon siellä Jacksonin puistossa
1893 pidetty maailmannäyttely, World’s
Colombian exposition (21.5 milj. näyttelyssä kävijää),
jonka yhteydessä oli useita maailmankongresseja,
ja Iroquois-teatterin palo 1903, jolloin n. 600
henkeä sai surmansa. V. v. F.
Ensimäiset suomalaiset asettuivat
Chicagoon 1866, nykyään heitä on siellä koko joukon
toista tuhatta. Enimmäkseen he työskentelevät
C:ssa käsityöläisinä. Suomenkielisten
suomalaisten kesken on 4 seurakuntaa, joista
evank.-lute-rilainen Suomi-synodiin kuuluva nauttii
suurinta kannatusta. Yhteisistä yrityksistä
mainittakoon sairasapulaitos, Suomi-seura, 2
raittius-seuraa, Maccabeen suom. haaraosasto Kaleva ja
työväenliitto Imatra. Yhteisiä rakennuksia
suomalaisilla ei ole muuta kuin Sionin seurakunnan
kirkko. W. P.
Chicane [sika’n] (ransk.), lainvääristely,
juonittelu (oikeudenkäynnissä), rettelöiminen, vrt.
Sikaani.
Chichen-Itza [Isitsen-i’tsaJ („Itzan kaivo"),
Yukatanin valtiossa Meksikossa sijaitseva
rau-niokaupunki; saanut nimensä omituisista, aina
65 m levyisistä ja 32 m syvistä luonnollisista
kaivoista, joita maya-kansa (ks. t.) pitää
pyhinä ja joiden ääressä ennen uhrattiin
sateenjumalille lapsiakin. flV. S-m.)
Chiewitz [tsëv-J, Georg Theodor
Policron (1S15-62), ruots. arkkitehti, asustanut
ja toiminut maassamme 1851-62. Käytyään
Tukholman teknologisessa laitoksessa ja oleskeltuaan
paljon ulkomailla C. oli kotimaassaan
menestyksellä toiminut monissa kone- ja rakennustöissä,
kunnes hän erään rakennusyrityksen kautta
joutui vararikkoon. Silloin hän siirtyi Suomeen,
nimitettiin 1852 läänin- ja 1860 Turun
kaupungin arkkitehdiksi. Ennen pitkää hänen
ateliee-rinsii tuli meidän vanhemman arkkitehtipolvemme
valmistuslaitokseksi. Täällä suunniteltiin
kaupunkien, kuten Porin ja Uudenkaupungin,
asemakaavat, piirustukset Loviisan, Porin. Isonkyrön
y. m. kirkkoja, useita tehdasrakennuksia (m. m.
Tampereen pellavat ehdasta) y. m. varten.
Huomattavimpia 0:n rakennuksista on
pohjoisitalia-laiseen tiilityyliin laitettu ritaritalo sekä
ruotsalainen teatteri (1860). K. S.
Chiffon [sifö’](ransk.), hieno, ohkanen. ilmava
silkkikangas, jota käytetään hameiden ja
nais-hattujen somistamiseen.
Chiffonière [si[on ja’r] (ransk.), vaatelipasto,
sifonjeeri, tavallista n. s. piironkia korkeampi
ja tavallisesti varustettu laskuluukulla.
Chiffre [si[r] (ransk.), numero, numeromerkki,
salamerkki, salakirjain. vrt. Salakirjoitus.
Chifu [tsi-], kaupunki Kiinassa, ks. T s i f u.
Chignon [sinjö’] (ransk.),
oikeast. niska ; niskatukka :
liiusrykelmä (usein
irtonainen), joka joskus on
kuulunut naisten
hiuslaitteisiin.
Chihuahua [tsiua’ua].
1. Valtio
Pohjois-Meksi-kossa, Yhdysvaltojen
rajalla. 233.094 km2, n.
328,000 as. Idässä se 011
n. 1,200-1,600 m korkeata,
kuivaa ja arontapaista,
vain keinotekoisesti
kastelemalla paikoittain
viljelykselle mahdollista
pengermaata. Länsiosa on korkeata (n. 3,000
m yi. merenp.) vuorimaata (Sierra Madre
y. m.). Pohjoisosa kuuluu rajajoen, Rio Grande
del Nörten ja tämän lisäjoen, Concliosin
vesialueeseen. Kesät ovat kuumat, talvet kuivat ja
ajoittain kylmät. Pohjoisessa kuljeskelevat vielä
villit apatsit; vuoristossa asuu vain nimeksi
kristityitä, maanviljelystä harjoittavia
intiaaneja ; muu osa kansaa on kreoleja ja sekarotuisia
(mestitsejä). Siellä viljellään vehnää, maissia,
perunoita, bataatteja, hedelmiä, viiniä ja
puuvillaa, sekä ]iidetään nautakarjaa, lampaita ja
hevosia. Vuorista saadaan hopeata, kultaa,
vaskea ja lyijyä. — 2. C.-valtion samanniminen
pääkaupunki sijaitsee 1,412 m yi. merenp., Rio
Chubiscar-joen varrella, n. 31.000 as. Sulatto,
puuvillankehruutehdas, rahapaja y. m.
Jesuiitta-kollegio ja oikeuskoulu : tuomiokirkko.
Childers [tsildaz], Hugli Culling
Eard-I e y (1827-96), engl. valtiomies, lähti 1850
Austraaliaan, missä hän jonkun vuoden päästä
tuli Viktoria siirtokunnan hallituksen jäseneksi,
sittemmin raha-asiain ministeriksi; palasi 1857
Englantiin ollen vuoden ajan saman
siirtokunnan pää-asiamiehenä; valittiin 1860
alihuonee-seen. jossa liittyi vapaamieliseen puolueeseen.
Gladstonen ensimäisessä ministeristössä C. oli
meriministerinä 1868-71 ja Lancasterin
kanslerina 1872-73; Gladstonen toisessa ministeristössä
sotaministerinä 1880-82, raha-asiainministerinä
1882-85; Gladstonen kolmannessa ministeristössä
sisäasiainministerinä 1886. C., joka julkisessa
toiminnassaan osoitti suurta kuntoa ja
uudistushalua, oli Gladstonen läheinen ystävä ja lienee
vaikuttanut paljon siihen, että Gladstone suostui
myöntämään Irlannille laajan itsehallinnon.
Hänen 1901 julkaistu kirjansa „Life and
corres-pondenee" sisältää arvokkaita lisiä Gladstonen
ministeristöjen historiaan. J. F.
Chile [tsile] (esp. Repöblica de Chile)
1. Chili, tasavalta Etelii-Ameriikan
länsirin-ualla, sijaitsee 17° 47’—55° 59’ etel. lev. Maan
pituus on 4.230 km. mutta se on hyvin kapea,
O. kun sijaitsee Tyynen valtameren ja Andien
I välillä. Levein kohta on n. 400 km ja kapein
Chignon.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
