Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chile-salpietari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1621
Chile-salpietari—Chiloé
1622
sesti karkoittaa espanjalaiset maasta. C:stä tuli
tasavalta, jonka Espanjakin tunnusti 1844. —
Jonkun aikaa kestäneitten levottomuuksien
jälkeen C:n tasavallan olot alkoivat vakaantua.
V. 1833 hyväksytty valtiomuoto antoi
hallitukselle niin suuren vallan, että se kykeni pitämään
yllä järjestystä. C:n sisällinen historia ei olekkaan
yleensä ollut niin melskeinen kuin
naapurival-tain; maa on sen vuoksi varsinkin taloudellisessa
suhteessa tasaisesti vaurastunut. Erittäinkin
harrastivat maan aineellista ja henkistä
edistystä kunnolliset presidentit Bulnes (1841-51) ja
Manuel Jlontt (1851-61). Heidän aikanaan
tehtiin joukko kauppasopimuksia, rautateitä
rakennettiin, maa sai siviililakikirjän,
kunnallisasetuksen y. m. C:n sisällistä kehitystä eivät
häirinneet ne ulkomaiset sodatkaan, joita se viime
vuosisadalla kävi Perua, Boliviaa ja Espanjaa
vastaan. Merkillisin näistä oli n. s.
salpietari-sota, johon C. ryhtyi Perua ja Boliviaa
vastaan 1879 ja joka valtiollisesti ja kaupallisesti
kohotti sen Etelä-Ameriikan mahtavimpain
valtioiden joukkoon. Se sai alkunsa siitä, että Chile
ja Bolivia riitaantuivat keskenään eräästä
Ata-eama-erämaan pohjoisosassa olevasta
raja-alueesta. joka oli saanut suuren arvon sen
johdosta, että siellä oli löydetty laajat guano- ja
salpietarikerrokset. Pian sotaan sekaantui
Perukin. C. taisteli voittoisasti sekä maalla että
merellä. Useiden onnellisten taisteluiden jälkeen
C:n joukot valtasivat Perun pääkaupungin Liman
ja Callaon 1SS1. Lopullisessa rauhassa, joka
tehtiin 1884, C. sai koko riidanalaisen alueen sekä
Bolivialta Antofagastan ja Perulta Tarapaeän
maakunnat sekä toistaiseksi Taeanan ja Arican.
Toisellakin taholla C:n alue laajeni, kun se 1S81
sai Argentiinan kanssa aikaan sopimuksen, jonka
mukaan Magalhäes-salmen ympäristö annettiin
C:lle.
V. 1886 tuli presidentiksi Balmaceda (ks. t.),
joka edisti opetuslaitosta ja laajensi
rautatieverkkoa. Mutta kuu hän jouduttuaan riitaan
kongressin kanssa hajoitti sen 1891 ja julistautui
diktaattoriksi, niin kongressipuolue, johon
suurin osa laivastoa liittyi, aloitti kapinan. Elok.
s. v. Balmaceda joutui ratkaisevasti tappiolle
Valparaison läheisyydessä, minkä jälkeen hän
surmasi itsensä. Presidentiksi valittiin silloin
yksi kapinallisten johtajia amiraali Jorje Montt
(1891-96). joka etupäässä koetti parantaa
sisällisen sodan johdosta rappiolle joutuneita
raha-asioita : v. 1895 säädettiin kultakanta, josta
kuitenkin luovuttiin toistaiseksi 1898. Hänen
presidenttikautensa loppupuolella alkoi C’:n ja
Argentiinan välillä Atacama-aluetta ja Patagoniaa
koskeva rajariita, joka seuraavan presidentin
Erräzurizin aikana oli synnyttää sodan. Sen
ratkaisi kaksi sovinto-oikeutta — edelliseen
alueeseen nähden 1899, jälkimäiseen nähden 1902.
Vasta tämän jälkeen on voitu vähentää
sotilasmenoja, niin että valtion raha-asiat alkavat taas
olla paremmassa järjestyksessä. V:sta 1906 on
presidenttinä Pedro Montt. [Hancock, „A
his-tory of C." (1893).] J. F.
Chile-salpietari ftsi-J, natriumnitraatti
1. typpihappoinen natroni (NaNO,).
Nimensä tämä suola on saanut siitä, että sitä
tavataan Chilessä. Chilen ja Perun rajaseuduilla
on suuria c.-kerroksia. Puhtaassa tilassa c. muo-
dostaa värittömiä, veteen helposti liukenevia
romboedrikiteitä. Luonnossa esiintyvä c. ei
kuitenkaan koskaan ole puhdasta, vaan on siihen
sekoittunut muita aineita, etupäässä
keittosuolaa, jonkun verran kipsiä, glaubersuolaa,
mag-nesiumkloridia ja kaliumjodaattia. Tästä
suola-seoksesta, joka on saanut nimen „caliche",
saadaan c. erotetuksi käsittelemällä seosta
kuumalla vedellä ja antamalla näin saadun
kyllästetyn liuoksen kiteytyä. Kiteytynyt suola
kuivataan ja lasketaan kauppaan. Se sisältää noin
94-95 °/o natriumnitraattia. Eurooppaan
lähetettävä tuote puhdistetaan vielä kiteyttämällä. V.
1905 oli chilesalpietarin tuotanto 1,600,000
tonnia. josta määrästä 75 % vietiin Eurooppaan.
Suurin osa chilesalpietarista eli noin 75 %
käytetään nykyään apulannoitusaineeksi (ks. t.).
Koska se sisältää typpeä sellaisessa muodossa,
että kasvit suorastaan voivat käyttää sitä
ravinnokseen, on se hyvin tehokas apulanta.
Verrattain korkean hintansa tähden sitä käytetään
Suomessa kuitenkin jotenkin vähän,
pääasiallisesti juurikasvien lannoittamiseen. — Paitsi
apulantana e:ia käytetään vielä typpihapon ja
kali-salpietarin valmistukseen. (W. B.)
Chilesotti [kileso’-], Oscar (s. 1848), it.
musiikkitieteilijä: on tutkinut ja julkaissut 16:nnen
ja 17:nnen vuosis. luuttusävellyksiä. 1. K.
Chillon [sijö’J, linna Sveitsissä, Vaudin
kant-tonissa, lähellä Montreux’tä Genève-järven
itäosassa olevalla kalliolla, jonka 20 m pituinen silta
Chillon’in linna.
yhdistää mannermaahan. Linna on 1200-luvulta.
1400- ja 1500-luvulla rakennettiin se useampia
kertoja uudelleen ja on nykyään museona. Tullut
tunnetuksi sen kautta, että Francois de Bonivard
(ks. t.) pidettiin siellä vangittuna.
Chiloé [tsilö’eJ, alkuaan Chilihue („Chilen
ääri"). 1. Etelä-Ameriikan länsirannalla oleva
saari, jonka kapea Chacao-kanava pohjoisessa ja
Ancud- ja Corcovado-lahdet idässä ja etelässä
erottavat mannermaasta, 8,570 km2, n. 80,000 as.,
joista suurin osa kristittyjä intiaaneja.
Lännessä on rannikko eheää, idässä rikkiuurrettua.
Saari, vaikkakin on Chilen rantakordillieereihin
kuuluva osa, on alankomaata, jonka
korkeimmat huiput tuskin ovat 800 m yi. merenp.;
ainoastaan vähäisellä, C:n kaakkoispuolella
olevalla San Pedron saarella kohoaa Cerro
Con-tento 915 m korkeuteen. Vuoriperä on
pohjoisessa tuliperäistä, sisäosissa graniittia ja
lännessä ja etelässä pääasiallisesti kiilleliusketta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
