Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chile ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1619
Chilognatha Chironectes
1624
eläintä. Jyrsijät ovat lukuisia, esim. villahiiret
(Chinchilla), suomajava y. m. Vyötiäisiäkin on,
mutta vähemmässä määrin. Linnuista, Molinan
mukaan 135 lajia, mainittakoon kondori y. m.
petolinnut, papukaijat, monet vesilintulajit sekä
useanlaiset varpus-, kvyhkys-, kana- ja
kolibri-linnut. C:n eteläosassa elää patagonialainen
kamelikurki. Matelijoita on varsinkin kuivissa
seuduissa, mutta käärmeet ovat harvinaisia.
Vesistöt ovat kalarikkaita. Huomattava on useiden
kalalajien läheinen sukulaisuus Uuden Seelannin
ja Austraalian kalalajien kanssa.
Hyönteismaa-ilma on sekoitus pohjoisista ja eteläisistä
muodoista ja lajeista.
C:n asukkaat, jotka arvioidaan n. 3.is
milj.:ksi (n. 5 knr:llä; Keski-C. on tiheimmin
asuttu), ovat suureksi osaksi valkoisista ja
alkuasukkaista syntynyttä sekakansaa. Nämät ovat
kuitenkin kreolien kanssa sulautuneet yhteen
yhdeksi kansaksi, espanjan kieltä puhuviksi
chileläisiksi. Etelässä asuu
patagonialai-sia ja tulimaalaisia. Valtionuskontona on
katolinen usko, mutta samalla vallitsee myöskin
uskonvapaus. Siviiliavioliitto on ainoa laillinen
avioliitonsolmimismuoto. Sivistyslaitoksista
mainittakoon, paitsi n. 1,500 valtion- ja
yksityiskoulua, Santiagon kansallisinstituutti,
kansallis-(perust. 1713) ja yksityinen katolinen yliopisto
(perust. 1889), kasvatusopillinen laitos, taide- ja
ammattikoulut, tähtitorni ja kansalliskirjasto.
Kouluopetus, josta viimeaikoina on pidetty suurta
huolla, on vapaa kansakoulusta yliopistoon
saakka; varattomat oppilaat saavat ilmaiseksi
sekä kirjat että muut opetusvälineet. Maassa
ilmestyy n. 200 sanomalehteä.
Elinkeinot eri osissa maata eroavat
suuresti toisistaan. Vuorityö ja salpietariteollisuus
ovat pääelinkeinoina pohjoisessa. Sitä paitsi
harjoitetaan täällä myöskin kauppaa ja
kalastusta. Keski-C:stii alkaen maanviljelys ja
karjanhoito sitä vastoin ovat tärkeimmät,
vaikkakin lukuisat suurtilat ovat maanviljelyksen
haittana ja pienviljelijäin maanomistusoikeus
monasti on epävarma (tämä koskee etenkin
siirtola-alueita). Paitsi vehnää, jolle Argentiinan
suuri tuotanto ja kova kilpailu vaikeuttavat
edullisten markkinain hankkimista, viljellään
liiällä ohraa, maissia, papuja, herneitä,
perunoita, juurikkaita, tupakkaa, hamppua, pellavaa
ja hedelmiä. Vuotuinen viinintuotanto on n.
700,000 peson arvoinen. Kotimaan tarpeeksi
valmistetaan paljon omenaviiniä. Karjanhoito
keskittyy pääasiassa hevos- (andalusialaista rotua),
nautakarjan- (espanjalaisia rotuja) ja
lampaanhoitoon. Kuivatettu liha ja vuodat ovat tärkeitä
vientitavaroita. — Vuorityön päätuotteet ovat
salpietari (vrt. Chilesalpietari) ja jodi
(1907 yhteensä yli 210 milj. peson arvosta),
kupari (20 milj. s. v.), kulta ja hopea. Maan
runsaita rautarikkauksia ei vielä ole paljon
käytetty, mutta kivihiiltä ja guanoa louhitaan
paljon (jiilk. vars. Lobos-saarilta. — Vielä
kehittymässä olevaa, mutta vilkasta teollisuutta
edustavat C:ssii lasi- ja metallitehtaat, panimot,
parkitus- ja konetehtaat, sahalaitokset, kutomot,
sokeri-, tupakka- ja tiilitehtaat y. m., mutta
vain yksi rikkihappotehdas, vaikkakin täällä
olisi mitä runsaimmin raaka-ainetta tilta
teolli-suushaaraa varten. — Pitkä rantaviiva edistää
suuresti kauppaa, joka käy 56:n sataman ja
21:n Andien yli vievän solan välityksellä. V.
1907 oli tuonti 294 milj.:n peson ja vienti 280
milj.:n peson arvoinen. Tuontitavaroista olivat
kankaat, rautatavarat ja maanviljelyskoneet
tärkeimmät. C:n pääsatamat ovat Pisagua. Iquique,
Antofagasta, Taltal (salpietarisatainia),
Talca-huano. Valparaiso, Valdivia-Coral, Puerto Montt
ja Punta Arenas. V. 1907 tuli satamiin 13,971,
yhteensä 25 milj. tonnin vetoista ja lähti 13,952
yhteensä 24 milj. tonnin vetoista iaivaa.
Rautateitä oli s. v. 5,295 km ja sähkölenniitinlinjoja
(1905) 19,061 km. — Pankit ovat
yksityispankkeja; niillä on setelinanto-oikeus; tärkein on
Kansallispankki. C:n rahayksikkö peso (= l,»o
mk) = 100 centavoa (hopeata tahi kuparia).
20, 10 ja 5:n peson kultarahoja on myös
käytännössä. Paperiraha on pakkokurssin alaineu (1
paperipeso = n. 1,75 mk). 1863 käytäntöön
otettujen metristen mittojen ja painojen ohella
käytetään myös vanhoja kotimaisia.
C:n vapaavaltion hallitusmuoto on 25
p:lt;i toukok. 1833. Sen mukaan
lainsäätiimis-valta on edustajakamarilla ja senaatilla.
Edelliseen kuuluu 94 kansan suoranaisesti
(departemen-tittain, 1 edustaja jokaista 15-30,000 as. kohti)
3 v:ksi valitsemaa vähintäin 21 v:n ikäistä
kansalaista: jälkimäiseen 32 (1 senaattori 3:a
edustajaa kohti) suoranaisesti, mutta provinssittain
6 v:ksi valittua 36 v. täyttänyttä kansalaista.
Senaatin jäsenistä eroaa joka kolmas vuosi.
Vaalioikeus on 21 ikävuotta täyttäneillä
miehillä : vaalikelpoisuuteen vaaditaan myös
määrätty varasensus. Tasavallan presidentin kansa
välillisesti valitsee 5 v:ksi. Hänen rinnallaan on
6 ministeriä. — Oikeudenhoitoa varten maassa
on Santiagon ylioikeus, 6 vetoamisoikeutta,
monta sovinto- ja piirioikeutta sekä valamiesten
oikeus. — C. on jaettu 23:een provinssiin ja
territoriin; nämät pienempiin osiin,
departementteihin, joilla jokaisella on oma
munisi-paalineuvostonsa. Pääkaupunki on Santiago.
— Valtion menot nousivat 1907 n. 59 milj.:aan
kultapesoon, ja velka n. 287 milj.
kulta-(ulkomaalainen) ja 148 milj. paperipesoon
(kotimainen velka). Sotalaitoksen perustuksena on v:sta
1888 yleinen asevelvollisuus (20-40:een
ikävuoteen). Rauhanaikana sotajoukko on 18.000
miehinen, sodanaikana se on suurennettavissa 150,000:n
miehen suuruiseksi. Sotalaivastossa oli 1907 32
laivaa (42,555 tonnia. 137 tykkiä). Maan värit:
valkoinen, sininen, punainen. IV. 8-m.
Historia. C:ssä asui vanhimpina aikoina
intiaaniheimoja, joista urhoolliset etelässä asuvat
araukaanit olivat mahtavimmat. Maan
pohjoisosa joutui 15:nnen vuosis. alussa Perun
inka-ruhtinasten haltuun. Heiltä on peräisin C:n
nimi, joka inkakielessii merkitsee „pakkasta". V.
1535 tunkeutui esp. Almagro Perusta C:een, mutta
ei voinut saavuttaa pysyväistä jalansijaa maassa.
Espanjan sikäläisen vallan perustajaksi tuli
Pedro de Valdivia. joka hyökkäsi C:een 1540 ja
seur. v. perusti Santiagon kaupungin.
Biobio-joen eteläpuolella araukaanien hallussa oleva
alue pysyi kuitenkin kauan itsenäisenä. — Kun
Espanjan ameriikkalaiset siirtomaat aloittivat
vapaussodan emämaataan vastaan, syntyi
C:ssii-kin kapina 1810, mutta vasta 1818 onnistui
kapinallisten Argentiinasta saadulla avulla lopulli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
