Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Chyluria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1647
Ciborium—Cicero
1648
„L’invinsibile" (1896), „II barone di San
Giorgio" (1897). C. on harrastanut slaavilaista
kirjallisuutta ja julkaissut „Melodie russe" (1881)
sekä „Studi slavi" ja „Letterature slave"
(1889-90). Kääntänyt italiaksi Kalevalaa, mutta
julkaissut näitä käännöksiään vain 8:nnen ja 50:nnen
runon (1890).
Ciborium (lat.; kreik. kibo’rion), alkujaan
erään egyptiläisen hernekasvin siemenkodan,
sittemmin metallisen juoma-astian nimi.
Katolisessa kirkossa c. merkitsi aluksi hopeapikaria,
jossa rippileipä (hostia) säilytettiin,
myöhemmin erityistä alttarin yläpuolelle tai sen sivulle
rakennettua hostiakaappia, tabernaakkelia.
(F. L.)
Cibrario [tsibrä’-], Giovanni Antonio
Luigi, kreivi (1802-70), it. valtiomies,
historioitsija ja taloustieteilijä; toimi v:sta 1824
Sardinian valtion palveluksessa, oli 1850-56
peräkkäin ylitullitirehtöörinä,
raha-asiainministerinä, opetusasiainministerinä ja
ulkoasiainministerinä; luopui viimemainitusta toimesta,
koska ei hyväksynyt Sardinian sekaantumista
Krimin sotaan. C. oli sittemmin senaatin
jäsenenä, mutta harjoitti pääasiallisesti historiallista
tutkimustyötä. Kuuluisimmat hänen
julkaisuistaan ovat yhteiskunta-historialliset teokset: „Dell’
economia politica del medio evo" (1839;
käännetty ranskaksi 1859) ja „Deila scliiavitü e del
servaggio e speeialmente dei servi agricoltori"
(186S-69).
Cicadidæ ks. Kaskaat.
Cicer arietinum, kahviherne, itämailla ja
Espanjassa sekä Etelä-Ranskassa viljelty n.
jalankorkuinen, hernekasveihin kuuluva yrtti.
Kasvi on yksivuotinen; kukat yksittäin
lehtihangoissa, punaisia tai valkeita, palot lyhyitä,
pullistuneita. Siemenet, jotka ovat erittäin
ravitsevia, ovat varsinkin Espanjassa suosittua
ruokaa (garbanzos). Kiitä käytetään myös
kahvin sijakkeena. Villi kantamuoto tuntematon.
Cicero /slse-J, kirjap., „korpuksen" ja
„mittelin" välinen kirjasinlaji, jonka keilinmitta on
12 typografista pistettä, esim. CiCGfO.
Nimitys johtuu siitä, että Sweynheim & Pannartz
ensiksi käyttivät tätä kirjasinlajia
painattaes-saan Ciceron kirjeitä (ilm. Roomassa 1467).
Cicero. 1. Marcus Tullius C. (106-43
e. Kr.), roomal. valtiomies, puhuja ja kirjailija.
C. syntyi tammikuun 3 p. 106 e. Kr. lähellä
Arpinumin pikkukaupunkia (nyk. Arpino
kaakkoon päin Roomasta). Saatuaan Roomassa
yhdessä nuoremman veljensä Quintuksen kanssa
huolellisen kasvatuksen hän esiintyi jo v. 81
julkisesti puhujana eräässä oikeusjutussa ja
saavutti vähitellen yhä suuremman maineen
varsinkin sen jälkeen kuin hän laajentaakseen
tietojaan ja kehittääkseen puhetaitoaan oli vv.
79-77 harjoitellut opintoja Kreikassa,
Vähässä-Aasiassa ja Rhodos-saarella. C. otti nyt
enemmän kuin ennen osaa valtiolliseen elämään, tuli
v. 75 quæstoriksi sekä kohosi nopeasti läpi
kaikkien virka-asteitten, jotta hän huolimatta siitä
että oli nousukas (homo vovus) pääsi
konsulinvirkaan vuodeksi 63 varhaisimpana lain
myöntä-mänä ikävuotenaan. Konsulina C. paljasti
Catilina!! vallankumoukselliset puuhat sekä kukisti
valtiolle perin vaarallisen salaliiton. Mutta
koska senaatti lainvastaisesti oli tuominnut
Cati-linan rikostoverit kuolemaan ja C. konsulina
pannut
tuomion täytäntöön, täytyi
C:n jo
huhtikuussa 58
lähteä maanpakoon Roomasta kansantribuuni P.
Clodius
Pul-eherin (ks. t.)
esittämän
lakiehdotuksen
johdosta.
Kuitenkin C.
kansankokouksen
päätöksen
mukaan seuraavana syksynä
kutsuttiin
takaisin, jolloin
Rooman kansa
suurella
riemulla otti
hänet vastaan.
Seuraavat
vuodet hän toimi etenkin asianajajana ja puhujana
sekä Forumilla että senaatissa, saavuttamatta
kumminkaan aikaisempaa vaikutustaan. V. 51 C.
joutui prokonsulina hoitamaan Kilikian
maakuntaa vuoden ajan. Kun C. Kilikiasta palasi
Roomaan, oli kansalaissota Cæsarin ja Pompeiuksen
välillä jo puhjennut. Kauan epäröityään hän
lähti Pompeiuksen luo Kreikkaan. Pharsaloksen
ratkaisevan taistelun jälkeen v. 48 hän jälleen
palasi Italiaan sekä sai helposti Cæsarilta
armahduksen. Muuttuneet olot vaikuttivat sen, että
C. toistaiseksi pysyi aivan erillään valtiollisesta
elämästä omistaen kaiken aikansa vain
kirjallisille ja tieteellisille harrastuksilleen. Vasta
Cæsarin murhan jälkeen 44 C. taasen astui
valtiolliselle taistelutantereelle asettuen kaikella
voimallaan Antoniusta vastaan n. s. philippiläisillä
puheillaan. Mutta sc-n johdosta hänenkin
nimensä vähää myöhemmin joutui valtiopannaan
julistettujen joukkoon ja murhamiehet yllättivät
hänet Caietan luona (nyk. Gaeta) joulukuun
7 p. v. 43. — Joskin C. valtiollisen toimintansa
johdosta useinkin on joutunut ankaran
arvostelun alaiseksi, on hän puhujana ja kirjailijana
saavuttanut yleisen tunnustuksen sekä
katoamattoman maineen. Hänen merkityksensä omalle
ajalleen sekä jälkimaailmalle on etenkin siinä,
että hän helposti tajuttavassa, miellyttävässä
muodossa Rooman kielellä on esittänyt
eetilli-sesti ja esteettisesti etevämmän kreikkalaisen
sivistyksen tuotteita ja tuloksia sekä
johdonmukaisella, puhtaalla ja sointuvalla
kielenkäytöllään kohottanut latinan kielen täydellisyyteen,
josta tuli esikuva pitkiksi ajoiksi. C:n
kirjallisten tuotteiden lukumäärä on melkoisen suuri.
Hän on jälkeensä jättänyt puheita, retoorisia
kirjoituksia, filosofisia teoksia, kirjeitä,
historiallisia ja maantieteellisiä kirjoitelmia ynnä
runoja. C:n uykyaikaan säilyneistä puheista
ovat tunnetuimmat: 6 puhetta Verrestä vastaan,
puhe Gnæus Pompeiuksen ylipäällikkyydestä. 4
Cicero.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
