Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Cicerone ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1649
Cicerone—Cid
1650
puhetta Catilinaa vastaan, puheet Murenan
puolesta, runoilija Archiaan puolustukseksi, Milon
puolesta sekä 14 philippiläistä puhetta
Antoniusta vastaan. Retoorisista kirjoituksista
mainittakoon „De oratore", „Brutus de claris
oratoribus", „Orator" ja „Topiea" ja filosofisista „De
republica", „De legibus", „Academiea", „De
finibus bonorum et malorum", „Tusculanæ
disputationes", „De deorum natura", „Cato maior
de senectute", „Lælius de amieitia" sekä „De
officiis". C:n kirjeitä on säilynyt neljä
suureksi osaksi hänen vapautetun orjansa ja
sihteerinsä Tiron toimittamaa kokoelmaa, jotka
tarjoovat tärkeitä lisiä aikakauden historiaan sekä
C:n elämän ja toiminnan valaisemiseksi, nim.
kirjeet C:n veljelle Quintus C:lle, kirjeet hänen
uskolliselle ystävälleen Titus Pomponius
Attieukselle, pienehkö kirjeenvaihto Marcus Brutuksen
kanssa ja laaja kaikkien huomattavimpien
aikalaisten kanssa. C:n teoksia on toimitettu
lukemattomia painoksia kaikissa sivistysmaissa;
julkaisijoista mainittakoon A. Manutius (Venetsia
(1540-40), D. Lambinus (Pariisi 1566), J C.
Orelli (Zürich 1826-30), J. G. Baiter ja K. Halm
(samoin, 1845-62), C. F. W. Müller (Leipzig
1878-98) sekä Suomessa C. R. Forsman, F. W. G.
Hjelt, C. Synnerberg, O. Grotenfelt y. m.
Suomennoksina ovat ilmestyneet: Ensimäinen
puhe L. Sergius Catilinaa vastaan. Suom. J. E.
Svan (Turku 1864) ; Toinen puhe L. Sergius
Catilinaa vastaan. Suom. E. A. Blomstedt (Oulu
1870) ; Puheita (Archias Runoilijan
puolustukseksi ja Q. Ligarion puolustukseksi). Suom. Osk.
Blomstedt. (Oulu 1865 ja 1891) : Puhe runoilija
Archiaan puolustukseksi. Suom. K. J. Hidén
(Helsinki 1905) ; Cato Major de senectute. Suom.
K. B[lomstedt] (Hämeenlinna 18S6) ; Laelius eli
ystävyydestä. Suom. K. Heino (Jyväskylä 1903) ;
Scipion unennäkö. Suom. K. J. Hidén (Helsinki
1905). — [Drumann, „Gesch. Roms" 5:s ja 6:s
osa (2 pain., Leipzig 1906) ; M. Schanz,
„Geschichte der römischen Litteratur" I. (3:s pain.,
München 1908) ; E. Norden, „Die antike
Kunstprosa" (I.eipzig 1898) ; Fr. Aly, „Cicero, sein
Leben und seine Schriften" (Berliini 1891) ; Th.
Zielinski, „Cicero im Wandel der Jahrhunderte"
(2:n pain., Leipzig 1908) ; Fr. Cauer, „Ciceros
politisches Denken" (Berliini 1903) : Cucheval,
„Ciceron orateur" (Pariisi 1901) : G. Boissier,
„Ciceron et ses amis" (monta pain., Pariisi) ;
Trollope, „Life of Cicero" (Lontoo 1880) ;
Sabbadini, „Storia del Ciceronianismo" (Torino 1886) ;
Deuerling, „Cicero als Schulschriftsteller"
(München 1894).]
2. Quintus Tullius C. (102-43 e. Kr.),
edellisen nuorempi veli, prætorina v. 62, oli
Caesarin alipäällikkönä Galliassa, toimi myös
kirjailijana; surmattiin samoihin aikoihin kuin
hänen veljensä Marcus. K. J. H.
Cicerone [tsitserö’ne] (it.) l. s i s e r o n i,
opas, varsinkin muukalaisten opastaja; nimitys
näyttää, päättäen italialaisten siseronien
„kaunopuheisuudesta", olevan asetettava kuuluisan
puhujan Ciceron yhteyteen. Tämä nimitys
annetaan myös kirjoiksi painetuille matka- ja
museo-oppaille.
Cichorium ks. S i k u r i.
Cicindela (hietakiitäjä),
kovakuoriaissuku; lajeja yli 600, enimmäkseen lämpimissä
maissa, Suomessa 4. Pitkäjalkaisia, isoleukaisia,
hyvin raatelevaisia eläimiä. Vuoroin juosten,
vuoroin lentäen ne pyydystävät erilaisia
hyönteisiä hiekkaisilla mailla kuumassa
päivänpaisteessa. Toukatkin ovat petoeläimiä: maahan
kaivamissaan koloissa väijyvät ohikulkevia
hyönteisiä. Meidän maamme yleisimmät lajit ovat
C. campestris, metallin-vihreä, usean
valkean-kellertävän täplän kirjailema 13-16 mm pitkä
kovakuoriainen sekä C. silvatica, joka on
väriltään miltei musta, valkeatäpläinen ja oleskelee
kuivissa havumetsissä. U. S-s.
Ciconia ks. Haikarat.
Cicuta ks. K e i s o.
Cid [þīd] (< arab. sīd = herra), tarujen ja
laulujen ylistämä Espanjan kansallissankari.
Hänen oikea nimensä oli Ruy (Rodrigo)
Diaz de Vivar. Hänen elämäkertaansa
koristaa niin suuri tarunomainen aines, että monet
muinoin epäilivät hänen historiallista
olemassaoloansa. Uudempien tutkijain, etenkin Dozyn,
on onnistunut todistaa, että hän on
historiallinen henkilö. Cidin elämänvaiheet ovat lyhyesti
seuraavat. Hän syntyi 1050 vaiheilla
kastilialaisen grandin poikana, sai maamiehiltään
kunnianimen Campeador (taistelija) ; nimi Cid
taas on maurilaista alkuperää. Hän taisteli
ensin kuningas Sancho II:n ja tämän kuoltua
kuningas Alfonson puolesta, nai viimemainitun
veljentyttären, Jimenan, ajettiin 1087
maanpakoon ja vetäytyi Saragossaan, oli sittemmin,
omaa etuansa katsoen, milloin arabialaisten,
milloin espanjalaisten puolella, valloitti 1094
Valencian ja kuoli 1099. C. ei vastaa nykyajan
käsitystä jalosta sankariluonteesta. Mutta hänen
aikalaisensa näkivät etupäässä hänen sotaisan
urhoutensa ja tämän nojalla kansan mielikuvitus
loi hänestä kansallissankarin. Vanhin häntä
ylistävä runoelma on „Poema del Cid", joka on
syntynyt 12:nnella vuosis. ja joka ilmeisesti
nojaa kansanlauluihin. Tämän runoelman
alkulehdet ja muutamat sen muistakin säkeistä ovat
menneet hukkaan. Runoilija on ihannoinut C:n
luonteen, ja sankarinsa erityisen kiitettävänä
ominaisuutena hän tuo esiin hänen
vasalliuskollisuutensa. 50 vuotta myöhemmin syntyi toinen
Cid-runoelma: „Crönica rimada del Cid", jossa
sankari esiintyy toisenlaisena kuin
ensinmainitussa runoelmassa, nimittäin grandien
edustajana vastustaen ehdotonta monarkiaa. Nämä
molemmat Cid-käsitvkset vaihtelivat monena
vuosisatana, kunnes Kastilian täytyi kokonaan
tunnustaa monarkia, jolloin „Poema del Cid"in
käsitys pääsi vallitsevaksi. N. s.
Cid-romanssit nojaavat kansanlauluihin, joista
alkuperäisimmät ovat ,.Poema"a vanhemmat, mutta joiden
vanhin meille säilynyt muoto ei liene 16:nnen
vuosis. alkua vanhempi. Parhaat Cid-runoelmien
painokset, ovat seuraavat: A. v. Keller (Stuttg.
1840) ; Duran, („Romancero General"; Madr.
1849-51), K. Michaelis (Leip. 1872). [V. A.
Huber, „Kritische Geschichte des C." (Brem. 1829) ;
Dozy, „Recherehes sur l’stoire politique et
littéraire de l’Espagne pendant le moyen-âge"
(Leiden 1849, 3 pain. 1881) ; Willemaers, „Le Cid,
son histoire, ses légendes, ses poêtes" (Brüssel
1873) ; R. Menéndez Pidal, „Cantar de Mio Cid.
Texto, gramática y vocabulario". I (Madrid
1908).] J. H-l.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
