Tietosanakirja / 1. A-Confort / 1661-1662 (1909-1922) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - C-klaavi ...

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1661

C-klaavi—Clarendon press

C-klaavi osoittaa „yksiviivaisen" c:n aseman
jollakulla nuottiviivaston viivalla: käytetään
nykyään ainoastaan joko 3:nnella viivalla
(alttoklaavi) tahi 4:nnellä jj- (tenoriklaavi).

Vanhoissa kuoronuoteissa se tavataan muillakin
viivoilla (sopraaniklaavi l:sellä.
mezzosopraaui-klaavi 2:sella). Se on alkujansa v:n 1000
tienoilta, jolloinka ruvettiin nuotti-[neumi-) merkkeihin asettamaan viivoja niiden sävelten
kohdalle, joiden alapuolella oli puoliaskel, siis f:n
ja c:n; viivojen alkupäähän merkittiin silloin
kirjaimilla sävelten nimet:

C........................ (keltainen)

F........................ (punainen)

ja niistä ovat vähitellen muodostuneet nykyiset
c- ja f-klaavimme. I. K.

C-klaavin kehitys.

Cl., latinaisten nimien Claudius ja Clodius
sekä sanojen clarissimus (hyvin loistava) ja
chlorum (kloori) lyhennys.

Cladocera ks. Vesikirput.

Cladonia ks. Poronjäkälä.

Cladophora ks. Vihreät levät.

Cladothrix, bakteerisuku, johon kuuluu
rihma-maisia lajeja seisovasta tai hiljaa juoksevasta
vedestä. Muodostavat usein limamöykkyjä.

Claëson [klason], Kristian
Teodor(1827-59), ruots. filosofi, tuli Upsalassa 1857
käytännöllisen filosofian dosentiksi, oli saanut
vaikutuksia ensin Hegeliltä, sittemmin vielä
suuremmassa määrässä Boströmiltä. Hänen
tutkimuksensa „Om möjligheten af en filosofisk rättslära"
(1857) ja „Om språkets ursprung och väsende"
(1858) sekä muutamat muut
kirjallishistoriallisia aineita, filosofiaa ynnä kieliopetusta koskevat
kirjoitukset herättivät aikoinaan paljon
huomiota ja nuoreen ajattelijaan pantiin suuria
toiveita. C:n kootut teokset „Skrifter" (2 os.)
ilmestyivät 1860 Tukholmassa. A. Gr.

Claim [kleim] (engl., = vaatimus, oikeus,
vallattu maa-ala tai osuus kultakaivokseen
(Ameriikassa ja Austraaliassa).

Clairaudience [klärodiä’sj (ransk. clair =
selkeä, ja ransk. audience = kuuleminen),
selkeäkuuloisuus, kyky kuulla asioita, jotka eivät ole
säännöllisen, ulkonaisen kuuloaistin
havaittavissa. vrt. Clairvoyance, jota tavallisesti
ymmärretään niin laajassa merkityksessä että
se käsittää myöskin selkeäkuuloisuuden.

Clairault l. Cl airaut [klärö’], Alexis
Claude (1713-65), ransk. astronomi ja
matemaatikko, otti osaa Lapinmaan astemittaukseen
1736 ja kirjoitti teoksen „Theorie de la figure de
la terre" (Paris 1743, 2 pain. 1808) sen
tuloksista. Perusti analyyttisen stereometrian ja tuli
jo 18 vuoden vanhana Pariisin akatemian
jäseneksi julkaistuaan tärkeän teoksensa kierevistä
käyristä. Hän keksi erään pyöräyspinnoille
vedettyjä n. s. geodeettisia viivoja koskevan
teoreemin (Clairault’n teoreemi), esitti useita
tärkeitä tähtitieteellisiä teorioja, niinkuin kuun
teorian (1752). V. V. K. (G. M.)

Clairault’n teoreemi ks. Clairault.

Clairon [klärö’] (ransk.) ks. Clarino.

1662

Clairvaux [kliirvö’J (lat. Clara vallis), entinen
Pyhän Bernhardin (ks. t.) 1115 perustama
sistersiläisluostari Barin kihlakunnassa nyk. Auben
departementissa (Champagnessa) Itä-Ranskassa,
nykyään keskusvankila. A. J. P-ä.

Clairvoyance [klärvuajas] (ransk. clair -
selkeä, ja voyant = näkevä), „selkeänäköisyys",
kyky poikkeuksellisessa sieluntilassa nähdä tai
muuten tajuta asioita, joista asianomainen ei näy
voineen saada tietoa tavallisen havainnon avulla,
esim. kaukaisia vieläpä tulevaisiakin tapahtumia.
Jonkinmoinen ..kaukonäkö" näyttää ilmenevän
somnambulismen tilassa sekä erityisissä
henkilöissä, „medioissa", jotka joutuvat omituiseen
,,trance"-tilaan (haltioihinsa). Näitä ilmiöitä
voidaan osaksi selittää „hyperestesiasta" (ks. t.)
johtuviksi, s. o. siitä, että tuollaisessa tilassa
aistien herkkätuntoisuus tavattomasti teroittuu.
Näyttää kuitenkin olevan c.-tapauksia. jotka
tietomme nykyisellä asteella ovat aivan
selittämättömät. — Monissa maissa on hyvin levinnyt
kansanomainen usko, että eräät ihmiset ovat
selkeänäköisiä, esim. Pohjois-Norjassa,
Skotlannissa („sccond-sight’’ = „toinen näkö") y. m.
Skotlannissa luullaan erittäinkin että tuolla kyvyllä
varustettu ennakolta näkee kuolemantapauksia.
Hän näkee esim. toisen ihmisen käärittynä
ruumisliinaan tai yksin kirkossa tai muuten
sellaisessa ympäristössä, joka muistuttaa kuolemaa.
Jos hän näkee itsensä nurin käännetty vaippa
yllä, niin hänen itsensä pitää valmistautua
kuolemaan, j. n. e. Meillä Suomessakin kerrotaan
paljon juttuja selkeänäköisyydestä, m. m. viisaista
ukoista ja eukoista, jotka kysyttäessä osaavat
ilmoittaa, mihin jokin kadotettu esine on
joutunut y. m. s.; tarkoin muistiinpantu ja
luotettavasti todeksi vahvistettu on kuitenkin perin
harvoja sellaisia tapauksia. [vrt. Aavistus,
A j a t u s t e n luk e m i n e n.
Kaukonäköisyys, Somnambulism i.] .A. G r.

Clan ks. K l a a n i.

Claparède [-rë’d]. Antoine René
Édouard (1832-71), sveitsiläinen eläintieteilijä:
julkaissut arvokkaita teoksia varsinkin
yksisoluisista eläimistä ja nivelmadoista, esim. „Études
sur les infusoirés et les rhizopodes" (1857-61) ;
„Études anatomiques sur les annélides
chétopodes du Golf de Naples" (1868).

Claque [klak] (ransk., = kädenpaukutus),
tarkoittaa Ranskan ja varsinkin Pariisin
teattereissa esiintyvää palkattua
käsienpaukuttajajoukkoa. — Claqueurs [klakö’r],
„ammattipaukuttajt", jotka ranskalaisissa teattereissa
palkattuina näytännön aikana paukuttavat
käsiään, täten houkutellen muuta yleisöä tekemään
samoin tai arvostelemaan kappaletta hyväksi.
Tämä ammattikunta on syntyisin Pariisista,
mistä se on levinnyt muihinkin eurooppal.
pääkaupunkeihin ja Ameriikkaan. Klaköörejä on
erilaisia, kuten: „tapageurs" (meluavia),
„connaisseurs" (tuntijoita), „rieurs" (naurajia),
„pleureurs" (itkijöitä) y. m. Mutta jo vanhat
roomalaiset tunsivat tuollaisia palkattuja
paukuttajia. Tacitus kertoo Annaaleissaan eräästä
Percennius nimisestä miehestä, joka oli
roomalaisten klaköörien johtaja, ja Plautus ivaa
noiden paukuttajien (favorites) keinotekoista
suosionosoitusta. J. H-l.

Clarendon press [klii/Kindsii], suurenmoinen,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>