Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - C-klaavi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1663
Claretie— Clarkson
1661
Oxfordin yliopistolle kuuluva, 1588 perustettu
kirjapaino, jossa enimmät tulot saadaan
Raamattujen ja hengellisen kirjallisuuden
painattamisesta. Suurin Raamattujen painopaikka
maailmassa.
Claretie [klarti’], Jules (s. 1840), ransk.
kirjailija, v:sta 1885 alkaen Théätre Francais’n
ylijohtaja, Ranskan
akatemian jäsen. C.
on suosittu
kroni-koitsija, taide- ja
teatteriarvostelija.
Hänen romaaneistaan
mainittakoon:
..Madeleine Bertin" (1868),
..Le troisième
des-sous" (1878),
„Monsieur le Ministre"
(1881), „Le Million"
(1882), „Le prince
Zilah" (1884),
„Candi-dat!" (1886), „Puy
joli" (1800).
Saksalaisvihaa henkivät
hänen historialliset
tutkielmansa, kuten „Histoire de la révolution
de 1870-71" (5 nid.). C. on myös
näytelmän-kirjoittaja. Hänen ensimäinen draamansa, „La
famille des Gueux" (1869), kulki huomaamatta
näyttämön yli. Ilänen myöhäisemmät
näytelmiinsä, joista useat ovat hänen romaaniensa
dramatiseerauksia, saavuttivat paremman
menestyksen. Näitä ovat: „Les Muscadins" (1874), „Le
Régiment de Champagne" (1877), „Les
Mirabeau" (1878), „Monsieur le Ministre" (1883),
y. m. Hänen mieltäkiinnittävät
viikkokronik-kansa ilmestyivät moninidoksisina nimellä „Vie
à Paris". ,/. H-l.
Clarino /-»’-/. 1. Trumpetti 1. oikotorvi. — 2.
Uruissa tavattava torvensävyineu 4-jalkainen
rekisteri (ransk. clairon). I. K.
Clarissimus (lat.; „mitii kuuluisin,
mainehikkain"), filosofian kandidaattitutkinnossa alimmat
äänimäärät (9-10) saaneen virallinen,
vanhanaikainen arvonimi.
Clark fkläk], Josiah Latimer (1822-98),
engl. sähköinsinööri; valvoi insinööritoimiston
C. Forde & Co:n päällikkönä merenalaisen
kaapelin laskemista yli 50,000 engl. peninkulman
pituudelta maan kaikissa osissa ; kirjoittanut
huomattavia teoksia sähkön mittaamisesta; hänen
ehdotuksestaan on ohmi, faradi ja voltti
otettu sähköyksiköiden nimiksi, niinen
keksimänsä on n. s. Clarkin sähköpari, ks. t.).
(V. V. K.)
Clarke [klàk], Henri Jacques
Guillaume, Feltren herttua (1765-1818), ransk.
sotilas, polveutui vanhasta irlantilaisesta suvusta,
tuli 1782 upseeriksi ja yleni nopeasti
vallankumoussotien aikana tullen jo 1793 kenraaliksi.
Kohta senjälkeen hän aatelismiehenä kuitenkin
menetti virkansa ja tilansa sekä vangittiin. Mutta
Carnot sai hänet vapautetuksi ja asetti hänet
sotaministeriön topografisen toimiston
päälliköksi. V. 1796 direktorihallitus lähetti hänet
Italiaan pitämään silmällä Napoleon Bonapartea.
Mutta tämä sai hänet heti puolelleen. Bonaparten
päästyä valtaan C:a käytettiin monenlaisissa
toimissa. V. 1807-14 hän suurella taidolla ja tar-
molla hoiti sotaministerin vaikeita tehtäviä ja
sai palkinnoksi Feltren herttuan arvonimen 1809.
Mutta v. 1814 hän jo ennen Napoleonin vallasta
luopumista meni Bourbonien puolelle, tuli
pää-riksi ja oli satapäiväisen keisarivallan
kukistuttua jälleen sotaministerinä 1815-17; korotettiin
Ranskan marsalkaksi 1816. J. F.
Clarke [kläk], Samuel (1675-1729), engl.
jumaluusoppinut ja filosofi, oli v:sta 1709
Lontoon S:t James seurakunnan kirkkoherrana.
Teoksissaan „Todistus Jumalan olemuksesta ja
ominaisuuksista", „Luonnollisen uskonnon
muuttumattomista velvoituksista" y. m. C. arvelee
voivansa järkiperäisesti, vieläpä
„matemaattisen" toteennäytön tavoin todistaa Jumalan
olemassaoloa ja uskonnon muita perustotuuksia.
Siten perusteltu filosofinen järkiuskonto saa
kristillisen ilmestyksen kautta täydennyksensä.
Si-veysopissa C. niinikään edustaa järkiperäistä
oppisuuntaa, väittäen että siveyslaki ei perustu
tunteisiin eikä ihmisten eikä Jumalankaan mieli
valtaiseen säädäntöön, vaan asiain aivan
välttämättömään luontoon; jokainen siveellisen
oikeuden rikkomus on muka samallaista kuin jos
yrittäisi kieltää lukujen järkähtämättömiä
keskinäisiä suhteita tahi väittäisi, että valkoinen
on musta. Teoksessaan „Raamatun oppi
kolminaisuudesta" C. osoitti taipuvaisuutta
areiolai-siin mielipiteisiin. Aikoinaan kuuluisassa
kir-jallis-filosofisessa kiistassa C. puolusti Leibniziii
vastaan Newtonin luonnonfilosofiaa, Leibniziä
ja engl. filosofia A. Collinsia vastaan
tahdonvapaus-oppia. A. Gr.
Clarkia, kasvisuku horsmien heimossa. Siihen
kuuluvat meillä puutarhoissa joks. yleisesti
viljellyt kalifornialaiset yrtit C. pulchella ja C.
ele-gans. Niillä on kauniit, jokseenkin isot kukat,
joiden terälehdet ovat valkeat tai punertavat,
liuskaiset.
Clarkin elementti ks. Clarkin
sähköpari.
Clarkin sähköpari [kläkin], J. L. Clarkin
(ks. t.) suunnittelema, hyvin konstantti
galvaaninen sähköpari, mikä on usein otettu
,,nor-maalipariksi" elektromotorisia voimia mitatessa.
Sen positiivisena poolina on koeputken pohjaan
kiinni sulatettu platinalanka. Tiimiin ympärillä
on puhdasta elohopeaa, minkä päällä on
taikina-mainen seos merkurosulfaattia ja väkevöityä
sinkkisulfaattiliuosta. Sitten seuraa väkevöitv
sinkkisulfaattiliuos ja siinä negatiivisena
poolina amalgamoitu sinkkitanko, mihin kiinnitetty
tiivis tulppa sulkee putken. Parin
elektromoto-rinen voima on 18° C lämmössä 1,4s»j volttia ja
se alenee 0,«<ma volttia lämpötilan noustessa 1° C.
(V. V. K.)
Clarkson [kläksan], Thomas (1760-1846),
engl. orjuuden vastustaja, harjoitti opintoja
Cambridgen yliopistossa ja sai siellä 1785
palkinnon tutkimuksestaan, jonka hän kirjoitti
vastaukseksi kysymykseen „Anne licet invitos in
servi-tutem dare?" („Onko oikein tehdä ihmisiä orjiksi
vastoin heidän tahtoansa?"). Hän joutui nyt
orjuutta vastustavien piirien yhteyteen, julkaisi
tutkimuksestaan englanninkielisen käännöksen
ja omisti elämänsä taistelulle orjuuden ja
orjakaupan poistamiseksi. Puheissa, kirjoituksissa
ja yhdistyksiä perustamalla hän innokkaasti ja
tarmolla ajoi asiaansa. 1794 hänen rasittuneena
J. Claretie.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
